Havaintoja luonnosta ja säästä

Klassmormorin mainitsemat revontulet toivat mieleeni parin viikon takaisen illan. Olin sulkemassa makuuhuoneen verhoja, kun näin taivaalla loimotusta. Ihmettelin ensin siinä ja painelin parvekkeelle kuikistelemaan, jotta näkisin paremmin.. ja kyllä ne olivat revontulet. Ne ovat täällä aika harvinainen näky, vuosien mittaan vain kaksi kertaa olen saanut ihastella Tampereen taivaalla revontulia.

Erilaisia haloilmiöitä näkyy kyllä talvipakkasilla päiväsaikaan runsaasti. Kauniita ovat nekin.

Aamuisin täällä on ollut parisen pakkasastetta ehkä viikon ajan. Kyllä se talvi tekee tuloaan -tosin toissapäivänä kun nukutin vauvaa parvekkeella vaunuissa, lenteli siinä ympärillä ampiainen..

Sadeca kirjoitti:

Pidätkö vieläkin Frederiikka Kreikkaa pääasiallisena virkistyskohteenasi? Kerroit jossain toisessa ketjussa että oli vähän sellainen vakiopaikka teille aikoinaan.

Olihan se monet vuodet. Matkustus on jäänyt eläkkeelle jäätyäni. Puutarhanhoito täyttää nyt päiväni. Olen sellainen "kahden maan kansalainen". Muutin maalle eläkkeelle jäätyäni, mutta kämppä on vielä kaupungissakin. Voimat vähenevät. Pitäisi päättää, asuako maalla vai kaupungissa? Muille maille vierahille tuskin muuttan pysyvästi. Kreikka saarineen on todella muistoissa edelleen. Luonto ja ihmiset siellä sytyttivät. Talvella siellä ei ole mukavaa. Suomalainen ystäväni avioitui Kreikkaan. Totesi, ettei ole edes Suomen 30-asteen pakkasessa palellut yhtä paljon kuin Kosin kosteassa talvessa. Nukkui kaikki vällyt ja tamineet päällä, mutta silti paleli. Rakensivat sitten ajan myötä talon, jossa toimii aurinkolämmitys. Suomalainen saunakin on paikallisten asukkaiden ihmeteltävänä. En ole nähnyt ystävääni vuosiin, mutta joulukortteja lähettelemme joka vuosi ja niissä kuulumisia kerromme.

Tämä oma maa taitaa olla"mansikkani". Se voittaa muiden maiden "mustikat".

JK. Tekstin lähettämisessä on nyt jotain vialla. Yritän lähettää kuitenkin.

Siinä sitä tosiaan onkin miettimistä että maalla vai kaupungissako sitä asuisi. Lissu ainakin varmaan sanoo sinulle Frederiikka että maalla ? Muistelen että Lissu oli sen punaturkkisen nimi.
Talvet voivat olla vähän tympeitä maalla mutta kyllä se muina vuodenaikoina on sitten senkin edestä nautinnollista tämä maalaiselämä. Totta kai se terveys ja kuntokin on otettava huomioon, mutta kun niitä tehtäviä maalla riittää niin niissä pakollisissa liikkumisissahan se kai (toivottavasti) paremmin säilyy. Kun alkaa unohtelemaan asioita niin tulee monta lisäreissua käveltyä ihan kotioloissa, hihhii.

Joskus parin kolmen vuoden kuluttua on meidänkin mietittävä jäädäänkö tähän vai muutetaanko ja minne päin siinä tapauksessa. Jotenkin tuntuu siltä ettei vähääkään huvita ainakaan isoon kaupunkiin muuttaa, jonkin taajaman reunamille korkeintaan. Olisihan se hyvä olla jonkinlaiset muutkin kulkuyhteydet kuin oma auto, mikä täällä on ainoa keino lähti mihin hyvänsä.
Mitään perfektiyttä en ole oikeastaan koskaan itseltäni vaatinutkaan, mutta kyllä esimerkiksi puutarhan suhteen olen jo nyt saanut laskeutua vielä niistä entisistäkin alemmaksi. Kun ei ehdi ja jaksa niin ei, jostain on tingittävä. Tiedä vaikka osa voimista palautuisikin jahka tuosta työelämästä ulos selviydyn.

Hei Sadeca tervetuloa tänne meidän yhteisöön. Laittakaa vain hakemus vetämään.
Täältä on hyvät yhteydet ja ihan kivoja naapureita. Onhan se sääli jättää kaikki
marjapensaat, luumu-ja omenapuut, mutta onhan niissä hommaa kun pitää kerätä
ja jaella ympariinsä (ha-ha) tutuille.

Kiitos kutsusta Klassmormor ! Se teidän yhteisönne on ihan hieno paikka mutta siellähän elämä olisi liiankin helppoa, pitäähän sitä nyt jonkunlaista sadattelun aihetta löytyä asuinolosuhteistakin...... Göteborgilainen olinkin viimeksi vuonna 1979.
Vähän kummallista se on että johonkin paikkaankin voi kiintyä, niinkuin nyt tähänkin, että olisi vähän haikeaa jopa lähteä täältä.
Meillä oli alunperin kaksikin taloa mitkä kiinnostivat, mutta oululainen väitti intuitiivisena ihmisenä että; "ostetaan se Åsen, siellä portti kutsui minua." Juuri noilla sanoilla. Tässä näki kertaheitolla että olisi hirveästi keskeneräistä työtä mihin menisi vuosikausia ja se toinen olisi ollut vain saunan rakentamista vailla oleva 150 000 kruunua halvempikin lähes uusi talo.
Ajattelin että jos kerran oululaista portti kutsuu niin mikäpä siinä, eipähän tule tekemisestä puute. Paikka on vaatimaton maalaistalo mistä ei koskaan hienoa tulekaan, mutta jostain syystä viihdymme, ehkä juuri siksi .

Vaikka työelämästä jäisinkin pois, niin kyllä siinä aika menee arvellessa, päivä päätä käänellessä sen pari vuotta, miettiessä minne päin sitä suunnistettaisiin.

Sadeca kirjoitti:

Siinä sitä tosiaan onkin miettimistä että maalla vai kaupungissako sitä asuisi. Lissu ainakin varmaan sanoo sinulle Frederiikka että maalla ? Muistelen että Lissu oli sen punaturkkisen nimi.

Oikein muistat. Lissuhan se. Lissusta olenkin kirjoitellut Ikinörteissä. Kyllä lemmikkiä on maalla mukava hoitaa. Aina on lintuohjelmaa ikkunoissa ja puutarhassa tuoksuja mielin määrin. Lissu lähettää terveisiä. Huomasin, että täällä Periferiassakin on lemmikkipalsta, joten en nyt tässä luontokeskustelussa siitä enempää kirjoita.



Täällä on ollut tänään syksyn ensimmäinen räntäsadepäivä ja huomenna tulee lisää. Puut ja pensaat ovat vielä täynnä lehtiä, joten haravoitavaa riittäisi. Olen kyllä ollut tyytyväinen, että tänään sain haravoinnista vapaapäivän. Eilen haravoin neljä tuntia ja selkä on tänään kiukutellut. Harvinaisen kylmää on ollut viime päivät ja öisin pakkasta. Ja elellään vasta lokakuuta. Eipä silti, joskus on lokakuussa satanut jo pysyvä lumikin.

No niin nyt se sitten alkaa taas..... ai mikä? No se talven tulo.
Räntää tulee taivaan täydeltä näilläkin leveysasteilla juuri nyt.
Onneksi ei tarvi lähteä vielä minnekään vaikka päivemmällä on
lähdettävä kauppaan kun noi cappucino pussit taas pääsi loppumaan.

Mielläkin on upeita ruskavärejä tuossa ikkunasta näkyvässä laaksossa.
On vähän kummallinen näky kun puissa on vielä täydet lehdet ja lunta sataa.
Asuessani Östersundissa 90-luvulla (n.800 km) täältä tuli kerran lokakuun
toinen päivä lumi maahan ja pysyi koko talven. Silloinkin olivat lehdet vielä puissa.

Näin meillä tänään.

Aamulla Helsingissä oli pakkasta -4 astetta. Nyt mittari näyttää +1 celsiusta ja ulkona on oikein kaunis syyssää. Suurin osa puiden lehdistä on jo varissut, mutta vielä jonkin verran ruskan sävyjä voi ihailla. Jos sää jatkuu tällaisena, kenties huomenna tai sunnuntaina kannattaa vielä mennä metsään katselemaan, löytyisikö suppilovahveroita. Ne kestävät pikkupakkasenkin.

Pakkasta aamulla -5 täällä ja nytkin -2, vaikka aurinko hieman pilkistää pilvien lomasta.

No nyt se on pakko uskoa että talvi on tulossa.
Nollakeli ja katot ja vähän maakin valkoisena. Eihän täällä ole lunta useinkaan, mutta
nyt ainakin tulee. Päiväkin pilkistää talojen takaa, joten taitaa kuitenkin tulla vielä
aurinko esiin, vaikka sääkartat näyttikin pilvistä koko viikonlopun.

Eilen kävin sitten hakemassa sen Luhdan takin, joten on nyt lämmin kulkea tuolla
todella koleassa ilmassa. Siinä on huppukin niin saa tuulensuojan.

Katselin niitä pesuohjeita ja niinhän siellä sitten luki Made in China, ei ole enää
suomalainenkaan laatutuote suomalaista. Paljonkohan työntekijät saavat siitä hinnasta!!?

Lämpötila Helsingissä 0 ja lunta sataa.

Täällä pohjoisessa on pitkään nautittu "seisovista ilmoista". Öisin on pakkasta 0 - 5 astetta, päivisin saman verran plussalla. Maa on musta mutta kohmeessa. Likaa ei paljon kantaudu kengissä sisälle koska kaikki mahdollinen muta ja rapa on jäässä. Pimeää ja tasaista syksyn ilmaa. Talven tuloa odotellaan. Säätietoja katsellessani olen saanut vaikutelman että lumi on ihan pian tulossa sinne etelään. Katsotaan ehtiikö tuo pian tännekin.

Säästä sen verran, että se aika ihanakin luminen tunnelma mikä täällä Helsingissä oli aamulla, on nyt sitten muuttunut siksi tuttuakin tutummaksi loskaksi.
En viitsinyt tulla välillä kotiin töistä, kun illalla oli joogaa samassa rakennuksessa. Lähdin kuitenkin käväisemään kaupungilla, jonne sinnekään ei tunnu ehtivän ikinä. Matkaahan on peräti kilometri eli kyllä Helsingin keskusta on ihan periferiassa.
Kauppatorille ehdittyäni olivat kengät ja sukat likomärät. Sukista olisi voinut vääntää vettä. Kenkäkauppaan siis. Nyt on sellaiset läskipohjat, että vain ilkuin säiden herralle, kun palasin töihin.
Kirsti Paakkanen väitti jossain haastattelussa, että hän kulkee aina kymmenen sentin koroilla. Eipä taida Kirsti loskassa liikkua kuin taksilla.

Õnneks Tallinnas ei tulnud seda lumekest nii palju, et oleks läga ja pori.. Tuul on vaid kõva, aga see tavaline nähtus. Homme lubas kõvemat lumesadu ja poiss mul Tartust autoga kodu poole teele tulemas, kuid autol veel suvekummid all, olen tõsiselt mures ja lugesin talle sõnad peale - ei kiiret, tasa sõuad, kaugele jõuad..

Villisiat ovat lisääntyneet omassa kotiläänissäni aivan uskottoman paljon. Tämän sai muun muassa eräs pariskunta 10 km kaupungin keskustasta kokea tontillaan kun lauma kävi puutarhassa vierailulla. Yhden yön aikana oli tontti pantu uusiksi. Tässä kuvasarja päivän lehdestä:

http://nt.se/bildspel/Default.aspx?tab=1&ss=5623619&articleid=5623683

Eikö muuten Virossa ole paljon villisikoja?

Hui kamala millaista tuhoa. Ei voi muuta kuin sanoa että kyllä se melkoinen järkytys on nousta aamulla tuollaista katsomaan. Iso työ laittaa piha kuntoon taas, ja jos siitä hommasta alkaisi joka vuotinen tulla niin kylläpä siinä taitaisi tolkkua aitaa alkaa suunnittelemaan. Kauriiden tulppaaninsyönnit on vielä pientä tuohon verrattuna.

Tauno Taunola kirjoitti:

Villisiat ovat lisääntyneet omassa kotiläänissäni aivan uskottoman paljon. Tämän sai muun muassa eräs pariskunta 10 km kaupungin keskustasta kokea tontillaan kun lauma kävi puutarhassa vierailulla. Yhden yön aikana oli tontti pantu uusiksi. Tässä kuvasarja päivän lehdestä:

http://nt.se/bildspel/Default.aspx?tab=1&ss=5623619&articleid=5623683

Eikö muuten Virossa ole paljon villisikoja?

"Kotiläänissäsi" kuulosti hieman pahaenteiseltä, olkaapas varuillanne villisikojen kanssa..

Alma kirjoitti:

"Kotiläänissäsi" kuulosti hieman pahaenteiseltä, olkaapas varuillanne villisikojen kanssa..

Niin, jos tällä kotiläänillä takoitat ihan kaikkein kotoisinta, niin ehkä niitä meillä sentään ei sisätiloissa vielä ole havaittu, ellei itseäni lasketa mukaan....

Ruotsissahan villisika hävitettiin sukupuuttoon 1700-luvulla, mutta 1940-luvulla villisika tuotiin takaisin Ruotsiin, kun sitä alettiin tarhata. 1970-luvulla villisikoja pääsi karkuun tarhasta ja vuonna 1987 Södermanlandissa oli satapäinen villisikalauma. Ruotsin valtiopäiviä on kiittäminen nykyisestä arviolta 80 000-päisestä villisikalaumasta, koska 1987 valtiopäivät päätti, että villisika kuuluu Ruotsin luontoon. Siltähän tuo nyt näyttää.

Oikein Tauno, Virossa on paljon villisikoja ja siellä se kuuluu luontoon paitsi saaristossa. Saksalaiset kartanonherrat toivat villisikoja Saarenmaalle, että sittemmin saisivat niitä metsästää. Noita saksalaisia metsämiehiä ei oikein ole viime aikoina näkynyt ja villisiat ovat levinneet kuin kulovalkea Saarenmaalla, sillä niillä ei ole siellä luonnollista vihollista. Tuo näky, minkä Tauno laittoi liitteenä viestiinsä, on Saarenmaalla nykyisin arkipäivää. Tässä yksi villisika Saarenmaalta, joka ei mitä ilmeisimmin osannut uida ja hukkui ja ajautui rantaveteen, josta joku on kiskonut sen sorkkaan sitomallaan köydellä maihin. Otin kuvan kännykkäkameralla, mutta kyllä tuon elukan kuvasta tunnistaa:

Raju kuva, täytyy sanoa...

Urpo tuntee näköjään paremmin Ruotsin villisikahistorian kuin minä. Tuo Södermanlanti pitää paikkansa, sillä juuri sieltä ne ovat tulleet naapuriin, eli tänne meille Itä-Göötanmaalle,. Täällä niitä on sitten jopa ruokittu eräitten isäntien taholta, ja kuten Urpo rivien välistä toteaa,kuuluvat ne nykyään vähän liikaakin Ruotsin luontoon.

Tulin Suomenlinnasta 24.00:n lautalla ja hieman viileältä ilma merellä tuntui. Nyt mittari näyttää -8 astetta, joten melko talvinen lämpötila on ulkona tällä hetkellä. Sunnuntaiksi on luvassa kuitenkin jo muutamia lämpöasteita.

Meillä pakkasta tällä hetkellä -3 astetta aamupäivällä klo 10 maissa. Tuossa nollan kieppeillä on menty viime päivät. Kunnon talven alkukin alkaa olla. Lunta on maassa runsaat viisi senttiä ja puut metsässä ovat aika raskaan lumikerroksen peitossa. Oikein hyviä postikorttikuvia olisi jo saatavissa. Saa nähdä vieläkö lämpiää vai alkaako se oikea talvi nyt tästä.

Meillä paistaa aurinko. (25 °C) Hikihatussa korjailin nyykähtänyttä porttia, kun piti ensin hakata pari litraa kivikovaa betonia pois, että pääsi portin ylimpiin kannatinrautoihin käsiksi ja sitten pölyä niellen ajaa kulmahiomakoneella parin sentin kolo, johon portinpielen saattoi upottaa syvemmälle. Sitten vain kiilaten portin yläreunasta portteja erilleen. Nyt on porttien välillä sentin rako ja sementit kuivumassa kiinnikkeissä. Onneksi on toinenkin portti kulkea, kun vinkojen pitelemästä portista ei paljon kuljeta. Portti kellahti, kun naapuri istutti fiikuksen tontilleen ja se nosti juurillaan tuon aidan vieressä olevan työkalukopin kallelleen. Onneksi huomasivat itselleenkin isosta puusta putoavien lehtien jatkuvan haitan ja pihalaattojen pullistelun. "Antoivat minulle luvan" kaataa puun ja kaivaa juuret yös. Nyt paikalla on Yucca eli jukkapalmu. Itse olivat "mökissään" vain kuukauden keskikesällä.



(yllättävän paljon saa kiroitusvihreitä sopimaan pieneenkin tekstiin. Aikanaan innostuin ikihyviksi, kun CP/M koneisiin sai tekstinkäsittelyohjelman, jossa sai korjata virheet ennen tulostusta)

Pysähdyin kerran levähtämään Malesiassa metsittyneen puiston penkille nauttimaan kylmän oluen. Katselin sitten tarkemmin valtavaa puuta, joka loi niin miellyttävän varjon levähdyspaikkaani. Sehän oli meidän kotoinen fiikuksemme, huonekumipuu. vähän samanlainen kuin tämänkin:

Onpa faarilla upea talviasunto! Ja suorassa näyttää portti olevan .