Eestikeelne vestlus ja õppetunnid

Nüüd kõik õppima!! Meil on ju siin eestikeelsed õpetajad ja loodame, et nad aitavad meid ja parandavad meie eksitisi.

Aitäh Urpo, kui avasid see kett. Ma üritan uuesti kasutada 15 min/paev eesti keele aru saamiseks ja üritan ka lugeda teie eestlast vestlust.

Ma pidan kui teie lingitade väikeit uudis.

Ähh, nyt mää otan suameks kun istun työpaikalla ja pitäisi jotain työtä muitsuttavaakin saada aikaan vaikka ilmiselsväti on tärkeämpääkin tekemistä kuin työnteko.

Siis minusta on tämä "umpitollon eesti" vieläkin hauskaa, ja tykkäään kolmesta asiasta.

1. Omien lyhyiden viestien laatimisesta
2. Teidän pitempien, oikein kirjoitettujen, viestien lukemisesta.
3. Lyhyistä uutispätkistä joita esim Agnes on silloin tällöin laittanut esimerkikis "Postmeehestä".

Tietenkin voin itsekin lukea Postmeestä, mutta kiva jos jonkun aiheen ympärille syntyy myös keskustelua johon voi ottaa kantaa sillä kielellä mikä milloinkin tuntuu mielekkäältä.

.

Vabandan kui eesti keele olen unustanud Pole olnud aega õppida ja meie eestlased sõprad siin pole palju kirjutanud eesti keeles.

Ma tahan ka kirjutada eesti keelt ja teha ne 15 min iga paev, (joo tiedän että iga ei ole se oikea joka tässä tapauksessa mutta kun ne vanhat ohjeet hävisivät matkalla...)

Mun eesti on see halb et ma kasutan palju aeg sõnaraamatu vaadates, ja nüüd mun kompuuter on katki, minu emanda kompuuter on ebamugav...

Aga, üks kusimus: Soomlaset õeldab Viro, eestlased Eesti. Sõna Viro/Viru, kas eestlased kasutab see sõna? Ma teada anult Viru Valgee...

Minu mees ütleb "Viro" kui soome keelt kasutab.. ja "Eesti" kui rääkib eesti keeles. Ma olen vahel segaduses nende sõnadega, aga üldse eestlastele pole vahet kuidas soomlased sõnu "Viro ja Eesti" kasutavad.

.

Ramo kirjoitti:

Tauno Taunola kirjoitti:

Mun eesti on see halb et ma kasutan palju aeg sõnaraamatu vaadates

Mina taas olen nii suur laiskvorst ja ei viitsi otsida sõnu sõnaraamatust. Mõnikord mul ongi eriti palju kirjavigusi või valesti öeldud laused. Võib olla ka et vahel on raske saada aru mida pakanad ma lobisen.

Mulle on suureks abiks et ma tihti suhtlen eestlastega messengeris ja väga palju ka häälil skaibis. Keel hakkab paremaks ja paremaks käimä. Kahjuks mul on küll paks pea ja olen eriti aeglane õppilane.

Mull on ka nii, et soomes ei julge mitagi räägita. Aga siin kui ei ole mitagi muut vöimalikt (sorry Urpo ö) nii räägin. Mitagi muut ei vöi teha. Asjad õnnestuvad vähemalki. Nüüd tuli hea õ. Ja eestlased ovad nii kenad, et nad ei valida halvast eestikeelest. Teine jutt. Ma lähen laulupidule. Kas teist kugagi?

Eestlastele on südamelähedasem, kui soomlased ütlevad ka Eesti ja eestiläiset, sest mulle tundub, et sõnad viro ja virolaiset on kuidagi halvamainelised soomlaste hulgas. Virumaa, siis lääne-Virumaa ja ida-Virumaa on vaid osa Eesti idapoolsetest maakondadest, ükski eestlane ei hüüa end virulaseks vaid ikka eestlaseks.
Aga... Olen nii rõõmus ja mul on tõeliselt hea meel, et te olete huvitatud meie väikese rahva keelest ja kultuurist, see on nii armas teist!!!
Alielile sõnum, et mina tulen laulupeole ja ka tantsupeole on piletid ostetud, soovitan Aliel ka tantsupeole tulla, see on tõeliselt nauditav etendus, kui tantsib igalt poolt Eesti maanurkadest kokku tulnud inimesed, ka meie Helekene on seal teiste hulgas. See toimub 3.-5. juulini. Ise lähen tantsupeole 4.juuli kella 11 etendusele ja lähen pühapäeval ka laulupeole, nii et kes tulemas, oleme helekesega rõõmuga nõus kuskil seal teiega kohtuma. Ainult kontaktides peab enne YV-des kokku leppima, sest ajalugu on näidanud, et mobiililevi (puhelinkenttä) on siellä hyvinkin häiriintyny vain tekstiviesteilla voi sovittaa jotain, hmm lähen endale aru andmata soome keelele üle... siis mobiililevi on seal üsnagi häiritud vaid tesktisõnumitega (või SMS-dega) saab midagi lähetada ja kokku leppida.
Nii, aga eesti keelest - Urpo on juba vana proff, Alma ja Ramo olete tõesti tublid ja juba nagu vanad eesti keele oskajad, midagi öelda ei ole, aga Taunole ja Alielile suur aplaus ja vaid innustust veel õppima ja kirjutama, teil oleks vaja suhelda eestlastega otse ja Aliel seda ka vist teeb, nii et jõudu ja jaksu teie raskel teel Olen igati abiks, kuis võimalik.

Lisäsin tuonne linkkeihin käännösohjelman ja tässä näette, kuinka epävarmasti se toimii. Paul Viidingin novellista Pööripäev/Päiväntasaus:

Paul Viiding

Pööripäev
Luuletaja Arnold Jürine lamas selili diivanil, vahtis valgesse lakke, kuni silmad valusaks jäid, väsisid ja kinni vajusid, suikus aga ainult mõne minuti, võttis oma puhkeaseme ette tõmmatud toolilt avatud suitsukarbist paberossi, süütas selle, suitsetas laisalt, ruttamatta, jälgis paberossi otsast tõusvaid suitsulõngu, kuni silmad jäid jälle puhkama lae tühjale pinnale, jälle väsisid ja kinni läksid.

ja sitten googlen käännösohjelman suoritus:

Paul Viiding

Päiväntasaus
Runoilija Arnold Jurinea makasi selällään sohvalla, vahtis valkoiseen kattoon, kunnes silmät olivat kivuliaita, ja väsisid kiinni vajusid, suikus kuitenkin vain muutaman minuutin, antoi puhkeaseme aiemmin vedetty tuolilta avoimen suitsukarbist paberossi, sytytti sen, tupakointi laiskasti, ruttamatta, seurasi paberossi päästä nousu suitsulõngu , kunnes silmät jäivät jälleen lepäämään lataa tyhjään pinnalle jälleen väsisid ja menivät kiinni.


Minä olisin kääntänyt tuon otteen näin:

Runoilija Arnold Jürine makasi selällään sohvalla, katseli valkoista kattoa, kunnes silmiä alkoi särkeä, väsyivät ja vaipuivat kiinni, mutta torkkui vain muutaman minuutin, otti oman lepopaikkansa eteen vedetyltä tuolilta avatusta savukerasiasta paperossin, sytytti sen, tupakoi laiskasti, kiirehtimättä, tarkkaili paperossin kärjestä nousevaa savunauhaa, kunnes silmät jäivät jälleen lepäämään katon tyhjään pintaan, väsyivät taas ja sulkeutuivat.

Niin Agnes, minäkin pidin parempana sanoa Eesti ja eestiläiset. Sitten Suomessa käytiin lehdistössä pitkään keskustelua siitä onko Viro vai Eesti oikea sana. Suomen kielen huoltajat olivat sitä mieltä, että Viro on se oikea ilmaisu. Muuten en olisi tästä niin lotkauttanut korviani, mutta kuulin myös, että seiskytluvun kommunistit Suomessa myös suosivat Eesti-sanaa. Näin päädyin suomalaisessa tekstissä käyttämään sanaa Viro, mutta mielessäni olette tietenkin eestiläisiä.

Minulla on sama juttu, mielessä eestiläiset mutta kieliopillisesti virolaiset. Viro- virolaiset siis virallinen muoto, vaikka se kuulostaakin juuri viralliselta.

.

Nämä käännösohjelmat ovat perseestä. Tai oikeastaan ihan hyvä että niitä kehitellään mutta täydelliseksi niitä ei koskaan saada, ja siitä olen erittäin onnellinen.

Kieli kun on niin monivivahteinen ja inhimillinen seikka, niin siihen ei kone yksinkertaisesti pysty, eli on asioita joissa ihminen päihittää koneen.

Urpo kirjoitti:

ruttamatta, seurasi paberossi päästä nousu suitsulõngu , kunnes silmät jäivät jälleen lepäämään lataa tyhjään pinnalle jälleen väsisid ja menivät kiinni.

Hihii, selline pudru ja kapsad, et siga ka ei söö

Laitan tänne käännöstehtävän, jonka useampikin voi kääntää omalla tavallaan. Ote on poimittu paremmin romaanikirjailijana tunnetun Jaan Krossin runokokoelmasta Vihm teeb toredaid asju. Kunhan tämä on käännetty, niin voin laittaa samasta kokoelmasta lisää käännettävää ja samalla voimme tutustua edes vähän virolaiseen kirjallisuuteen.

Vihm teeb toredaid asju

Vihm ajab õied vihmavarju
ja vihmavarjud õide.
Vihm peseb vanade kiviraijujade näöd puhtaks
Vihm seob karvad mu paljal rinnal
ükshaaval linnamüüri samblatuttide külge

Ja tegelkult teebki,nii vihm peseb kõik, kõik puhtaks,,,,

Agnes kirjoitti:

Eestlastele on südamelähedasem, kui soomlased ütlevad ka Eesti ja eestiläiset, sest mulle tundub, et sõnad viro ja virolaiset on kuidagi halvamainelised soomlaste hulgas. Virumaa, siis lääne-Virumaa ja ida-Virumaa on vaid osa Eesti idapoolsetest maakondadest, ükski eestlane ei hüüa end virulaseks vaid ikka eestlaseks.

Juuri näin Agnes! Myöskään minä en ymmärrä miksi synnyinmaani lie ainoana maana maailmassa joka valitsi nimittää teidät virolaisiksi ja maan Viroksi vastoin omaa toivomustanne. Täysin käsittämätöntä minulle ja häpeällistä suomalaisille! Kuten tiedät Agnes puhun minä aina eestiläisistä ja eestin kielestä koska se vapaus minulla on oltava oltuani 40 vuotta Suomen ulkopuolella. Kukahan se idiootti Suomessa oli joka väenvängällä teidät kaikki virolaisiksi nimitti? Minulla ei ole aavistustakaan siitä, mutta kuten tavallista niijaili kai suomalaiset ehdotukselle koska se ei suoranaisesti heidän rahakukkaroitaan käsitellyt.

Te eestiläiset esititte hyvin selkeästi halunne nimen suhteen jo alusta asti! Minua ihmetyttää suuresti Suomen valinta maan nimen suhteen!
Agnes! Kun kävin 50-60-luvulla koulua Suomessa Kainuussa, niin maanne esitettiin a i n a tällä tavalla. Sanottiin Viro eli Eesti. Viro eli Eesti. Jos olisi käytetty sanaa Viro t a i Eesti niin olisi ollut vaihtoehtoisuus. Se "eli" sana on mielestäni niitä suomenkielenvivahteita joista voisi käyttää vanhaa sanaa t a i k k a sen eli sanan sijasta. Se antaisi vielä enemmän valinnanmahdollisuuksia puhujalle itselleen valita mieleisensä nimitys.

Kukahan se auktoriteetti tuossakin valinnassa oli? (suomalaiset ovat erityisen mieltyneitä ja uskovia auktoriteetteihinsa, mieluiten vain suomalaisiin)Jonkun auktoriteetin mieltymys Viro-sanaan ratkaisi ja kansalla ei ollut sanan sijaa (kuten tavallisesti). Oikeasti en tiedä miten se mahtoi tapahtua mutta hiukkasen jyvällä olen ainakin siitä miten aktoriteetit syntyvät.

.

Olipa hyvä tuo kannanottosi Ramo. Siinä oli minulle uuttakin tietoutta. Esimerkiksi se että Suomen vasemmistolaiset olisivat halunneet käytettävän nimitystä Eesti. Ja tuo Eestin presidenttihän kai oli sitten se auktoriteetti jota suomalaiset kuuntelivat. Yksi ainoa henkilö, heh. Aivan itsestään selvä se Viro nimitys ei kyllä ollut ja Eestin väestö halusi nimen Estland. Ei tietenkään kukaan käytä Viro nimitystä millään tavalla halventavasti. Koska se jäi viralliseksi nimitykseksi Suomessa, niin totta kai sitä käytetään. Oliko Mauno Koivisto Suomen presidentti noihin aikoihin, se Suomen auktoriteetti?
Jos en ihan väärin muista niin ennen jopa kartoissa Suomessa luki Eestin kohdalla kaksi nimeä; Viro eli Eesti, joten valinnan varaa siinä suomalaisille kyllä oli.
Niin, auktoriteeteillehan taidankin avata ihan oman ketjun ja sinuttelua voi käsitellä samassa ketjussa.

[quote="Urpo"]Laitan tänne käännöstehtävän, jonka useampikin voi kääntää omalla tavallaan. Ote on poimittu paremmin romaanikirjailijana tunnetun Jaan Krossin runokokoelmasta Vihm teeb toredaid asju. Kunhan tämä on käännetty, niin voin laittaa samasta kokoelmasta lisää käännettävää ja samalla voimme tutustua edes vähän virolaiseen kirjallisuuteen.

Vihm teeb toredaid asju

Vihm ajab õied vihmavarju
ja vihmavarjud õide.
Vihm peseb vanade kiviraijujade näöd puhtaks
Vihm seob karvad mu paljal rinnal
ükshaaval linnamüüri samblatuttide külge

Minä yritän itse kääntää tämän runonpätkän suomeksi:

Sade tekee upeita asioita

Sade ajaa kukat sateensuojaan
ja sateensuojat kukkimaan
Sade pesee vanhojen kivenhakkaajien kasvot puhtaiksi
Sade sitoo minun paljaat rintakarvani
yksitellen kaupunginmuurin sammaltupsujen kylkeen







Laitetaan tähän nyt sitten runonpätkä Jaan Kaplinskin runosta

Hinge tagasitulek

tegelukult on kõik hoopis lihtsam mind
lihtsalt ei ole mind ei ole ammu enam
Jaan Kaplinski vöi kes ta oli tuli
sõitis läks läbi lumise metsa jäi
kuulama tuisku ja kõik muutus lindudeks
ja luuletuseks ka tema ise

ja katsotaan, haluaako joku kääntää tämän suomeksi

.

Korsten on rootsiks skorsten. Sonast ahju ma sain aru, sest minu isa oli sepp. Soome sana ahjo, eestiks ääs, on leek kus sepp kuumendab raud. Rootsiks ahjo/ääs on ässja.

Soomi ja eesti keeled on omavahel sugulased, rootsi ei, aga ma olen mitu korda tähele pannud et ma saan aru eestlasest sõnast seetõttu et ma oskan kui soome ka rootsi. Üks keel + üks keel = kolm keelt.

Öeldakse veel, et "tossab, kui korsten". Aga ääs on ääs ja ahi on ahi, nendel on kaks erinevat tähendust. Ääs on ainult seppadel, aga ahi võib olla ka pliidiahi, saunaahi, leivaahi jne.
Kuidas on rootsi keeles "taldrik" (lautanen)? Ja kahvel?

Tallrik och gaffel. Heh!