Uudiseid Eestist.

Tuon Agnesin linkin kautta löytyi vielä kolme muutakin eestiläisten Suomeen muuttoa koskevaa artikkelia ja eilen luin nekin.
Olivat kovin mielenkiintoisia ja antoivat yhteensä aika hyvän kuvan siitä miten ajatellaan niin emigranttien kuin kotimaahan jääneiden taholtakin. Kyllä minä ainakin tunnistan oikein hyvin nuo puheet siitä miten ne meni suomalaisten suuren muuttoaallon aikoihin Suomessa ja ruotsinsuomalaisten keskuudessa. Suomessa oli kyllä nuorta väkeä riittämiin niissä suurissa ikäluokissa vielä kotimaahankin jäämään jotta ei siellä mitään "tulkaa kotiin" kampanjaa koskaan ollut. Tai hetkinen, taisipa 80-luvulla ollakin kun toivottiin että ruotsinsuomalaisia tulisi yksityisyrittäjiksi kotimaahan. Jotkut suomalaiset kunnat kampanjoivat täälläkin. Osa lähtikin takaisin, minäkin tunsin muutamia. Osa niistäkin tuli takaisin myöhemmin Ruotsiin.

Suomalaiset paluumuuttajat halusivat mieluiten että lapset onnistuisivat säilyttämään myös ruotsinkielentaitonsa Suomessakin mutta osa muutti takaisin myös siksi että lapset kävisivät suomenkielistä koulua.
Eräässä artikkelissa todettiin että Suomeen muuttaneet eestiläiset menettivät nopeammin eestinkielentaitoaan kuin muihin maihin muuttaneet kielten sukulaisuudesta johtuen. Niin siinä varmaan käykin että muuttaja itse ei sitä huomaakaan ja osa sanoista sekoittuu. Merille pantavaa oli myös se että nuo noin 50 000 virallisesti Suomessa kirjoilla olevat eestiläiset asuivat 80 eri paikkakunnalla. Se kertoo siitä että sopeudutaan aika nopeasti vaikka asutaan lähes täysin suomalaisten keskelläkin.
Ilahduttavaa oli lukea että useimmat kokivat suomalaisten olevan ihmisläheisiä ja ystävällisiä ja että työpaikoilla olivat ihan arvossa pidettyjä ja senkin olevan yksi syy pysyä Suomessa. Olihan siellä eräskin joka kertoi että mitään suomalaisia ystäviä ei ollut neljän Suomessa vietetyn vuoden jälkeen löytynyt. Noistakin tunnistan meidät ruotsinsuomalaiset, joka työnsä hoiteli niin hyvää kohtelua sai.

Tuosta mitä Agnes sanoit että osa ei halua edes juuriaan enää myöntää, arvelisin että oli varmaan jonkinlainen aika täälläkin jolloin toisen polven suomalaisissa ehkä oli sellaisiakin, seka-avioliitoissa syntyneitä varsinkin. Nyt niitäkin sapettaa se ettei se suomalainen vanhempi puhunut heille kotona suomea, jotta olisi saanut edes sen puhekielen ilmaiseksi. Eräskin facebookin kaverini on sellainen. Luulin pitkään että hän vain on Jämtlannin maakunnasta Espooseen Suomeen muuttanut ruotsalainen nuori mies joka kamppailee opintojensa yhteydessä suomenkielen kanssa koska on mennyt naimisiin suomalaisen tytön kanssa. Kun häneltä kysyin oliko hänellä edes lapsuudessa ollut esimerkiksi suomalaisia naapureita, niin hän sanoi että ei ollut lähimaillakaan mutta äiti on täysin suomalainen. Valitti kovasti että nyt hän joutuu aikuisena tekemään hirveän työn suomenkielen kanssa kun äiti ei hänelle suomea puhunut.
Minkään maalaisia aikuisia ensimmäisen polven kansalaisia en ole koskaan tavannut joka olisi kieltänyt juuriaan joten tuskinpa niitä eestiläisistäkään montaa löytyy. Siinä arkielämän tohinoissa ei vain edes ajatella mistä sitä ollaan ja siitä harvoin tulee edes puhetta enemmistöväen kanssa keskustellessa.

Pitää lukea vielä ne kommentitkin noiden artikkeleiden yhteydessä, sitä en vielä ole ehtinyt. Googlekääntäjä kääntää kyllä näköjään kaikenkaikkiaan aika huonosti eestinkieltä suomeksi. Monen monet lauseet sain lukea siitä eestinkielisestä tekstistä kun siitä ymmärsin paremmin.

Tosi positiivinen kuva tuosta artikkelista tuli Suomen ihmemaasta. Onhan täällä hyvää se, että pyritään järjestämään yhteiskunnan puolesta kaikille lapsille yhdenvertaiset mahdollisuudet peruskoulutukseen. Kuitenkin puutun muutamaan kohtaan:

Lainaus :

Kas koolis tuleb ka midagi maksta, näiteks töövihikute või kunstitarvete raha või midagi muud?
Ei, seda küll mitte, kõik on ikka tasuta.

- Riippuu kunnasta/ kaupungista. Meillä saa 1kpl lyijykyniä syksyllä, ja toisen keväällä. Liimat pitää ostaa itse, samoin puuvärit, jos meinaa saada kunnolliset.

Lainaus :

Töö leidmine ei ole nii raske, seda ei saa mureks pidada.

- Monet erityisalojen korkeakoulutetut ammattilaiset ovat tänä päivänä pitkäaikaistyöttömiä,samoin tavanomaisempien ammattiryhmien edustajat. Siivoojankin työhön vaaditaan useissa paikoissa ammattitutkinto ainakin suomalaisilta.

Lainaus :

Aga kui mina olin ühe lapsega kodune ja ei käinud üldse tööl, siis sain kuus 1300 eurot, ja kui kahe lapsega, siis 1700 eurot.

- Alan heti haaveilla tuollaisesta. En tiedä mistä hän puhuu? Ehkä hänellä on ollut useamman tuhannen euron kuukausitulot ennen äitiyslomaa ja hän puhuukin äitiysloman aikaisesta päivärahasta?

Opiskelusta:

Lainaus :

No siis ma annan lihtsalt paberid sisse ja lähen õppima.

- Tuossa vastauksessa henkilö ilmeisesti tarkoitti, että rahan puolesta opintojen aloittaminen on helppoa? Mielestäni olisi hyvä mainita, että opintotukea hakevan henkilön muut tulot tarkistetaan, ja ne vaikuttavat kyllä tukeen vähentävästi.
Olen itse miettinyt paljon opintojen aloittamista, mutta joudun laskemaan tosi tarkkaan kuinka me pärjäämme lasten kanssa tulevaisuudessa.

Upea juttu kuitenkin, että Ave on kotiutunut Suomeen hienosti, ja löytänyt oman paikkansa virolaisena tässä yhteiskunnassa. Yksinäisenä vanhempana ei ole suomalaisenakaan helppoa, saati sitten ulkopuolelta tulevana.

Helsingin Kaapelitehtaalla pidetään Martin markkinat parin viikon kuluttua http://www.martinmarkkinat.fi/. Tänä vuonna teemana on Hiidenmaa ja Saarenmaa http://meiemaa.ee/index.php?content=artiklid&sub=1&artid=45197. Mardilaat pidetään vuosittain viikkoa aikaisemmin Tallinnassa http://www.folkart.ee/mardilaat . Jos haluaa tehdä hienoja virolaisia käsityöhankintoja, niin sinne kannattaa suunnistaa. Valikoimat ovat paljon suuremmat kuin Helsingissä ja nyt kun Virossakin on käytössä euro, niin hintoja voi vertailla vaivattomasti.

Euroopan Komissio ennustaa Virolle EU:n korkeinta talouskasvua http://www.e24.ee/629394/euroopa-komisjon-prognoosib-euroliidu-suurimat-kasvu-eestile/ . Tälle vuodelle ennustettiin 4,9:n prosentin kasvua, mutta kasvu oli vieläkin ripeämpää, kokonaisa 8 %. Ensi vuoden kasvuksi odotetaan 3,2:ta prosenttia.

Mukavaa, että jostakin EU-maan taloudesta kuulee välillä hyviäkin uutisia Kreikan ja Italian synkkien uutisten jälkeen.

Laitetaanpas tähän vielä lisää tietoa ensi viikonloppuna pidettävistä Martin Markkinoista:

"Lehdistötiedote 15.11.2011
Vapaa julkaistavaksi heti!

Martin markkinat valtaa jälleen Kaapelitehtaan


Martin markkinoiden kuuluisat virolaiset markkinapöydät notkuvat runsaina Kaapelitehtaalla ensi viikonvaihteessa eli lauantaina ja sunnuntaina 19.–20.11.

Tänä vuonna Suomen suurimman Viro-tapahtuman vilkas markkinahumu keskittyy suomalaisillekin tuttuihin Viron saariin, Hiidenmaahan ja Saarenmaahan.

Markkinoilla virolaisia tuotteita ja palveluita esittelee yli 160 näytteilleasettajaa, ja virolaisten käsitöiden, elintarvikkeiden, pellavatuotteiden ja kirjauutuuksien joukosta voi tehdä upeita joululahjalöytöjä. Kaikenikäisten suosikkeja ovat etnobuumin tunnetuksi tekemät perinnekuvioiset, värikkäät etnosukat. Käsintehdyt tuoksuvat luomusaippuat, tyrnituotteet, itse maustetut valkosipulit ja suolakurkut, juustot, vuohenmaitotuotteet ja virolaiset makkarat houkuttelevat makumatkalle Viroon.

Martin markkinoiden kulttuuriohjelma alkaa jo perjantaina 18.11. klo 19 konsertilla Temppeliaukion kirkossa. Konsertissa esiintyvät Estonia-teatterin solisti Aare Saal sekä Saarenmaan tyttökuoro.

Viikonlopun ajan aamusta iltaan avoinna olevan Kaapelitehtaan eri foorumeilla esiintyvät taiteilijat, kirjailijat, muusikot, tanssijat, poliitikot, kulttuurikeskustelijat – ja myös virolainen nukketeatteri sekä lasten leikittäjät. Tunnetuimpia esiintyjiä ovat opetusministeri Jaak Aaviksoo, muusikot Ivo Linna ja Villu Veski, kirjailijat Heli Laaksonen, Maimu Berg, Imbi Paju ja Ülo Tuulik. Monet suomalaiset tulevat Kaapelitehtaalle myös tapaamaan virolaisia ystäviä, kollegoita tai yhteistyökumppaneita.

Suomalaisten keskuudessa suuren suosion saaneiden Saarenmaan oopperajuhlien lipunmyynti ensi kesän esityksiin alkaa poikkeuksellisesti jo tänä syksynä Suomessa. Liput tulevat myyntiin Martin markkinoilla.

Tuglas-seura on järjestänyt Martin markkinoita vuodesta 1983 alkaen, joten tänä vuonna on jo 28. kertaa. Viime vuonna Martin markkinoiden kävijämäärä ylitti 15 000 henkeä.

Lisätietoja Martin markkinoista saa Tuglas-seuran kotisivuilta www.tuglas.fi sekä markkinoiden omilta sivuilta www.martinmarkkinat.fi."

Olen siellä joka vuosi melkein alusta lopuun ja aina tulee niin hirveasti ikävä Eestin.
Uskon, toivon, että tänä vuonna ei tulee ikävä koska olen nyt vielä Pärnussa ja tulen vast perjantaina Helsinkiin. Ehkä mulle ei nyt tulee kaan tarve roikua koko viikonloppua Markkinoissa, vaika se on kyllä niin kiva nähdä siellä ystävät ja tutavat .

Viime viikolla olin paastokeskussa, lähelle Viljandi. Paastoisin 7 päivä ja se oli kaikien kaikki hieno kokemus, ja ylipainosta sain 6 kilo pois! Uskon että menen ensi kevänä sinne takaisin, siellä on hyvin kaunista ja varmasti kevällä vielä kaunimpa.

Hästi meeliülendav on lugeda ja kuulda, kuidas Eesti "väikevend" üritab "suurele vennale" end näidata kui mitte väikevend vaid igati usaldusväärne ja sõbramehest naabrimees. Ise ei ole kunagi seal Helsingi mardilaadal käinud, küll aga siin koduses ja alati olen jälle midagi üllatavat leidnud. Eestis on tõsine suund loodusläheduse poole ja vanade eestlaste maatarkused on taas au sees. Tahaks loota, et ehk see eestlase looduslähedus ja väike "metsamoori" nõiakunst ongi tulevikus see ammuigatsetud Eesti "Nokia", millega maailmas võiks "laineid lüüa". Tendents on kasvõi see, et oma poegadelt ja nende eakaaslastelt kuulduna-nähtuna, huvitutakse järjest rohkem ja rohkem elada loodust säästvalt ja otsida vahendeid, mis oleksid alternatiivid igapäevasele elektri tootmisele ja kütuse ja maavarade kasutamisele. Kunagi saavad need ju ikka otsa. Aga see juba teine teema.
Kunagi nõuka-ajal käisin ka mina sõpradega marti ja katri (Mardipäev 10.11. ja Kadripäev 25.11.) jooksmas, see tähendab, et pandi mardipäeval selga mehe riided ja maaliti end Mardiks, Kadripäeval aga valgeisse naisteriideisse ja Kadriks ja joosti ukse tagant uste taha ja esitati pererahvale oma väljamõeldud laulude ja tantsude kava ja pererahvas poetas siis kotikesse komme, õunu ja muud meelepärast, vahel isegi väikest taskuraha. Tänapäeval seda vast rohkem maakohtades, aga traditsioonid jätkuvad ikka kasvõi neid meeleolukaid laatasid korraldades.
Igati teretulnud.

Virolaiset eivät ole kovin innostuneita pörssiosakkeisiin sijoittamisesta. He sijoittavat mieluummin vaikkapa autoihin . Minusta autoihin sijoittaminen ei ole kovin järkevää, sillä uuden auton arvo laskee aika nopeasti. Tuon Talouselämän artikkelin kirjoittaja käyttää sanaa sijoittaminen aika laveasti, vaikka artikkelissa pääpaino on muilla sijoituskohteilla ja talousuutisilla.

Ymmärrän kyllä jossakin määrin virolaisten halun käyttää rahansa autoon, vaikka minulla itselläni on tärkeämpiäkin rahanreikiä. Vaurastunut heimoveljemme haluaa melko usein tuhlata säästönsä ja lainansa johonkin silminnähtävään ja käsinkosketeltavaan, jolla tavoitellaan mukavuudenhalun lisäksi myös oman statuksensa nostamista. Kyllä meillä Suomessakin on erityisesti miessukupuoleen kuuluvia, jotka tuhlaavat rahansa autoon. Jotkut nimittävät kallista autoa miehen sukupuolielimen jatkoksi.

On se nykyisin vähenemään päin se autoilla leveileminen ja ihmiset tosiaan katsovat tarpeelliseksi jopa opiskella automerkkejä ainakin uutta ostaessaan. Minäkin luin autotestejä ja katsastustilastojen virheitä 4 kuukautta ennen kuin päätin mihinkä merkkiin uskaltaisin "sijoittaa." Siinä mielessä ovat sijoituksia että kyllä niihin rahat uppoavat.
Monet ostavat kyllä vieläkin auton merkin perusteella vaikka niin ei pitäisi tehdä koska joku uusi malli hyvässäkin merkissä voi olla "susi." Valtavia hintaeroja ei selitä mikään muu kuin nimenomaan se merkki. Esimerkiksi sittä hinnalla kuin me ostimme uuden Skodan, niitä olisi saanut kaksi yhden Toyotan hinnalla, vaikka tilaa (mitä todella tarvitsemme) olisi ollut vähemmän ja polttoaineen kulutus vain aavistuksen verran pienempi.

Menneinä vuosikymmeninä kun meillä Ruotsissa asuvilla "kaikilla" oli Volvoja, niin oli kyllä paljolti juuri tilasta, varaosista ja siitä että jokainen kylänmies osasi niitä korjailla, kysymys. Polttoaineen kulutuskaan ei ollut niin nuukaa kuin nyt on.

Paljon ihmiset ostavat aivan muutakin kapitaalitavaraa vain hienostellakseen siten että toimiva ja ehjä sisustus "uusitaan kerralla" osamaksulla tai ostetaan se lyxkeittiö vaikka sen entisen saisi kohennettua murto-osalla siitä hinnasta ja se ilo olisi aivan yhtä suuri. Kukin tyylillään, niinhän se on, mutta siltikin se on niin että pienituloinen voi pärjätä vain pienillä menoilla ja hän ei ihan varmasti pysty kilpailemaan kuitenkaan sen varakkaan kanssa.

Kuitenkin vaikuttaisi siltä että nykyinen nuori polvi on aivan toista maata. Heille ympäristösyyt ovat tärkeitä ja haluavat mielellään yksinkertaistaa mahdollisimman pitkälle kaiken. Jotenkin inhoavat kaikenlaista pröystäilyä vaikka kännykkämallit ja vaatteet heille tärkeää onkin.
Sen olen aina todennut että en missään tapauksessa haluaisi asua jossain hienostokaupungin osassa. Maalla asuminen on siitä mukavaa että ihan varmasti ei kukaan välitä siitä miten itsekukin huushollaa tai ostaako uutta vai vanhaa.

Minu meelest see Urpo artikkel on ajast maha jäänud! Olid need ajad, kui krooni alguses, kui vähegi head äri ja sissetulekut omav mees või pere ostis endale kõigepealt uhke auto ja seda liisinguga. Vahepeal on palju vett merre voolanud ja eestlasedki saanud tunda "masu" ehk "lama" kitsast aega, kui pidi loobuma uhketest autodest ja majadest. Ja minu meelest praegu on asi hoopis teisiti.
Meie emaga investeerisime suvila müügist saadud raha vahepeal pangafondidesse, nii 5+5 aastat, aga see ei toonud kopikatki sisse ja nüüd mõtlen, et peaks raha pangast ehk üldse välja võtma, sest räägivad hirmujutte eurotsooni lagunemisest ja kriisist.. Selle suvilaraha eest sai küll auto ostetud ka, aga mitte küll näitamiseks vaid vajaduse tarbeks. Kindlasti leidub ka veel neid "rullnokkade" mõtlemisega inimesi, kes auto näitamise mõttes ostavad, aga neid ei tea mina oma tutvus- ja tööringkonnas mitte ühtegi. Pigem ostetakse kallim ja kvaliteetsem auto sellepärast, et sellega kauem sõita saab enne kui kuskilt vaja teda remontima hakata. Ja Eesti teed, iseäranis maateed ja uuselamu asunduste teed on läbisõidetavad vaid maasturite poolt. Mis teha, teedearendus on meil veel lapsekingades. Aga see juba eraldi teema.
Mis puutub noortesse, siis oma noorem poeg tegeleb praegu vabal ajal sellega, et uurib internetis kuidas ökonoomselt elektrit toota biomassi lagundamise preparaatide abil ja tahab ise sellise monstrumi kunagi ehitada

Võrumaalta kuuluu sellaista, että he aikovat hakea "savvusannaa" Unescon maailmanperintökohteeksi viimeistään vuoden 2013 keväällä. Hakemuksen taakse on asettunut satakunta võrulaista savusaunan omistajaa.
Suomesta on heti uutinen kuultua herätty puolustamaan savusaunaa nimenomaan suomalaisena keksintönä, sillä saunatutkija Risto Vuolle-Apiala kertoo Suomesta löytyneen arkeologisissa kaivauksissa saunajäämistöä jo vuoden 800 paikkeilta, kun taas Virossa vastaavien löytöjen ikä olisi ainakin viitisen sataa vuotta vähemmän, -1300-luvulta.

Saapa nähdä kuinka lopulta käy, jos suomalaiset heittävät kehiin oman hakemuksensa.

Lainaus :

Ruotsalaiset omivat meiltä ensin sähkösaunan ja nyt itsenäisyyspäivän aattona kuuluu kummia etelästä.
Virolaiset aikovat kaapata meiltä savusaunan.

Asiasta kertoo Maaleht, jonka mukaan savusaunaa haetaan Unescon maailmanperinnöksi. Asialla ovat maan eteläisissä osissa asuvat vörulaiset. Heidän suomea muistuttavassa murteessaan laitoksen nimi onkin savvusann.

Hankkeen takana on virkamiehiä, yliopistoväkeä ja ainakin sata vörulaista savusaunan omistajaa.

Suomalainen saunatuntija, savusaunoista kirjankin kirjoittanut Risto Vuolle-Apiala sanoo, että virolaisilla on asiassa ankarasti perusteltavaa.

- Arkeologisia jäänteitä, jotka on voitu tulkita suomalaisiksi saunoiksi, on jo vuoden 800 paikkeilta. Virossa on rikas saunakulttuuri, mutta tunnettuja saunoja on vasta 1800-luvulta, hän sanoo.

Kaivauksista on hänen mukaansa saattanut tuoreeltaan löytyä vanhempiakin, mutta korkeintaan 1300-luvulle ajoittuvia saunoja. Suomi jäisi siis edelleen 500 vuotta voitolle.


Saako nopein savusaunan?
Hämäläisestä hitaudesta virolaisia ei voi syyttää, sillä anomuksensa he aikovat jättää kevääseen 2013 mennessä ja myönteistä päätöstä he odottavat jo loppuvuodeksi 2014.

Vuolle-Apiala veikkaakin asiassa olevan kyse virolaisten yrityksestä ehtiä ensin yhteiselle apajalle. Yhteishakemus ei kuitenkaan herätä innostusta.

- Ilman muuta on lähdettävä siitä, ettei anneta toisten tehdä sitä valtausta. Pohja on kuitenkin siellä paljon pienempi, kun puhutaan saunojen määrästä. Suomalainen sauna on myös erittäin tunnettu.

Hän toivookin erityisesti Suomen Saunaseuran heräävän mukaan kilpailuun Viron kanssa.

Suomessa Unescon maailmanperintöön kuuluvat: Suomenlinna, Vanha Rauma, Petäjäveden vanha kirkko, Verlan puuhiomo ja pahvitehdas, Sammallahdenmäen röykkiökalmisto ja Merenkurkun saaristo.

Yhteistä maailmanperintöä meillä on virolaisten kanssa Struven kolmiomittausketju, joka yltää Mustaltamereltä Jäämerelle.

Sakari Nupponen-Petteri Hiltunen

Jokaisesta maasta kuuluu joskus huonojakin uutisia. Syvästi kirjailijana kunnioittamani Jaan Krossin poika Eerik-Niiles Kross on ryhtynyt pikemminkin sanoista tekoihin. Väitetään, että pappien pojistakin tulee joskus isiensä vastakohtia, vaikken liiemmin pappeja ammattikuntana arvostakaan. Nyt Eerik-Niilesiä epäillään tästä . Oman aikansa kapinallinenhan Jaan Kross itsekin oli, mutta hänen kapinallisuutensa ilmeni sivistyneellä tavalla, vaikka hän Siperiassa joutuikin oman aikansa viettämään.

Lisää Eerik-Niiles Krossin elämäntyön arviointia löytyy täältä . Tuosta viimeisestä linkistä avautuu Leena Hietasen kirjoittamaa faktaa Eerik-Niiles Krossista, mutta muu onkin sitten sitä itseänsä. Leena Hietanen on outo virolaisvastainen lintu, joka laulaa itse useimmiten kieltämättä mahtipontista, vaikuttavaa ja kaunista Venäjän kansallislaulua http://translate.google.fi/translate?hl=fi&langpair=en|fi&u=https://www.youtube.com/watch%3Fv%3DkMZfXN1UOpw .

Täällä kerrotaan Viron nuorimmasta metsäveljestä . Toomas Tõns syntyi metsäkorsussa pari kuukautta ennen joulua 1951 ja vietti seuraavankin joulun Neuvostoliiton viranomaisia piilossa metsässä. Sitten hänen isänsä kuoli, ja syntymätodistuksesta vedettiin isän nimi yli ja hän sai äitinsä sukunimen ja välttyi kyyditykseltä tai muilta rangaistuksilta, koska hänen isänsä oli taistellut saksalaisten puolella ja paennut puna-armeijaa metsiin, jossa kohtasi Toomaksen leskeksi jääneen äidin.

Hyviä uutisia Virosta: http://www.verkkouutiset.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=70913:rikokset-vaehentyivaet-virossa-viime-vuonna&catid=35:ulkomaat&Itemid=6 . Toivottavasti sama kehitys jatkuu ja ulottuu muihinkin maihin.

Tarja Halonen on tänään jäähyväisvierailulla Virossa, kirjoittaa Postimees . Halonen on kehunut maidemme välisiä suhteita ja kertoo, että maamme ovat esimerkillisiä EU-maita, joista muutkin maat voisivat ottaa oppia. Lehdistökonferenssin lopussa Halonen sanoi, että hän toivoo kaikkien suomalaisten opettelevan viron kieltä ja lisäsi lopuksi viroksi: «Armastan Eesti rahvas ja Eesti riiki». Jos tuossa Halosen lausunnossa ei ole kirjoitusvirhettä, niin pieni kielivirhe siihen lipsahti.

No üks pisike t-täht jäi ühe sõna tagant ära, aga pole hullu, tähtis on lause mõte ja tähtis on ka see, et ei ole just palju Soome presidente minevikus ja/või tulevikus seda ütlemas.
Omamoodi kahju kah!

Vuoroin vieraissa: http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2012/02/kaksi_vangittiin_virossa_suomalaisliikemiehen_kaappausaikeista_3223581.html . Suomen ja Viron välillä on monelaista yhteistyötä. Kaikkein ikävin yhteistyön muoto on rikollisuus. Suomalaisia rikollisia on pesiytynyt Viroon ja Suomessa virolaisrikolliset käyvät lähinnä keikoilla. Suomalaisten rikollisuus Virossa on tainnut keskittyä lähinnä talousrikoksiin ja sen lieveilmiöihin, kun taas virolaiset rikolliset vaikuttaisivat keskittyneen omaisuus- ja huumerikoksiin.

Mietin vähän olisiko parempi avata ihan oma sivu näille Viron henkilökohtaisille kokemuksille.
Mutta en nyt tehnyt sitä. Ehkä myöhemmin.
No Viroon tultiin aamuvarhaisella. Sisämittari näytti miinus yhdeksän. Mies laittoi patterit soimaan ja lähdimme kaupoille Haapsaluun, koska mikään lähikauppa ei ollut vielä avannut oviaan. Kun palasimme
lämpötila sisällä oli noin 8- astetta. Herra oli kyllä pannut patterit soimaan, mutta vääntänyt ne minimilämpötila-asentoon. No ei saa parjata, ei muuta kuin lämmittämään.
Pikku-Tiukulle onneksi löytyi lämmin paikka. Veskissä on patteri ja lattialämmitys. Siellä tuo pärjäili. Ei tosin tykännyt siitä, että pidettiin ovea kiinni.
Nyt on tätä lämmityshommaa hoidettu tuntikausia ja vihdoin alkaa tuntua jossain.
Saattoi jopa heittää päällimmäisen toppatakin pois eikä pipoakaan enää tarvitse sisällä.
Mies ei vaan usko. Nukkuu tuolla kaikki mahdolliset tamineet päällään. Niihin kuuluu karvalakki. Niin ja meidän
molempien untuvatäkit myös yllään. En näköjään ole ihan noin herkkähipiäinen. Tässä kun kuitenkin istun ja kirjoitan.
Pian lähden hakemaan lisää puita. On kolme uunisyöppöä ja jokaiseen on omanmittaiset puut.
Onneksi tuo herraosasto oli tuonut moottorisahan paikalle. Ihan käsivoimin en noita puita saisi sopiviksi.
Enkä myöskään sillä vedettävällä mallilla. Mutta tuo sähkökäyttöinen on tosi kiva. Pärjään sen kanssa.
Ehkä keväällä lähden metsätöihin, jos löydän riittävän pitkän jatkojohdon. Mies tosin kielsi. Mutta mitä tuo
voi tehdä, jos ei näe.

Virolaisissa ja suomalaisissa on paljon yhtäläisyyksiä. Esimerksi saunominen. Iltasanomien uutinen tänään:



"Virolainen saunamaraton haastaa Suomen löylykisat
Julkaistu: 14.02.2012 08:32

Suomalaiset ovat kunnostautuneet omituisten kesätapahtumien keksimisessä, mutta ilmeisesti kummallisten talvitapahtumien saralla virolaiset ovat meitä edellä.

Virolaisessa kisassa on kysymys saunamaratonista, jossa kilpailijat juoksevat mahdollisimman monta saunaa läpi mahdollisimman lyhyessä ajassa.
Joukkueiden mukaan voitto ei ole tärkeintä, vaan hauskanpito ja viinanjuonti."

Tallinnan Viru-hotellin valuuttabaari avataan nostalgiahengessä uudestaan. Tämä ilmiö ei ole ainutlaatuinen. Muissakin entisissä sosialistisissa maissa suunnitelmatalouden aikaa muistellaan vanhaan henkeen sisustetuissa ravintoloissa ja baareissa. Onhan niitä nähty Suomessakin.

Virun valuuttabaari tuli monelle suomalaisellekin tutuksi Tallinnan matkoilta ja siellä tarjoiltiin länsimaisia juomia. Jos Virosta ei saanut virolaisia oluita, oli suunnattava valuuttabaarin, sillä venäläset oluet olivat kerrassaan juomakelvottomia.

http://uudised.err.ee/index.php?06247481

Ilus jutt, aga Põhjamaade jaoks oleme ikka üks ida-bloki riik ja sellest "staatusest" ei pääse me niipea.

Tuhalan noidat ovat alkaneet taas vihtoa ja noidankaivo kiehua http://www.delfi.ee/news/paevauudised/eesti/video-ja-fotod-tuhala-noiakaev-hakkas-keema.d?id=64125981 . Tuo kaivon kiehuminen jothuu siitä, että Tuhalassa joki menee jonkin matkaa maan alla ja kun veden pinta maan päällä nousee tarpeeksi, maan alla virtaa vesi niin voimakkaasti, että se nostaa veden kaivon aukosta ylös.

Miksi niitä sanotaan "noidankaivoiksi", ja onko niillä ihan oikeakin käyttötarkoitus? Olen joskus nähnyt kerättävän addresseja jonkun noidankaivon puolesta.

Eiköhän niitä sanota noidankaivoiksi siksi, että aikanaan niiden "kiehuntaa" kuviteltiin noitien aikaansaannokseksi. Kyllä nuo kaivot ovat ihan tavallisessa käytössä ainakin silloin, kun tuon maan pinnalla ja osin maan alla juoksevan veden virtaus vähenee sulamis- ja rankkasadevesien vähentyessä. Keväisin ja muina sadekausina veden pinta nousee ihan tavallisissakin kaivoissa.

Alma, mäletad õigesti, seal läheduses taheti avada mingi kruusa või ma ei mäleta mis kaevandus, see oleks hävitanud sealse looduse tasakaalu ja kaev oleks kuivaks jäänud. Rahvas hakkas allkirju koguma ja neid sai vääga palju, ka minu oma oli hulgas. Sellest tehti isegi laul, Urmas Sisaski "Tuhala Nõiakaevu Loits"