Soome keele õppimine Eestis/Suomen kielen opiskelu Virossa

http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Suomen+kielen+suosio+hiipui+Viron+kouluissa/1135259761838. Tämä on minusta ymmärrettävää sikäli, että suomen kieli on pieni kieli ja virolaisten nuorten on tärkeämpää oppia suuria ja paljon maailmalla käytettyjä kieliä, kuten englantia, saksaa tai espanjaa. Nykyisin suomea voi voi lukea vain kolmantena tai neljäntenä kielenä lukiossa ainoastaan yhden tunnin viikossa. Vain yhdessä peruskoulussa, Pärnun Kuninkaankadun peruskoulussa, voi opiskella suomea suomen kielen oppitunneilla. http://kuninga.parnu.ee/?Uudised:Meid%26auml%3Bn_koulu Ensi vuoden syksyllä opiskelijoita saattaa tulla lisää, sillä silloin Virossa astuu voimaan uusi opetussuunnitelma, jonka mukaan suomea voi opiskella Viron kouluissa toisena vieraana kielenä jo kuudennelta luokalta lähtien jopa yhdeksän tuntia viikossa. Suomen kieli kiinnostaa eniten sellaisia virolaisia, jotka kaavailevat tulevansa joskus Suomeen töihin tai joilla on liike- tai aviosuhteita Suomeen. Peruskoulujen ja lukion ulkopuolella suomea opiskelee pari tuhatta ihmistä ja kielikurssien kysyntä on kasvussa. Myös ammattikouluissa suomea opiskelee pari tuhatta oppilasta.

Nõukaajal Eesti põhjaosas vaadati Soome teleprogramme tihti. Veelgi Tallinnas enamus vanemast sugupõlvest oskab soome keelt päris hästi. Osa saab soome keelest aru, aga ei julge vastu rääkida. Nooremad teenindusalal töödavad eestlased vahetavad keele meeleldi inglise keelte, sest nad oskavad seda tunduvalt paremini kui soome keelt. See on täitsa arusaadav, kuna soome keel on väike keel ja noored eestlased tahtvad mõista keeli, mida räägitakse üle kogu maailma. Meil Soomes on suremas ära vanem sugupõlv, millest osa ei oska inglise keelt ja varsti kõik soomlased tulevad toime inglise keeles Eestimaal ning mujal maailmas ka. Loomulikult on natuke kurb, et väikesed keeled ei huvita inimesi nii palju kui suured keeled, aga see on hoopis mõistetav.

Järgmise aasta sügisel Eestis hakkab kehtima uus õppeplaan. Tollal meie lõunanaabris saab soome keelt hakata õppima teises võõrkeeles juba kuuendast klassist peale isegi üheksa tundi nädalas praeguse ühe tunni asemel kolmandas või neljandas võõrkeeles alates gümnaasiumist. Võibolla soome keel hakkab rohkem koolilapsi huvitama ka.

Eks minagi ole see Tallinna "vanem sugupõlv", kes soome keele just televisiooni vaadates enam-vähem selgeks sai. Kõik "Dallased" ja "Dynastiad" ja muud sarjad sai kõik sõnaraamat käes läbi vaadatud. Kui Eesti sai taas iseseisvaks tihenes läbisaamine soomlastega veelgi, sest nüüd oli maailm lahti. Karuteene aga tegi soome keele õppimisele ja huvi tundmisele Soome vastu aga see, et Eestis ei saa enam vaadata Soome muid kanaleid peale riigitelevisiooni YLE 1 ja YLE 2 ja needki on tasulised. Mu ema näiteks, kes oligi suur innustaja soome keele õppimisel ja sõnaraamat käes aina koos uurisime, siis nüüd on tal huvi kadunud, sest see TV-pakett, kus Soome neid kahte kanalit saab vaadata, on suure kuumaksuga ja Eesti enda kanaleidki on juba oma 8 tükki ja jõua sa neid siis kõiki vaadata.
Mis puutub koolides soome keele õppimisele, siis siin jääb vaid loota tõesti neile, kes on huvitatud soome-ugri keeltest ja kes plaanivad oma tuleviku siduda Soomega. Noored õpivad keeli, millega saab kogu maailmas läbi. Aga huvitav, et vene keel ei huvita eesti noori üldse kuigi seda räägib ka peaaegu pool maailma.

Nii Agnes ma saan aru sinu vestlusest. Vabandust, et ma olen soomlane. Ei oska vastata nii intelligentse

Aliel, miks sa vabandad? See on tore, et aru said kuigi endale vahest tundun kirjutavat liiga keeruliselt!

Virolaisille ja vaikka suomalaisillekin tiedoksi tästä suomen kielen uudesta muodosta:
Käytämme siitä nimitystä agressiivi. Lauseessa ei ole ollenkaan kieltosanaa, mutta asia kyllä tulee
harvinaisen selvästi ilmi.
Esimerkki agressiivistä: "Mä mitään oo sulle velkaa". Yleensä agressiiviä tehostetaan voimasanoilla
kuten vittu tai vastaava.
Toinen lisättynä tehostesanalla: "Vittu mä sitä kissaa jaksanut pelastaa."
Huomaan itse käyttäväni agressiiviä jatkuvasti. Ehkä sadan vuoden kuluttua on ihan kielenhuollollisesti
korrektia. Kuten tehostesana vittukin. Sen oikea merkitys painuu unholaan ja kaikki "vittuilevat".

aliel kirjoitti:

Ehkä sadan vuoden kuluttua on ihan kielenhuollollisesti
korrektia. Kuten tehostesana vittukin.

Vittuhan on ilman muuta korrekti.