Ruokakeskustelu

Lopetin lihansyönnin parikymmentä vuotta sitten. Siskonmakkarakeitto oli yksi ruokalaji, jota jäin vielä vuosiksi kaipaamaan. Olet oikeassa, se on hyvää. Makkaroita muutenkin teki joskus mieli, mutta varsinaista lihaa en jäänyt millään tavoin kaipaamaan. Ainoa poikkeus olivat paistetut maksapihvit kermakastikkeessa runsaiden paistettujen sipulirenkaiden kera.

Eikö kasvissyöjä voi herkutella joskus noilla jo luopumillaan ruoilla? Mitä luulet että sinulle tapahtuisi? Tulisiko kyltymätön himo, huono omatunto tai vatsavaivoja?

Maksaruokia meillä ei laiteta lukuunottamatta maksalaatikkoa, sitäkin valmiseineenä, eikä sitä kuukaan muu syö kuin minä. se sitten maistuukin paistetun kananmunan ja paistettujen nakkien kanssa

En minä kasvisyöjä ole, sillä syön kyllä kalaa. Jos söisin lihaa, luulen, että ruoansultusvaivoja tulisi, muttei himoa. Huono omatuntokin tulisi varmasti. Soijatuotteilla pystyy hyvin korvaamaan lihan. En minä silti paheksu lihansyöntiä. Jokainen tehköön itse, kutenparhaaksi näkee.

Tänään ollaan kahden vaiheilla: jauhelihakeittoako vai jauheliha- perunavuokaa. Joskus tuntuu vaikealta joko keksiä, tai päättää. Vielä eivät ole tämän vuoden hinnankorotukset ruoissa näkyneet meidän ruokalaskussa, mutta epäilemättä sekin on kohta käsillä. Toisaalta meillä on aina ruokaa, eli asiat ovat sikäli hyvin Olisi kyllä karmeaa, jos pitäisi vaikka kerjätä ruokaa lapsille.

Käveleskelin tuossa kotiinpäin, ja tulin paikallisen seurakuntakeskuksen viereistä reittiä. Siinä tiellä oli parkissa "Suurella sydämellä"- ruokajakelubussi. Kauheasti ihmisiä jonossa. Tie oli melkein tukittu autoilla siinä vierellä, äkkiä laskien kymmenen henkilöautoa ja yksi pakettiauto, jonne nainen kantoi ruokakasseja kuskin odottaessa ratin takana. Uusi, hieno paku. Parkissa oli kaksi Volvoa, ja muutkin laadukkaita, pääosin uudelta näyttäviä autoja. Mietin miten sellaiset, joilla on varaa pitää autoa, tarvitsevat ruoka-avustuksia? Ajattelin josko naapurit tai kaverit ovat kuskeiksi lähteneet ruokapussien hakijoille, mutta niissä ei näyttänyt olevan kuskeja. Olivat siten parkkeerattuja, että selvästi ruokabussilla asioivat.

Kasvisruoka voi olla se ihana namiruokajuttu. Katsopa tuota kuvaa. Kaikki maistui ilman lisä suoloja tai mitään. Kolme kertaa päivässä herkuteltiin Suomen parhaita kasvisruokia. Minä ja kämppikseni tosin jouduttiin vähän varailemaan vessavuoroja. Öisin myös kuului meteliä veskin suunnalta. Kämppäkaverini luopui suosiolla yrttiteestä valvottuaan kaksi yötä vessassa. Minä sinnittelin loppuun asti. Pari litraa päivässä sitä paikallista yrttiteetä. Ja täydellinen puhdistautuminen. Meitä oli siellä Saarijärvellä 22 ihmistä opet mukaan lukien. Söimme hullun lailla koko ajan. Mutta kyllä myös treenattiin. Kolme-neljä joogajarjoitusta päivässä. Vapaa-ajalla sitten ulos lenkille. Minä kävin vain kerran. Olin niin väsy, että nukuin suosiolla sen vaivaisen tunnin siinä luentojen, harjoitusten ja syömisten välillä.

Hevosenlihaskandaali on järkyttänyt Eurooppaa. Romaniassa kiellettiin hevosten vetämillä kärryillä ajaminen maanteillä ja moni hevonen jäi työttömäksi ja joutui teuraaksi. Erään pienteurastamon omistaja kertoi, että heiltä hevosen liha on lähtenyt hevosen lihana ja paloiteltuna hän saa hevosen lihasta 1,50 euroa kilolta.

Tuo runsas ja halpa hevosenlihatarjonta on saanut jotkut elitarvikkeiden valmistajat kierrättämään hevosen lihaa useiden toimijoiden kautta ja matkalla liha on muuttunut jonkin muun eläimen lihaksi. Kyse on vilpillisestä markkinoinnista, kun lihan alkuperää ei ole oikein kerrottu tuoteselosteissa.

Muuten olen sitä mieltä, että skandaali on paisunut yli äyräidensä ja saanut käsittämättömät mittasuhteet. Etenkin britit ovat erittäin tuohtuneita, sillä hevoset ovat Englannissa kotieläimiä ja lemmikkejä, joita ei syödä. Hevosen liha on yhtä hyvää lihaa kuin naudanlihakin ja joidenkin mielestä jopa parempaakin. Minun lapsuudessani meillä syötiin hevosen lihasta tehtyä meetvurstia, eikä kukaan nikotellut syödessää hyvänmakuista makkaraa. Jos söisin lihaa, niin söisin varmaankin myös hevosen lihaa, mutten omia hevosiamme kylläkään teuraaksi lähettäisi.

Jotkut valmistajat tuhoavat tuotteet, jotka sisältävät hevosen lihaa, mutta minusta Pouttu on tehnyt hyvin, kun se on lahjoittanut hevosen lihaa sisältävät kebablastut hyväntekeväisyysjärjestöille, jotka jakavat kebabit vähävaraisille.

http://yle.fi/uutiset/hevoskebabit_lahjoitetaan_kuudelle_jarjestolle_eri_puolille_suomea/6513856

Minä muistan että lapsuudessa oli sellaista paksua aika punaista makkaraa jota ainakin kutsuttiin Kyröläiseksi. Se oli kai lähes halvinta makkaraa ja sitä sanottiin hevosesta tehdyksi, mutta muistan että se oli oikein hyvää. Suoraan sanottuna reippaasti parempaa kuin nämä nykyiset niin kutsutut makkarat joissa tuskin on lihaa ollenkaan, vaan jotain teurasjätteitä tai mitä lie.

Onhan se päin honkia että tuoteselosteet eivät pidä paikkaansa, siitä ei tosiaan saa tinkiä eikä fuskata, mutta muuten ei ongelma ole kovin iso. Sen haluaisin mielelläni tietää että minne ne teurastetut hevoset tästä lähtien joutuvat, ja olen sitä tässä vuosien aikana monta kertaa miettinytkin.

Aikoinaan ainakin vietiin Italiaan vanhoja hevosia teurastettavaksi ja silloinhan ne ilmeisesti ovat niissä italialaisissa salameissa.

Muistelen, että vielä 80-luvulla suomalaisissa meetwursteissa oli järkeään hevosta. Ei se mitenkään häirinnyt ketään, paitsi hevostyttöjä Kysehän tosiaan on siitä, että tuoteselosteen pitää olla todenmukainen, -ja siitä, että joissakin Euroopan maissa hevosille syötetään rehun mukana ihmisille haitallisia aineita, jotka siis päätyvät lihaan. Se on iljettävää ja epäeettistä.

Syöty on niin kovasti, että nyt on hyvä siirtyä takaisin arkeen, jolloin on monenlaisia menoja kuluttamassa nyt kerättyjä ylimääräisiä kaloreita Tänään oli meillä ruoka sitten jo melko arkistakin, eli jauhelihakeittoa kaikenlaisten pääsiäisherkkujen mussuttamisen jälkeen.

Meidän pöperöt ovat olleet aikalailla tavallista ruokaa koko pääsiäisen ajan. Mämmiäkin ostin jo pari viikkoa sitten ja sitä kun vain minä meillä syön, niin söin senkin loppuun jo viikko sitten. En ole oikein ikinä tiennyt mitä erikoista pitäisi pääsiäisenä syödä, ja sen takia yleensä aina ilman isoja suunnitelmia teemme vain jotain. Lohta sentään aina ostan pääsiäiseksi, siitä kun saa tehtyä melkein mitä vain. Tämmöistä helppoa se on kun ei tarvitse ajatella kuin meitä kahta.

Mikä kumma lie, kun kiinnostukseni ruokaan on jotenkin "hukassa"? Parin viikon aikana on ollut useasti se tilanne, että tekee mieli jotakin, nälkäkin on, mutta lopulta laiskottaa niin etten viitsi enää harrastaa iltasyömistäkään. Tänään oli päivällisellä vain pinaattilettuja, enkä taida illaksikaan keksiä muuta kuin puuroa.

Mahtaisiko olla se kuuluisa kevätväsymys? Eipä silti, joskus rutiinit alkavat tympiä. eikä viitsisi elää aina saman kaavan mukaan. Sinullehan se teidän perheessä ruoanlaittoa on langennut kuin manulle illallinen, eikä varmaan aina jaksaisi. Vaikka en suosittelekaan eineksiä, niin lämmitä vaihteeksi vaikka niitä ja ota rennosti. Muista nyt ainakin syödä jotain, mitä tahansa, ettet väsähdä vielä pahemmin.

Lapsille pitää olla kunnon ruokaa, vaikka itselleni riittäisi vain puuro yhtenä lämpimänä ateriana.. toki suuta miellyttääkseen pitää muutakin välillä olla Eilen oli yhdellä ruoalla kalapuikkoja, toisella tortilloja ja kolmannella kaurapuuroa. Tänään on ollut kaurapuuroa ja broilerin rintafileitä riisin ja currykastikkeen kera.

Vapuksi pitää laittaa pidemmälle mietittyä ruokaa, ne nakit perunasalaatin kanssa eivät maistu lapsille, ja meille tulee ruokavieraitakin. Munkkeja ei innosta paistaa ainakaan nyt miettiessäni, mutta saattaapa olla, että niitä kuitenkin paistan kuten yleensä vappuna.

Tänään herkuttelimme viimeisillä pakastemustikoilla.. ja parin viikon päästähän se mustikka alkaa jo kukkia uutta satoa varten. Toivottavasti pääsen satoa keräämään.

Söisitkö hyönteisiä?

http://www.hs.fi/ulkomaat/YK+patistaa+Sy%C3%B6k%C3%A4%C3%A4+enemm%C3%A4n+%C3%B6t%C3%B6k%C3%B6it%C3%A4/a1368412641099

Thaimaassa kadulta saa ostaa esimerkiksi paahdettuja torakoita ja niitä maistaneet väittävät, että nuo herkkupalat ovat hyviä. En ole tietoisesti syönyt hyönteisiä, mutta voisin kyllä maistaa.


Nam!

Nuohan sisältävät paljon proteiinia. Eikä paljon häiritse syödä sirkkaa tai torakkaa, jos ei älyolentoa tahdo syödä.

Muistatkos Urpo, kun kerran puhuttiin maahantuonnista. Minulla on nyt plaani ens vuodelle. Voitaisiin taas ajatella sitäkin juttua.

Minkäslaisesta plaanista on kysymys? Kaikkea voidaan aina harkita, mutta minä en ole oikein kauppamiehiä, sillä sukurasitteet ovat siihen suuntaan. Ajatuksia ja ideoita voin kyllä aina esittää, mutten ole aivan varma, ovatko minun ideani toteutuskelpoisia.

Tein tänään hiukan toisenlaista lanttulaatikkoa. Survottuihin ja soseutettuihin lanttuihin lisäsin kermaa, kiinalaista kalakastiketta ja tuoretta chiliä. Uskokaa tai älkää, niin siitä tuli oikein hyvää.

Uskotaan, minulla lanttu tuolla on jo oikein odotellut kunnon reseptiä. Taidampa kokeilla. Oikein loistavaa kesäruokaa - uskoisin.

Tuhdinmakuinen lanttu sopii hyvin myös kesäpöytään, mutta minulla tekee kovasti mieli kaalikääryleitä. Hieman punastellen tunnustan, että vaikka olenkin melkoinen keittiöihme ja kätevä emäntä, en ole koskaan tehnyt niitä itse 

Kalakeittoa tulossa illemmalla. Teimme lasten kanssa voisilmäpullia, pikkupullia ja mustikkapullia. Mustikoita emme ole juuri vielä saaneet, mutta onneksi pakkasessa oli ystävältä saatuja vähän. Itsepoimitut menivät jo aikaa sitten. Nyt kysyn foorumin kokeneilta leipureilta, että miksi pullataikinaan yleensä laitetaan kananmunaa? Meillä kun on nyt munaton dieetti pikkupojan kanssa vähän aikaa, niin pullataikinakin oli munaton. Aivan yhtä kuohkeaa ja makoisaa tuli silti.

Kävin pari päivää sitten sunnuntaina metsästä sieniä etsimässä, kun oli niin mukavasti sadellutkin.  Vaeltelin tutuilla paikoilla ainakin 10 kilometriä, mutta sieniä löytyi tosi vähän. Kanttarelleja ja tosi hienoja herkkutatteja yhteensä parin kilon verran. No niistä sai kyllä reilun ja hyvän sienikastikkeen. Nuo herkänmakuiset sienet eivät kaipaa rankkaa maustamista. Minulle riitti tattiliemikuutiot, hiukka mustapippuria, rosépippuri, tilkka soijakastiketta, vehnäjäuhot, vesi, kerma, sipuli ja purjosipuli.

Eivätköhän ne sienet vielä nouse. Alkukesän kuivuus on varmaankin syynä siihen, että sienisato on myöhässä.

Laittakaa ihmiset ihmeessä nyt maa-artisokkakeittoa, kun se on parhaimmillaan. Kuullotin ensin sipulia, purjoa ja valkosipulia voissa, kaadoin valkoviiniä päälle, nostelin sekaan kuoritut ja lohkotut maa-artisokat, perunat ja bataatinpalat ja lisäsin kasvislientä niin, että vihannekset peittyivät. Perunaa ja bataattia oli noin 1/4 maa-artisokan määrästä. Maustoin keitoksen muutamalla lehdellä lipstikkaa ja palalla tuoretta chiliä. Keitin vihanneksia parikymmentä minuuttia ja soseutin koko moskan sauvasekoittimella. Tarkistin suolan ja lisäsin vähän kasvisliemijauhetta. Viimeistelin keiton tekemällä siitä kevytversion lisäämällä joukkoon voita ja runsaasti kermaa. Syöjät väittivät, että oli hyvää. Maa-artisokka on minusta ehdottomasti yksi hienoimpia kasviksiamme, eikä sitä saa pilata liialla maustamisella.

Kevytruokasi kuulostaa oikein namilta. Minullakin olisi tuolla maassa maa-artisokkia. Ensimmäistä kertaa niitä kasvattelen ikinäni. Pitääkö ne jättää sinne maahan talven yli ja sieltä sitten lisääntyvät vähitellen vai?
Jos kävisi pienen keiton tarpeet sieltä hakemassa ja jättäisi loput sinne, ajattelin..... kun niitä ei ole kuin joku parikymmentä juurakkoa.

Perunoita saimme viimevuotisista talven yli maahan jääneistä lähes 10 litran ämpärillisen.

Morjens ruoanlaittajat. Heitelkää mulle ohjeita muikkujen laittoon. Sain niitä monta kiloa ja kun yksin olen niin pakasteeseehan ne piti ekaks laittaa. Nyt kuitenkin aion niitä paistaa mutta jotain muutakin hyvää olis kiva laittaa.

Sadeca kirjoitti:

Kevytruokasi kuulostaa oikein namilta. Minullakin olisi tuolla maassa maa-artisokkia. Ensimmäistä kertaa niitä kasvattelen ikinäni. Pitääkö ne jättää sinne maahan talven yli ja sieltä sitten lisääntyvät vähitellen vai?
Jos kävisi pienen keiton tarpeet sieltä hakemassa ja jättäisi loput sinne, ajattelin..... kun niitä ei ole kuin joku parikymmentä juurakkoa.

Perunoita saimme viimevuotisista talven yli maahan jääneistä lähes 10 litran ämpärillisen.

Jos jätät maahan, niin ensi vuonna niitä on enemmän ja ne ovat suurempia. Meillä maalla maa-artisokat kasvavat pohjanmaalaisen maanviljelijän nyrkin kokoisiksi, mutta multa onkin hevosen lannasta ja vähän muustakin kompostoitunutta ravinteikasta humusta. Voi niitä nytkin jo ottaa ja jos maahan katkeaa osa mukuloista, niin niistä ksvaa helposti uusia. Parikymmentä juurakkoa on minusta aika paljon.