Ruokakeskustelu

No niin...josko sitä taas jaksaisi kun tuli syötyäkin tälle päivälle. Avaanpa tähän sen kunniaksi ketjun myös ruokakeskustelulle. Täällä voi höpötellä vapaasti mistä tahansa mikä jollain tapaa liittyy ruokaan ja syömiseen. Tähän voisi kai laittaa alle myös resepti ketjun ja...no kyllä te keksitte.

Kävin äsken kaupassa ostamassa vähän syömisiä henkeni pitimiksi. Söin perunoita, silliä, tilliä ja vähän kurkku,tomaatti paprikasalaattia päälle. Vähänkö oli taas yksinkertainen ruoka sairaan hyvää.

Oli muuten melkoinen hinnanero suomalaisella ja espanjalaisella paprikalla. Suomalainen maksoi 5.49 euroa/kilo kun taas espanjalaisen hinta oli 2.29 euroa/kilo. Tämän lisäksi espanalainen oli mahtavan suuri ja komea. Suomalainen sellainen vähän mansikasta isompi. Hinta ja koko ero kai tasoittunee vähän kesän myötä luulisin. Kassiini päätyi kuitenkin tällä kertaa tuo espanjalainen punainen paprika, olihan suomalaisen hinta varsin kova.

No niin, pääsen kirjoittelemaan lempiketjuuni!

Paprika on melko kallista, taisi tässä Salessa olla hitusen yli 3e/ kg se espanjalainenkin. Tytär on aivan höpsönä paprikaan, joten sitä pitää olla joka päivä tarjolla.
Eilen minulla oli hieman ekstremeä keittiössä. Tein jauhelihapihvejä pannulla, sitten lisukkeeksi kastikkeen, jossa oli herkkusieniä, sipulia, paprikaa, mausteita ja ruokakermaa. Salaattia jossa vihreää, kirsikkatomaatteja, kurkkua, ananasta ja paprikaa. Salaatille kastikkeeksi ranskankermaa. Mietin keitänkö perunat, vai teenkö maustettuja lohkoperunoita.. mutta niitä molempia on niin usein. Keksin sitten tehdä kasvispihvejä perunasta ja porkkanasta, ja niistä tulikin tosi maukkaita kun paistoin pannulla ja laitoin ihan miedot mausteet. Ei ollut tullut ikinä kai tehtyä kasvispihvejä..

Aloin miettiä, että ovatkohan Periferialaiset dieetillä, kun ennen niin innostava ketju ei vielä ole herkkup*****den kirjoituksista täyttynyt ? Ei se mitään, minä kun olen aina rakastanut ruokaa, niin keksin kyllä jotakin.

Tuli mieleen tuo tänään ostamani ternimaito. Sitä voi luonnollisesti käyttää maidon asemesta vaikkapa pannukakkuun tai muuhun leivontaan, mutta minä tykkään siitä uunijuustona. Litraan ternimaitoa lisätään teelusikallinen suolaa, ja paistetaan se uunissa kunnes hyytyy juustoksi. Nautin uunijuustoa joko sellaisenaan, tai mansikoiden kanssa.

Joskus kauan sitten kokeilin tehdä juustoleipää. Ostin juustonjuoksutinta, jota ennen sai miltei kaikista ruokakaupoista, keräsin heroittuneen täysmaidon, leivoin siitä kakun vuokaan. Sähköuunissa siitä ei kyllä herkkua tullut.. mutta olipa kokeilu kuitenkin.

Kesäkausina olen tykännyt grillaamisesta. Erilaiset liha- kasvisvartaat ovat bravuurini. Nyt tosin pitäisi hankkia sähkögrilli, jota saisi käyttää myös kerrostalon parvekkeella. Tämän uuden kodin pihassa on kyllä avotulella varustettu grillikatos, mutta melkoisen siivottomassa kunnossa näkyy olevan..

Viime vuonna mies haki suoraan tuottajalta aivan ihania mansikoita, taisivat olla 4,5e/ kilo. Itse ostin lisäksi marketin pihamyynnistä satsin, jonka hinta kiloa kohti oli 5e. Ajankohta taisi olla kesäkuun loppupuolta. Nyt en ole Suomessa tarkkaillut hintoja, sillä kotimaisia avomaalla kasvaneita ei vielä saa. Eestistä kuuluu seuraavaa:

Rakvere turul kaubeldakse kodumaiste maasikatega (6)
03.06.2009 15:21

Rakvere turul müüakse lisaks Poolast toodud maasikatele juba ka kodumaist.


Jõgevamaal kasvatatud marjad on ilusad ja müüa kinnitusel magusad, kuid hind üsna soolane - 250 grammi eest tuleb välja käia 30 krooni. Välismaise maasika kilohind jäi kolmapäeval 50-60 krooni vahele.

Eesti kurki müüdi täna Rakvere turul keskmiselt 30 krooni kilo, tomatit 45-50 kroonise kilohinnaga.

Rakvere vallas elav müüja Imre ütles, et odavamad on aiandi tomatid, üksikasvataja omad aga kallimad. Kui tomatid olid müügiks andnud teised, siis kauples mees ka oma talus kasvatatud maitserohelisega.

Täna kaubeldi turul veel näiteks värske hapendatud kurgi, redise, mureli ja porgandiga.
Turul pakutakse müüa suurel hulgal taimi, muu hulgas tomateid, mis hakkavad praegu kasvuhoone mulda pannes saaki andma juulis.

Toimetas Eva Klaas, reporter

Onhan tuo hinta melko suolainen, jos kilolle tulee hintaa n. 8 euroa. Suomalainen kurkku maksaa meillä n. kaksi euroa kilolta, eli suunnilleen sama hinta. Tomaatit puolestaan kotimaisina ovat täällä kalliimmat, n. 4e/ kg. Mutta Almapa saakin omia kirsikkatomaatteja parvekkeelta

Ostettin eilen mansikoita, eka kertaa näkyi sama myyjä olevan paikalla kuin viime vuonnakin. Maistuivat hieman raaoilta ja koviakin olivat. 35kr litra, eli reilut kolme euroa.

Alma kirjoitti:

Joskus kauan sitten kokeilin tehdä juustoleipää.

Todella ilo nähdä kun joku osaa käyttää oikeita sanoja. Kyseessä on todellakin juustoleipä eikä mikään etelän varisten tai ties kenen keksimä sana leipäjuusto.

Ramo kirjoitti:

Alma kirjoitti:

Joskus kauan sitten kokeilin tehdä juustoleipää.

Todella ilo nähdä kun joku osaa käyttää oikeita sanoja. Kyseessä on todellakin juustoleipä eikä mikään etelän varisten tai ties kenen keksimä sana leipäjuusto.

Niin, asiassahan on selvä ero. Juustoleipä on tietysti leivän muotoon tehty juusto, ja leipäjuusto puolestaan on sellaista leivän päälle sopivaa juustoa

Tauno Taunola kirjoitti:

Ostettin eilen mansikoita, eka kertaa näkyi sama myyjä olevan paikalla kuin viime vuonnakin. Maistuivat hieman raaoilta ja koviakin olivat. 35kr litra, eli reilut kolme euroa.

Eli olisiko sitten n. 6e/ kilo? Ei taida ihan kahta litraa kiloon mennä, vai kuinka? Varsinaisesti ei paha hinta, kun sehän laskee sadon suuretessa.. nousee taas kun sato alkaa vähetä. Ne raa´at ja kovat voisi ehkä kypsyttää huoneenlämmössä kantoineen.

Minäkin olen tehnyt juustoleipää täällä Ruotsissa siihen aikaan kun meillä edellisessä paikassa oli puilla lämmitettävä sauna ulkona. Eräs norjalainen ravintoloitsija nikkaroi ohjeeni mukaan minulle paistolaudankin missä oli kahva takapuolella. Aivan mainiota tuli kun käytin 4,5% kokomaitoa.

Nyt ei ole ollut kuin kamina kellarissa ja siellä en ole onnistunut paistamaan siitä kunnollista kun ei kärsi mennä tarpeeksi lähelle tulta sen ison aukon vuoksi.
Löysin myös ohjeen millä tekevät pohjois-Ruotsissa uunissa sitä juustoleipää, mutta ei ei, susihan siitä tuli. Ohkaista purukumia, hihhih.

Mu õde täna ütles, et Eestis on maasika kilo 40 krooni, ehk siis kuskil 2,60 eurot.

Tahtsin täna kastet teha ja ostsin Pirkka kastikeliha. Ja see oli nii jubeda lõhna ja maitsega, et kogu söök läks raisku. Olen seda ennegi ostnud, siis on normaalne olnud. Imelik keemia maitse oli juures.

Väga edukaid maasikaid on sinu õde leidnud, surramurra!

Ma ei ole kunagi ostsinud Pirkka lihatooteid. Kas tead mis on see tootaja, siis kust need lihad tuleb? Ehk peaksid helistama sinna ja rääkima sellest lõhna- ja maitseprobleemist.. ma olen seda teinud kui pettunud olen toidusse. Alati olen paremad tootajalt tagasi saanud.

Ma viskasin selle juba minema, kuidas ma nüüd ütlen,et paha oli. Eks ma järgmine kord olen targem.

Meile on juhtunud Marli-, Vaasa-, ja Leafiga nii, ett toote on olnud halb.

Atria on ka selline, ett ma vaatan hoolega mida ostan. Atria on minu arust oma sektori "markkinajohtaja" Soomes. Saarioinen ja Snellman on tavaliselt head, ja ka väiksed tootajad. Pirkkas on se viga, ett peaks vaatama kas on soomlane või mitte.. ehk olen "piiratud", aga ei taha muid kui soomlasi (ja eestlasi) pool- fabrikaid või valmistoiteid.

Praegu on veel aeg maitsvaid rabarberikooke või pirukaid küpsetada. Tahan anda teile kasuliku lingi, kust olen saanud isegi väga häid mõtteid kokkamiseks
http://www.toidutare.ee/retsept.php?id=8458

Kule helekene kas sul on anda mulle see soolakurk retsept? Kuidas sa need värsked kurkid soolaseks paned. Sooviksin ise ka proovida kas neid võib inimene süüa.

Tegutse nii - 1 kg värsket kurki lao purki , vahele mustsõstralehti ja küüslauku,pisut sidrunipipart, nüüd vala peale tugev kuumutatud soolvesi/ tavaliselt 2 spl jämedat meresoola lahusta / ja lase ilma kaaneta seista toasoojas.2. päeva õhtuks on juba söödavad.... Koguseliselt võib ka rohkem,siis soola koguse järgi.
Head isu

Tämä on Alman aloittama ketju. Tästä on poistettu ainakin puolet kommenteista kun olisi tullut niin kovin pitkä. Toivottavasti oleellinen on kuitenkin jäljellä. /Sadeca



Alma kirjoitti:

Hmm.. yksi mieliaiheistani on ruoka ja syöminen. Laitan oikein mielelläni ruokaa, leivonkin, ja kaikkein parasta on sitten syöminen. Viikko sitten kävimme mieheni kanssa ulkona syömässä. Siinä nautiskellessamme luonnollisesti arvioimme illan tarjontaa ja juttelimme ruoista noin yleensä. En ole tainnut kuulla pitkiin aikoihin häneltä mitään niin kaunista kuin: "Sinun ruoistasi minä pidän kaikkein eniten!"

Kun näemme tuttujen kanssa satunnaisesti, siis yllättäen vaikkapa kaupungilla, niin tapani kyllä tunnetaan: "Kas, Almahan se siinä, vanha herkkup***e! Mitä kuuluu?"

Tänään on listalla ollut uuniriisipuuroa, suklaakakkua, aurajuustokanaa.. olen tällä hetkellä aika täynnä..




Urpo kirjoitti:

Herkkuperseellä on kaksi merkitystä, nyt kai oli kyse sinun mieltymyksestäsi hyvään ruokaan ja kykyysi valmistaa maittavia aterioita.




Alma kirjoitti:

Tulkitsin asiaa siten, että kyse on juurikin mieltymyksestä hyvään ruokaan, Alman takamus kun on jo parhaat päivänsä nähnyt.

Näitä herkkuja on tullut jo monina, monina vuosina syötyä! Täytetyistä kakuista olen hiljalleen siirtynyt kahvikakkuihin. Kuiviin kakkuihin saa mukavasti makua vaikkapa appelsiinin kuorella ja mehulla, suklaalla, kuivahedelmillä.. piimä, kermaviili, porkkana ja erilaiset mausteet tekevät myös vaihtelua perustaikinaan. Voisinkin kysäistä tässä arvon kotileipureilta, jos teillä sattuisi olemaan jotakin uutta, eksoottista, -tai perinteistäkin kakkuohjetta Almalle?




Urpo kirjoitti:

Niin, tähän aiheeseenhan voisi laittaa muitakin ruoanvalmistusohjeita, toisin sanoen reseptejä ja keskustella muutenkin meille välttämättömästä ravinnoksi tai pelkäksi makuaistin ärsyttämiseksi nautitusta hyvästä tai pahasta syömisestä.




Ramo kirjoitti:

Minulla olis tarkoitus huomenna tehdä jonkinlaista kaalimuhennosta. Ruoanlaittotaitoja ei ole just ollenkaan mutta enköhän siitä jonkunlaisen sörsselin saa vatkattua. Kaalia, jauhelihaa, sipulia, tomaattia ja vaikka pakastevihannespussi sekaan niin kyllä se siittä. Tänään ostin raaka-aineet, hintoja ei tullu sen tarkemmin katsottua.




Alma kirjoitti:

Kaalipata kuulostaa ihanalta! Sitä ei meillä ole ollut aikoihin, mutta olen tehnyt sitä jo edesmenneen karjalaisrouvan ohjeella. Ripaus kermaa ja siirappia tekee kaalilaatikolle gutaa, lurps!

Jotenkin nämä perusruoka- aineet, siis juurekset, viljat, kasvikset.., ovat tavallaan aliarvostettuja. Tai tuntuu, että käytetään enemmän pastoja, ja joitakin muualta tuotuja aineksi niin paljon, ettei meidän omat perinteiset ainekset saa ansaitsemaansa kunniaa. Ne ovat edullisia, maukkaita ja terveellisiä, -ja kyllä kuivakkakin eväs saa potkua possunlihasta tihkuvasta rasvasta, kuten Urpo minulle aikoinaan asiaa valaisi

Eipä silti, käytän itsekin kaikenlaista mitä on saatavilla, säilykkeitä muista tuotantomaisemista, pastoja ym., mutta tykkään kovasti perinteisistä aineksista.




Alma kirjoitti:

No niin, kaverit. Tuntien odotus alkaa olla lopuillaan, ja kukkoset tulevat pian uunista ulos. Tervetuloa syömään!

Minulla on sellainen aavistus, että kaaliekspertti- Ramon ja herkkukokki- Urpon lisäksi foorumillamme on muitakin innokkaita kulinaristeja.. Kiinnostaisi tietää, millaisista ruoista pidätte ja vaikkapa siitä mitä tarjoatte vieraille.

Agnes kirjoitti:

Kyllä kaalista jokaisella muodolla meidän perheessäkin tykätään. Kaikkein paras tietenkin perinteinen viron jouluruoka hapankaali verimakkaroineen ja uunipossupaistineen. Mutta sitä tavallista kaalimuhennosta teen usein meillä arkisin siis paistetun jauhelihan ja sipulien kanssa. Kyllä hyvä on Ramon idea lisää vielä tomaatteja ja vihannesten pakastepussi, kiitos, ensi kerralla teen siis näin. Mutta eniten pitävät mun pojat mun tekemästä kotipizzasta a´la Tiiu. Paistan itse jauhelihaa eri mausteiden kanssa ja laitan sitä runsaasti taikinalle, sinne runsaasti oman tekemää tomaatti- paprika, sipuli säilykketta ja tomaattisosetta ja ennen lopullista kypsymistä runsaasti juustoraastea. Sitä teen tavallisesti isolla leivinpeltilla ja lauantaisin, sillä jäljelle ei siitä jää koskaan mitään ja sunnuntaina ehtii tehdä vielä uutta ruokaa, jota jatkuis seuraavalle päivälle lämmittämiseksi. En jaksa joka päivä laittaa ruoka, niin teen isot kattilaat ruokaa, pojat kumpikin ottaavat aina kaksi lautasta keittoa jos tai vähintään 5-6 perunaa kerrassaan. Ja kastike pitää AINA olla ja runsaasti. Teen tavallisesti sitä smetanalla, mausteet ja paistetut sipulit tietenkin sisään.
Alman maitojutulle lisään, että maito on nyt ihan kohtuullisen hinnalla, ostan myös muovipussilla, sillä se on paljon halvempi. Oman Grossi "poest" saan sen 5.70 EEK-lla litra ja meillä on se 2,5 % rasvaa tavallinen maito. Pojat teevät aamulla puuroa siitä ja nuorempi juo sitä ruoan vierelle. Vanhempi poika tykkää "kefiirist" piimästa ruoan vierelle enemmän. Tämä on kyllä huono uutinen, jos se kallistuu taas




Sadeca kirjoitti:

Kyllä se noin on Tiiu että jos suinkin jää jäljelle niin toisinaan on mukava säästyä päivittäiseltä ruoanlaitolta. On myös ruokia jotka vain paranevat seuraavana päivänä lämmitettynä. Ja sinun poikien ikäisethän tunnetusti saavat aika paljon mahtumaankin masuihinsa. Te ootte sitten Alman kanssa molemmat taitavia pizzan valmistajia. Minä olen niin monta kertaa epäonnistunut etten aio ikinä enää edes yrittää.

Alma kysyi mitä me foorumilaiset tarjoamme vieraille. Lähes aina kalaa jos tiedän kalasta pitäviä vieraita olevan. Helppo valmistella etukäteen mahdollisimman pitkälle ja esimerkiksi tuoreen kalan paistamisessa ei mene paljoa aikaa. Jos tiedän etteivät ole erityisen mieltyneitä kalaan, niin sitten esimerkiksi häränrullia mitkä voi tehdä hyvissä ajoin vaikka jopa edellisenä päivänä, ja kastikkeen myös.
Oikea merimiespihvikin on aika helppoa latoa valmiiksi pataan ja vahtia itse seurustellessaan. Kaikenlaiset uunilaatikot, täytetyt paprikat tai aubergiinit.
Jos on tulossa yövieraita niin melkein aina teen raputortun ilta- ja aamupalaksi, leivon joitain potturieskoja ja ehkä sämpylöitä. Ostan leikkeleitä. Sitten neuvon illalla vieraille missä on kahvivehkeet ja sanon että saavat vaikka aamuviideltä nousta syömään kaikkea mitä jääkaapista vain löytyy ja että äänet ei häiritse lainkaan, mutta että emäntä nukkuu ainakin yhdeksään.




Ramo kirjoitti:

Kaalimuhennokseni onnistui erinomaisesti ja sai veden kielelle. Huomenna kun lämmitän syömättä jääneen osan, on se varmaankin vieläkin parempaa kun kaali pehmenee lämmitettäessä lisää. Illalla innostuin vielä paistamaan lettuja kun rupesi tekemään mieli. Just äsken sain letut nykäistyä huiviini ja nyt vain maiskuttelen huuliani.

Mitä tarjoisin vieraille? En ainakaan kalaa. Olen erittäin surkea ruuanlaittaja ja mielestäni kalaruoat ovat juuri niitä kaikkein vaikeimpia ja työläimpiä valmistaa. Vieraille haluaisin tietenkin tarjota jotain sellaista minkä onnistumisesta voin olla varma. Kalaruoan suhteen en uskalla luottaa lopputulokseen. Tekisinkin vieraille siis yksinkertaisesti kanawokkia. Sen teossa ei kauan kapusta heilu ja lopputulos on aina onnistunut.




Urpo kirjoitti:

Meillä kasvaa Saarenmaalla mustajuurta kasvimaassa. Se on monivuotinen voikukankin sukuinen sikurikasvi, joka vuosi toisensa jälkeen tuo satoa, jos kaikkia juuria ei syksyisin kaiveta ylös. Jos mustajuurta kasvatetaan siemenistä, niin ne pitää kylvää aikaisin kesällä. Mustajuuri sisältää runsaasti rautaa ja sopii hyvin sisältämänsä inuliinin ansiosta diabeetikoille ja hiilihydraatit hajoavat elimistössä fruktoosiksi.

Mustajuuri muistuttaa maultaan parsaa, mutta kuorittuna se on syytä laittaa maitiaisnesteen takia tummumisen estämiseksi sitruunaveteen. Kuorittunahan se on valkoinen. Ei uskoisi, mutta seuraavaa ohjetta noudattaen saatte sellaista keittoa, joka vie kielen mennessään, vaikka on yksinkertainen valmistaa. Mustajuuren herkkä maku ei kaipaa runsasta tai voimakasta maustamista.

5 osaa mustajuurta
5 osaa perunaa
4 osaa sipulia
kasvislientä maun mukaan
kermaa runsaasti
sulatejuustoa hiukan, jos haluaa
valkosipulia hiukan, jos haluaa

Kasvikset (ja valkosipuli) keitetään kasvisliemikuutioilla tai -jauheella lisätyssä vedessä niin, että pinta peittyy. Sitten keitos (ja sulatejuusto soseutetaan (tehosekoittimella tai sauvalla) ja nestettä lisätään tarpeen mukaan. Lopuksi lisätään kerma ja keitto kiehautetaan, mutta varotaan pohjaan polttamista. Jos suolaa ei ole tarpeeksi, lisätään kasvisliemikuutioita tai -jauhetta. Keiton pinnalle voi ripotella hienonnettua persiljaa tai ruohosipulia. A vot!

Oikeastaan tämä resepti kuuluisi suljetulle osastolle, etteivät ammattikokit varastaisi tätä reseptiä ja väittäisi keittoa itse kehittämäkseen gourmet´ksi.

Alma kirjoitti:

En ole koskaan tehnyt, enkä muuten syönytkään nokkosmuhennosta. Nokkossimaa olen juonut ja syönyt nokkoslettuja, varsin monikäyttöinen ja ravinteikas tuo nokkonen on. Ennen keräsin sitä kuivumaan, ja käytin yrttiteehen, sekä jalkakylpyihin. Toivo Rautavaara kertoo nokkosesta näin:
Nokkostee on hyvin sopivaa ja hyödyllistä diabeetikoille, mutta eniten sitä neuvotaan käytettäväksi virtsateiden tulehduksiin. Näiden vaivojen, samoin kuin munuaisista johtuvan vesipöhön ja jopa munuaiskivien muodostumisen on todettu parantuneeen. Nokkostee edistää suolen toimintaa, parantaa anemiaa, ja lisää mm. vilustumistautien, reuman ja kihdin vastustuskykyä. Nokkosella on myös verta puhdistava vaikutus, joka auttaa ihottumiin ja psoriaasiin.
Nokkosta voi käyttää keittoon, muhennokseen, munakkaaseen , ohukaisiin, salaattiin..




Sadeca kirjoitti:

Eilen keksin hyvän tavan kerätä nokkosia. Otin wokpannun mukana seuranneen pitkän puupihdin ja sakset mukaani. Niillä pihdeillä tartuin nokkosen ylälehdistä kiinni ja nykäisin. Jos varsi seurasi mukana niin leikkasin sen saksilla pois. Valmiiksi siivottuja, ei poltteluja käsissä ja sain ne parhaat osat ilman multaa tai roskia. Keräsin noin 4 litraa pienessä hetkessä.




Urpo kirjoitti:

Nokkoskeitto ja -muhennos ovat todella hyviä ja terveellisiä ruokia. Nokkoskeittoon lihansyöjien kannattaa lisätä savupekonia. Muistelen, että se antoi oivallisen potkun keittoon. Nyt on eteläisimmissä osissa Suomea ja Ruotsia sekä koko Virossa parhaillaan nokkosten poimimisaika. Ne ovat parhaimmillaan nuorina ja keskenkasvuisina ja niitä kannattaa kerätä pakastimeenkin. Tässä eräs versio nokkosmuhennoksesta:



Nokkosmuhennos


2 litraa vastapoimittuja nokkosen lehtiä
2 litraa vettä
2 rkl voita tai margariinia
2,5 rkl vehnäjauhoa
4 dl kevytmaitoa
100 g yrttituorejuustoa
suolaa, mustapippuria

1. Kerää puhtaalta paikalta nokkosia. Jos ne ovat pieniä, napsi mukaan myös varret. Kiehauta vesi ja lisää nokkoset muutamaksi minuutiksi joukkoon. Valuta hyvin ryöppäyksen jälkeen.
2. Valmista kastikepohja. Sulata rasva kattilassa. Lisää jauhot. Kaada samalla hyvin sekoittaen maito. Anna saostua viisi minuuttia.
3. Lisää tuorejuusto, nokkoset, suola ja mustapippuri. Jatka hauduttamista vielä n. 10 minuuttia.

Nokkosmuhennos maistuu uusien perunoiden ja vaikkapa savukalan kanssa




Alma kirjoitti:

Netistä olen etsinyt eestiläisten ruokien ohjeita, ja kokeillut niitä kotona. Osasta on tullut helposti tunnistettavia ja hyviä, ainakin mieheni mielestä. Osasta hän ei ole itsekään kuullut, mutta syönyt niitä ja pitänyt silti maukkaina.




surramurra kirjoitti:

http://toidupildid.blogspot.com/
Vaat seda, seal on palju Eesti toite. Ma isegi vahest käin sealt ideid otsimas.




Alma kirjoitti:

Suurtänu sulle, surramurra! Leidsin sealt ka ühe Eesti perenaise blogi.. ta kasutab ka Soome toite. Väga hea, saame sealt varsti pälju häid retsepte!
Sadecalle, joka on innokas kokki.. alla suomeksi yhden eestiläisen kotiäidin blogi, ja tuosta surramurran laittamasta linkistä löytyy vaikka mitä kivaa!!
http://ruth.vuodatus.net/blog/archive?&y=2009&m=05

Sadeca kirjoitti:

Lähes mihin hyvänsä ruokaleipätaikinaan voi laittaa ruokalusikallisen puolukkahilloa vauhdittajaksi. Sitä on yleensä aina kaikilla jääkapissa ja toimii erinomaisesti. Ei tule sitä makeaa makua leipäänkään, mutta liian hiivanmaun syö pois kyllä.




Tauno Taunola kirjoitti:

Rahka on ruotsiksi kvarg. Mutta tietääkseni juuri kukaan ei sellaista käytä, näin googlatessani esimerkin ruotsalaisseseptistä jossa neuvotaan tekemään eestiläinen rahkakakku ja siinä neuvotaan käyttämään kesellaa eli eräänlaista juuostomassaa, keson sukua... (Tule apuun sadeca! en osaa...)

Tässä kuitenkin resepti ruotsin kielen taitoisille:

http://www.ica.se/FrontServlet?s=mat_recept&state=recept&receptid=327690

Kerran pidimme bändini kanssa virolaisillan jolloin muistelimme Haapsalun kaaosfestivaalia ja söimme siljankaa ja illan kokki käytti siloin kermaviilin ja ranskankerman (creme fraiche) sekoitusta rahkan sijasta. Leivän ja muut tarvikkeet (Viruvalgeen ja Sakun) oli hyvä tuttava tuonut virosta mukanaan risteilyltä.




Urpo kirjoitti:

Lautasella tarjolla olevaan seljankaan lisätään smetanaa eli hapankermaa. Minusta tuntuu, että kaikki virolaiset ovat mestareita valmistamaan seljankaa, joka kuitenkin on alunperin venäläinen ruoka ja seljanka tarkoittaa kaiketi jotakin sen tapaista kuin maalaiskeitto.

Rahka on toisenlainen maitotuote kuin hapankerma ja se on koostumukseltaan kiinteämpää. Rahkaa käytetään jälkiruokien ja leivonnaisten valmistuksessa. Esimerkiksi pääsiäisherkku pasha valmistetaan rahkasta. Kun rahkaan sekoitetaan marjoja tai hedelmiä, jälkiruoka onkin jo valmis. Virossa rahkaa käytetään paljon ja sitä saa jokaisesta ruokakaupasta isommissakin erissä.

Virossa tarjotaan yleensä lihaseljankaa, mutta Venäjällä keitetään myös kasvis- (sieni-)seljankaa ja kalaseljankaa. Tästä ei kalakeitto paljon parane:



Kalaseljanka


1,25 l kalalientä, 2 dl suolakurkun lientä, 1/2 sitruunaa, 1 kg kalafileetä, 10-12 jokiravun pyrstöä, 2 sipulia, 2 suolakurkkua, 2 tomaattia tai purkki tomaattimurskaa, 2 rkl kaprista, 12 oliivia, 3 dl l suolasieniä tai purkki herkkusieniä liemineen, 1 iso porkkana, 1 juuripersilja tai iso palsternakka, 1/2 juuriselleri, 10 mustapippuria, 2 rkl tilliä, 1 rkl ruohosipulia, 4 laakerinlehteä, 2 rkl öljyä
1. Kalaliemi yhdistetään kiehautettuun suolakurkun liemeen, lisätään suikaloitu juuripersilja tai palsternakka, juuriselleri sekä porkkana, keitetään hiljaisella tulella.
2. Hienoksi silputtu sipuli ja tomaatit sekoitetaan öljyyn. Suolasienet valellaan kiehuvalla vedellä ja leikataan kuutioiksi.
3. Kurkut kuutioidaan, tuore kala paloitellaan, jokiravun pyrstöt ja mausteet yhdistetään kohdissa 1 ja 2 lueteltuihin aineksiin.
4. Kattila pannaan uuniin tai heikolle tulelle 15 minuutiksi.
5. Keitto höystetään sitruunamehulla ja hakatulla tillillä.

Lautasannoksiin lisätään smetanaa tai hapankermaa maun mukaan

Minä olen tottunut valmistamaan ruokaa suurelle perheelle, joten tämän keiton voi valmistaa myös jättämällä puolet pois raaka-aineista

Liitin nämä kaksi ketjua samaan, niin on hieman selkeämpää. Tähän ruoka ja juoma- keskusteluun voisimme laittaa oman reseptiketjun, siihen voisi sitten kirjoitella erikseen jatkossa vinkkejä kaikille innokkaille kotikokeille

Niin, siis aamulla ei pitäisi kirjoitella yhtään mitään.. tarkoitin sanoa, että tehdään resepteille oma ketju.

Arvatkaapas mitä söin äsken.. Käristin pekonia oikein rapeaksi ja paistoin siinä päällä vielä munankin. Lautaselle asettelin raikasta tomaattia ja vedin kylmää vettä päälle. Namia!

Alma kirjoitti:

Aloin miettiä, että ovatkohan Periferialaiset dieetillä, kun ennen niin innostava ketju ei vielä ole herkkup*****den kirjoituksista täyttynyt ? Ei se mitään, minä kun olen aina rakastanut ruokaa, niin keksin kyllä jotakin.

Tuli mieleen tuo tänään ostamani ternimaito. Sitä voi luonnollisesti käyttää maidon asemesta vaikkapa pannukakkuun tai muuhun leivontaan, mutta minä tykkään siitä uunijuustona. Litraan ternimaitoa lisätään teelusikallinen suolaa, ja paistetaan se uunissa kunnes hyytyy juustoksi. Nautin uunijuustoa joko sellaisenaan, tai mansikoiden kanssa.

Joskus kauan sitten kokeilin tehdä juustoleipää. Ostin juustonjuoksutinta, jota ennen sai miltei kaikista ruokakaupoista, keräsin heroittuneen täysmaidon, leivoin siitä kakun vuokaan. Sähköuunissa siitä ei kyllä herkkua tullut.. mutta olipa kokeilu kuitenkin.

Kesäkausina olen tykännyt grillaamisesta. Erilaiset liha- kasvisvartaat ovat bravuurini. Nyt tosin pitäisi hankkia sähkögrilli, jota saisi käyttää myös kerrostalon parvekkeella. Tämän uuden kodin pihassa on kyllä avotulella varustettu grillikatos, mutta melkoisen siivottomassa kunnossa näkyy olevan..

Tässä kiireissäni kirjoitan ruokajuttua, kun on tänään tullut sitä tehtyä niska kenossa. Meille tulee huomenna Suomesta seitsemän külalista. Ravintoa siis tarvitaan. Teen ainoastaan huomisen eineet ja loppu juhannus hoidetaan yhdessä. Mutta yhdeksälle ruuan laitto on näköjään aikamoinen juttu. Olen tähän mennessä marinoinut kanaa ja kalaa. Kalan lopuista tuolla parhaillaan keittelen lientä, josta olisi tarkoitus tehdä keittoa ensi viikolla. Lisäksi väänsin kukkakaalikarria, sillikaviaaria, kastikkeita kalalle ja sille kanalle. Oi, ihan hiki tulee jo kirjoittaessa. Niin siis kirjoittelen välillä, koska lepotauko oli välttämätön. Nyt on keittiössä sellainen siivo, että siinä menee loppuilta. Papukaija sai hepulit ja laulaa hoilottelee falsetissa, mukamas avuksi ollen. Hän tietää, että jotain erikoista on tulossa hyörinästä päätellen. Mutta ei muuta kuin loistavaa vuoden valoisinta aikaa itse kullekin. Minä en pääse Viron jaania viettämään, koska täytyy tulla/mennä Suomeen muutamaksi päiväksi. Jaanipäivänä palaan ja minulla on viikko aikaa toipua kaijan kanssa ihan kahdestaan. Sitten uudet kaverit Suomesta ja uudet ruokatouhut. Mutta kivaahan tämä on. Tuoksut ainakin ihanat.

Kiva kokkikaveri alielilla, laulava papukaija!

Ruokaa on kiva laittaa, touhu ja tuoksut.. ja päälle nautiskelu rauhassa hyvässä seurassa. Mutta sotkujen siivoaminen onkin se varsinainen urakka, josta en itse ainakaan tykkää yhtään. Toissailtana oli mukavaa, kun mies alkoi miettiä, että mitähän hyvää mutta kevyttä nauttisimme iltapalaksi. Hän tekikin mielestäni oivan keksinnön, kipaisi kauppaan ja haki sieltä valmista kantarellipussikeittoa. Siitä hän sävelsi melkoisen gourmet- aterian lisäten valmiiseen keittopohjaan juustoa ja mausteita. Keitto oli herkullista! Salaattina meni yhtä yksinkertainen eväs: tomaattikuutiot basilikan ja ruohosipulin, sekä kermaviilikastikkeen kera.
Eipä tuosta tekemisestä juurikaan sotkua tullut, yksi kattila vispilöineen, leikkuualusta, raastinrauta, pari veistä ja ruokailuun käytetyt astiat.

Suisel ajal Saaremaal on kena valmistaa ruokaa ulkosalla. Tuossa pari yötä sitten eräs Karujärven rannalla asuva ystävä toi kymmenkunta kiloa suutaria (linask) kahden jälkeen am. Siivosin ja savustelin kalat mehukkaiksi ja uskokaa tai älkää suutari pysyi lestissään ja oli vallan mainiota, eikä jääkaappiin tai kellariin tarvinnut tähteitä asetella. Hieno, maukas ja suomuton rasvainen kala, vaikka kuuluneekin särkikalojen älyllisesti ja moraalisesti turmeltuneeseen sukukuntaan.