?Seuraava kysymys?

Mikä suomalaiseen Halloweeniä vastaavaan perinteeseen liittynyt hahmo tässä kuvassa on?

Kekri kai.

Onko tuolla alla oikea ihminen. Jos on, niin sitten se on se kumma luutahäntäinen olio.

Lisään vielä että köyri nimeä kai käytettiin joissain päin Suomea kekri nimen tilalta tuolle.

Joo, kyllä kyseessä on Kekripukki. Kekri lienee ollut alunperin karjalainen karjan jumala ja Kekriä juhlittiin ja vietettiin sadonkorjun juhlana maaseudulla ain sen mukaan, milloin sato li saatu talteen. Kekrinä juhlittiin tanssien, laulaen, ylensyöden ja -juoden ja juhlien jälkeen piiat ja rengit saivat viikon vapaata, että heillä oli mahdollisuus käydä kyläilemässä sukulaistensa ja tuttaviensa luona.

Juhlien jälkeisestä päivästä Wikipedia, joka mielestäni ei ole niitä luotettavimpia tiedonlähteitä, kertoo kenties jopa asiantuntevasti seuraavaa:

"Kekrin toisena päivänä lähdettiin ”kekriä kiertämään”. Kylissä liikkui seurueita, joissa oli mukana kekripukeiksi tai kekrittäriksi naamioituneita hahmoja ja jotka halusivat taloista kestitystä. Kylän Kaisan paimentamana saattoi kulkueeseen kuulua myös Runsauden haltijatar, jonka iso rinta oli täynnä nännejä. Ilmeisesti merkittävin hahmo oli kekripukki, sarvekas ja pelottavan näköiseksi tarkoitettu olento. Kekripukki voitiin koota niin, että karhuntaljan tai vastaavan alla käveli kaksi miestä, kauhat sarvina, kirves kuonona ja pitkä varsiluuta häntänä. Olkia, turkkia ja naamareita käytettiin myös tässä rakennelmassa. Kylän Kaisaksi puettiin kylän pisin tai komein mies. Hän vartioi pukkia. Pukki vieraili usein myös nuutinpäivänä, jolloin sitä kutsuttiin nuuttipukiksi.

Kirkko ei hyväksynyt pakanallisen kekrin viettoa. Piispantarkastuksessa vuonna 1729 annettiin Rautalammilla papistolle kehotus, että ”heidän piti uskollisesti neuvoa Jumalan seurakuntaa".

Kun Sadeca ei vastannut, niin arvelen minunkin olleen vähän oikeassa.

Että mikä siinä kuvassa onkaan. Vähän tarkennusta, että astia.

Mortteli? Miksi kivi on murentunut?

Noo, ei ole mortteli. Materiaali on sellainen, että käsin työstettynä näyttää murentuneelta. On tosin pohjasta rikki muutenkin. Mikähän tuo materiaali on? Käyttötarkoitus on ehkä itsekunkin päätettävissä. Mortteliksi ei sovi, koska on tosiaan aika särkyvää.

Voisiko olla vaaleanpunaisesta marmorista tehty sylkykuppi?

Niin no, nyt en tiedä varmasti mikä ero on marmorilla ja tuolla kyseisellä aineella. Marmorihan on kalkkikiveä tuo kipsikivilaji. Näinköhän olisi samaa ainetta eri nimellä.

Sylkykupiksi kyllä sopisi paitsi tuo meidän yksilö, koska siitä puuttuu pohja. Paras ehkä antaa minun vastaukseni, koska nyt meni vähän epäselväksi. Urpo voi siis olla oikeassa.

Olin juuri aikeissa kirjoittaa, että kyseessä on varmaankin alabasteri. Tuo esine on voinut olla mikä tahansa maljakko tai säilytysastia. Ostin kerran Turkista alabasterista tehdyt shakkilaudan ja shakkinappulat, mutten tiedä, missä ne nyt ovat. Saattaneet kadota aikoja sitten muutossa.

Suomessa villinä kasvavista puulajeista kaikkein kovin on marjakuusi. Saarenmaalla esimerkiksi haravan piit tehtiin ennen aina marjakuusesta (jugapuu). Mikä Suomessa mantereella luonnossa kasvavista puulajeista on kaikkein kovin?

En nyt tainnut ihan ymmärtää. Ensin kerrot, että Suomessa kaikkein kovin puulaji on marjakuusi. Sitten kysyt mikä on Suomessa kaikkein kovin puulaji.

Hihhih, hyvä huomio aliel!
Vastaa nyt sitten että marjakuusi kun näin näyttävät tosiaan marjat olevan kuusessa tuon Urpon kirjoituksen mukaan! Pääset kyhäämään uutta kysymystä, ehkä, jos Urpo ei ole yhtäkkiä muuttanut mieltään ja vaikka tammen nimennyt sellaiseksi.

Kysyin Suomessa mantereella luonnonvaraisena kasvavaa kovinta puuta. Marjakuusi kasvaa luonnonvaraisena Suomessa vain Ahvenanmaalla. Tammi on tosi kova puu, mutta sitäkin kovempi puulaji Suomen mantereella on toinen.

No ainakin pyökistä tehdyt huonekalut ovat älyttömän kovasta puusta tehtyjä, joten pistänpä nyt sitten ehdolle pyökin.

Mitenhän pohjoisessa muuten pyökit edes kasvaa Suomessa? Taitaa olla vain ihan kaikista eteläisimmissä osissa maata?

Pyökkiä kasvaa Suomessa lähinnä koristepuuna ja meillä se on luonnonvaraisena erittäin harvinainen jalopuu. Nyt ollaan jo lähempänä totuutta sillä pyökkiäkin kovempi Etelä-Suomessa luonnonvaraisena kasvava lehtipuu ei erityisen harvinainen näky ole. Pohjoisemmassa Suomessa sitä näkee kaupungeissa istutettuna koristepuuna.

No halloota taas. Nyt minulla olisi ehdotuksena sitten saarni, vaikka en tiedä kasvaako sitäkään Suomessa. On kuulemma kuitenkin hiukan kovempi puu kuin tammi.
Katajan taas pitäisi olla hieman tammea pehmeämpi.
Älä Urpo kerro vielä vaikkei saarnikaan olisi oikein. Pitää vain sitten yrittää arvailla lisää.

Saarni on kova puu sekin, mutta luokittelisin sen myös sitkeäksi puuksi. Parhaat hevosten länget ja aisat valmisetettiin saarnesta, jos sitä sattui olemaan. Saarni kasvaa Suomessa lähinnä saaristossa ja harvalukuisena myös Etelä-Suomen lehdoissa. Kysymyksen oikea vastaus ei kuitenkaan ole saarni.

Nyt tiedän, haet vaahteraa vastaukseksi!

Minun piti jo ottaa google avuksi ja sitä kautta löysin jonkun firman sivut missä oli lista puiden kovuuden ja toinen lista sitkeyden suhteen.

Kovuusjärjestys: Saarni, pyökki, vaahtera, jalava, tammi, pihlaja, koivu, haapa, leppä, mänty, lehmus, raita, kuusi.

Ilmeisesti ei sitten siinä sinun tietolähteessäsi otettu saarnia ja pyökkiä huomioon kun ovat sen verran harvinaisia, tai sitten oppineet ovat erimielisiä asiasta.

Nonnii, nyt kun sitten olen varma että olen vastannut oikein ja on tuo sitkeyslistakin, niin kysynpä sitten sitä että mikäs puu on sitten sitkein?
Kataja lasketaan pensaaksi joten ei ole mukana.

Joensuun yliopiston professori vastasi kysymykseen Tiede-lehden numerossa 8 2004 näin: "Suomalaisista puulajeista ei ole tehty kunnollisia vertailuja, mutta ykkössija kuulunee vaahteralle, ja hyvänä kakkosena tullee tammi. "
Julkaistu Tiede-lehdessä 8/2004

Hän ei kuitenkaan ottanut huomioon, että Ahvenmaakin, jossa marjakuusi kasvaa luonnonvaraisena, on osa Suomea.

Kyllä minä hyväksyn nuo Sadecan kaikki vastaukset, koska asiasta ei tunnu professoritasollakaan olevan yksimielisyyttä.

Kuitenkin tällaiset kysymykset ovat omiaan kannustamaan ottamaan selvää asioista. Tuo firma jolla tuo lista oli, oli sellainen firma joka rakensi kodin sisutuksia lattioita myöten. (Tässä välillä kysymys että pitäisikö suomeksi kirjoittaa "myöden?" Olen nimittäin nähnyt että noinkin nykyisin suomalaiset kirjoittavat, mutta sen vanhan opin mukaan vain "myöten" on oikein.)
He sanoivat ottaneensa huomioon vanhoja tutkimuksia ja vuosisatojen puulajien käyttöä eri tarkoituksiin, mutta myös kokemuksensa siitä mihin noita eri puita pystyi käyttämään, kunka hyvin kestivät kulumista jne.

Jo edellisessä viestissäni kysyin sitä että mikä olisi sitkein puulaji pohjoismaissa, pätee sekä Suomeen että Ruotsiin, ja sehän on aivan toinen ominaisuus kuin tuo kovuus?

Veikkaisin katajaa. Kataja on ainakin sitkeä ja suomalaista kansaa kutsutaan usein katajaiseksi kansaksi nimenomaan tuon sitkeytensä ansiosta. Mahtaako tuo tämän päivän suomalainen kansa nyt niin erinomaisen katajainen ollakaan, vaikka meillä on pääministerinäkin Katainen?

Olisin minäkin veikannut katajaa jos olisi ollut mahdollista, mutta koska se ei ole edes mukana niin lasketaan kai pensaaksi eikä puuksi. Meillä oli muuten ex-mieheni kanssa noin 5 metriä korkea aivan ihana kataja istutettu tontillemme, täysin tuuhea ilman minkäänlaisia eroja esimerkiksi auringottomalle pohjoispuolelle.

Ei muuta ko uutta pölökkyä pessään Urpo! Se sitkein puu löytyy tuosta edellisten kovien puiden listasta, mutta ovat siinä täysin eri järjestyksessä.