?Seuraava kysymys?

Sitten sen täytyy olla saarni. Meillä maalla kasvaa niitä saarnipuita pilvin pimein ja olen joutunut sitkeästi taistelemaan saarnin vesojen kanssa, mikäli ei ole apuna ollut moottorisahaa.

Kyllä se katajakin luokitellaan puuksi. Se kuuluu sypressikasvien havupuuheimoon. Ei vain taida olla yhtä sitkeä kuin saarni, jos se saarni nyt sitten on se sitkein puu.

Ei ole saarnikaan. Keksit sen sitkeimmän kun ajattelet mistä puusta tehdyt huonekalut ovat eniten taivutettuja siellä täällä sen osasissa. Mistähän puusta ne muuten ennen vanhaan ovat niitä suksia tehneet? Luulisi että niihin on käytetty sitkeää puuta, mutta en kyllä sitä tiedä.

Siinä kovuuslistan puolivälissä oli muuten kirsikkapuukin mutta se jäi minulla pois. Sekin leviää juuresta ja sitä näkee tuolla luonnossakin toisinaan.

Mahtaakohan olla pyökki, jalava vai mikä meillä tuolla koirahaan pellolla kasvamassa. Se kuitenkin kasvoi juurivesana työpaikan vieressä. Kun sitä länttiä tuli taloyhtiön miehet raivaamaan niin otin sen puun vierestä kaksi vesaa. Toisen söivät yhtenä talvena jänikset ja sitä toistakin niin että siitä tulikin pensas. Se puu kukki niin hienosti siellä työpaikan vieressä, mutta se ei silti ollut mikään kovin korkea puu joten saattaa olla joku kastanjalajikin, tai sitten sitä on tukistettu siellä ettei varjostaisi liikaa.
Nuo jalopuuthan kukkivatkin vasta vanhoina joten en kyllä tuota pensaspuuta kukkivana tule näkemään. Nyt kun se on päässyt kasvun vauhtiin, niin se kasvaa hyvin voimakkaasti.
Sypressin istutin pienenä taimena joskus tänne muutettuamme 20 vuotta sitten. Nyt se on ihan valtavan leveä ja korkea, ainakin 5 metrinen korkeudeltaan ja vähintään kolme metriä diagonaaliltaan alhaalla mutta kasvaa vieläkin kymmeniä senttejä joka vuosi.
Tuomi on todella harvinainen täällä, sitä ei juuri missään näe. Edellisen talon tontille toin yhden taimen kotoa Suomesta. Se kukki vain yhden ainoan kerran mutta kasvoi kyllä puuksi. Lieköhän ollut niin yksinäinen että olisi tarvinnut toisenkin jossain lähimaastossa ja mehiläisten apua kukkiakseen?

Minulla on vähän hukassa nuo jalopuut silläkin tavalla että on vaikea muistaa niiden nimiä suomeksi, kun eihän siellä Kainuussa mitään vaahteroita kummempia jalopuita tainnut kasvaakaan ja ennen Ruotsiin muuttoa oli hehheh paljon tärkeämpää touhua siellä etelä-Suomessa kuin opetella puiden nimiä.

Laitanpa tähän listan niistä, kun arvelen että esimerkiksi Urpolla saattaa olla juuri toisin päin, että Ruotsissa ei ehtinyt puiden nimiä opetella ja kertaushan on opintojen äiti. Alman vanhempi poikakin voisi ne tästä opetella kun kirjoitan sulkeisiin miten ne pitää lausua jos niitä ei lausuta juuri kuin ne on kirjoitettukin. Alielhan myös puhuu Empulle ruotsia kun haluaa hänen nukahtavan, että näitä voisi sitten toistella. Taidanpa tulostaa nuo itsellenikin että on lunttilappu noille jalopuille. Jalavatautia on täällä ja se leviää koko ajan, joten pelätään noiden jalavametsien kuolevan ja ehkä jalavan kaikkialla täällä. Ruotsaliset sukunimet ovat usein näitä puita, mutta ennen muinoin ne ovat kirjoitettu h-kirjaimen kanssa ja säilyneet sukunimissä. Lausuttaessa voi vieläkin aavistaa sen h-kirjaimen. Ahl, Pihl, Ehn, Grahn.

Aikoinaan kun asuimme Göteborgiin ihan kiinni kasvaneessa naapurikunnassa Mölndalissa, niin haimme juomaveden jalavametsässä olevasta lähteestä mihin oli oikein valutuskraana asennettu ja siellä aina ihmisiä jonottamassa vuoroaan. Kallebäck on sitä seuraava lähde jo Göteborgin puolella ja sen veteen väitetään Prippsin kaljat tehtävän, mutta tiedä häntä pitääkö paikkaansa koska tuntuu vähän ihmeelliseltä että se vesi siellä riittäisi niin valtaviin määriin kaljaa.

Saarni = Ask
Pyökki = Bok (buuk)
Vaahtera = Lönn
Jalava = Alm
Tammi = Ek (eek)
Pihlaja = Rönn
Orapihlaja = Hagtorn tai Oxel (haagtuurn)
Kirsikkapuu = Körsbärsträd (Köörsbäärsträäd ja siinä tuo K on se "vaikea" k)
Koivu = Björk
Haapa = Asp
Leppä = Al (Aal)
Mänty = Tall tai myös Furu (Fuuru)
Lehmus = Lind
Raita = Sälg
Kuusi = Gran (Graan)
Kataja = En (Een)
Lehtikuusi = Lärk
Pähkinäpensas = Hassel
Paju = Vide tai Pil (Viide eller Piil)
Tuomi = Hägg
Sypressi = Cypress

Niin, se sitkein puu?

Meillä Suomessa tuomea kasvaa runsaasti. Samoin Saarenmaalla ja olen joutunut niitä tuomen vesoja aika paljon raivaamaan. Se on myös sitkeä kuin vanha piru. Oliskohan tuomi?

Suksia on tehty kovasta lehtipuusta ja Suomessa usein koivusta. Vaakatasossa kasvava mänty oli näillä leveysasteilla muinoin haluttu materiaali. Sukset tehtiin rungon alaosasta, joka oli hyvin tervainen, sitkeä ja kova ja tervaksi tervaantuneella pihkalla oli sekin etu, että suksi luisti ihan eri tavalla kuin voiteeton lehtipuu.

Kiitos tuosta puusanakirjasta. Kaikki muut ruotsinkieliset sanat olivat minulle tuttuja, mutta lehmus, raita, lehtikuusi ja tuomi olivat unohtuneet.

Laitanpa sen sitkeyslistan tähän, kun en olisi kyllä osannut minäkään sitä arvata tuosta vain. Sitten kun alkaa tarkemmin sitä ajattelemaan, niin taitaahan se pitää paikkansa:

Koivu, Pyökki, Pihlaja, Saarni, Vaahtera, Lehmus, Kirsikkapuu, Tammi, Jalava, Leppä, Mänty, Haapa, Kuusi, Raita.

Koivuhan on vaneripuukin ja huonekaluissa tosiaan taivuteltu sen tuhannen omituisiin mutkiin joten onhan se ilmeisesti sitkein sillä tavalla. Mielikuvissaan kun ajattelee esimerkiksi halon hakkausta niin ne koivuthan niitä helpoimpia on ja silloin ei tule mieleen että ne on sitkeitä silti. Tosiaan suksinakaan eivät varmaan yhtä helposti menneet poikki sen taipuisuutensa ansiosta.

Kylläpäs tätä puujuttua nyt tulikin kerrakseen. Urpon hugi keksiä uutta kysymystä!

Kumpi on pohjoisempana, Kajaani vai Reykjavik? Älä lunttaa!

Ei luntata, tässähän on peräti 50% mahdollisuus arvatakin oikein.
Kun tuo siinä tapauksessa on kuitenkin kiero kysymys niin on päättelemällä tultava tällaiseen tulokseen:

Mielikuvassahan Islanti on pohjoisemmassa joten spontaanisti tuohon vastaisi Reykjavik. Sitten kuitenkin on monta kertaa kartalla todennut että Islanti onkin yllättävän alhaalla ja että lisäksi Islanti on hyvin suuri pinta-alaltaan ja Reykjavik sen etelärannalla, niin varmaankin vastaus on Kajaani.

Vastaan siis että Kajaani.

Oikein. Kyllä se Kajaani on hiukan etelämpänä kuin Reykjavik. Sdecan vuoro esittää kysymys.

Erotatko pellolla rukiin ohrasta. Kummalla on pidemmät vihneet?

Erotan toki. Vietin lapsuuteni kesät sukulaisten maatilalla, jossa viljeltiin myös kyseisiä viljalajeja. Rukiilla on pidemmät vihneet ja se on ainakin perinteisessä muodossaan vehnää selvästi pidempi varreltaankin. Ohralla on vielä pidemmät vihneet.

Niinpä juurikin.

Äh, minäkin olisin tiennyt ohran vihneistä Mutta tähän väliin totean, että onpa Sadecalla komea sypressi, aivan kerrassaan! Kuinka oletkin saanut sen kasvamaan niin korkeaksi?

Ohra oli Suomenniemellä ensimmäinen viljelty viljakasvi, mutta mitä kasvia täällä alettiin viljellä jo hiukan ennen ohran sapumista tai ohran saapumisen kanssa samoihin aikoihin noin 4000 vuotta sitten.

Alma. Sillä on nyt noin 5 vuotta ollut lehtikomposti vieressään, luulen että vetää siitäkin voimaa. Yritin sitä tässä syyskesällä kuvatakin, mutta kauas piti mennä että koko puun sain kuvaan. Muistelen jostain lukeneeni että se 5 metriä olisi aika maksimikorkeus sille, mutta ei se siltä näytä. Oululainen arvelee tämän olevan jo yli kuusimetrisen.
Täällä oli niin alastonta talvisin pihalla kun muutimme tänne. Kuusiaitakin alle metrin korkuinen ja vain kolme neljä ympärivuotisvihreää puuta koko tontilla.

Niitä sypressejä olen istuttanut kolme muutakin ja kaksi niistäkin on noin 4 metrisiä mutta niillä huonommat elinolosuhteet eivätkä edes yhtä tuuheita kuin tuo. Kiva niiden kasvua on ollut seurata.
Aivan talon taakse, paikkaan missä me ei koskaan oleskella muuta kuin ruohonleikkurin kanssa koska se on naapurin tontin vieressä ja koirahaan ulkopuolella, istutin samaan aikaan havupuita, sellaisia jaloristeytyksiä. Siellä on niin kallioista että eihän niistä kauniita tullut ja piti sahata ne pois.

Urpon kysymykseen vastaisin: speltti. Olen minäkin niistä jauhoista jotain väkertänyt

Sypressissä on niin ihanan haaveellinen tuoksu.. miten se voikin olla niin hyvä se tuoksu? Minun täytyy hommata meille uusi sypressi parvekkeelle sen entisen keväällä kuivaneen tilalle, mutta tarkoitus olisi ottaa sellainen korkeintaan metriseksi kasvava

Lehtikomposti on varmaan sitten Sadecan sypressien (siis nythän puhutaan jo monikossa!) upean kasvun salaisuus.

Ei ole speltti. Speltin viljelystä Suomessa ensimmäiset havainnot on 300- luvulta jaa. Salon seuduilta. Tuon alkuvehnäksikin kutsutun viljan viljely loppui viimeistään teollistumisen vakiintuessa, kun runsassatoisemmat ja helpommin käsiteltävät viljat valtasivat alaa. Suomessa alettiin viljellä spelttiä uudestaan 1990-luvulla luomutiloilla ja biodynaamista viljelyä harjoittavilla tiloilla.

Ohraa on viljelty jo 4000 vuotta ja tätä kysymyksen kasvia luultavasti viljeltiin jo hiukan aikaisemmin. Kyse on hyötykasvista. Eihän sitä muuten olisi alettu viljellä.

Eikö sitä hamppuakin ole kasvatettu ikivanhoina aikoinakin kaikenlaisiin tarkoituksiin? Vähän hankalaa keksiä oikein muitakaan vanhoja hyötykasveja. Kun noin kaukaisista ajoista puhutaan niin tuntuisi ettei mitään ole vielä viljelty.

Olet oikeassa. Useat tutkijat pitävät hamppua ensimmäisenä viljelykasvina Suomessa siitepölylöytöjen perusteella. Hamppu on monipuolinen hyötykasvi ja siitä tehtiin ennen Suomessa lähinnä kankaita vaatteisiin ja muuhun tarpeeseen, köysiä, veneiden tilkkeitä, purjeita, lamppuöljyä ja kenties siemenistä tehtiin ruokaakin. Hampusta saatiin kankaita, jotka olivat kevyitä, kestäviä ja vettähylkiviä. Hamppukangas on pehmeämpää kuin puuvilla eikä se ole niin karheaa kuin pellava. Hamppu kasvaa miltei missä vaan ja tuo erittäin runsaan sadon ja kasvaa nopeasti. On kummallista, ettei hamppua viljellä nykyisin sen enempää, vaikka hampun viljely onkin lisääntymässä.

Hampun siemenet ovat varsinaista terveysravintoa.

Missä sijaitsee Frans Josefin maa?

Tämä eläin viihtyy myös Frans Josefin maalla tai saarilla. Tuossa sijainti. Tässä ainakin yksi paikka kysymykseen.

Ilmeisesti edellinen vastaukseni tyydytti kysyjää, koska kommenttia ei ole tullut. Siispä kysyn mikä kuvan kappale on? Pituus noin 2,5cm. Se ei tosin ole oleellinen tieto. Mutta mikä ja mitä..?

Hematiitiksi veikkaan, ellei sitten ole tullut ulkoavaruudesta

Tämä hematiitti esine tosiaan muistuttaa tuota minun palastani. Mutta ei kuitenkaan ole sitä. Toinen ainesosanen oli oikea. Ulkoavaruudesta - Hyvä Alma.

Alman ansiosta tiedän nyt, että kyseessä on meteoriitti. Meteoriiteissa on yleensä ainakin rautaa ja nikkeliä. Vein yhden oudon kappaleen Saarenmaalta tuohon naapuriin yliopistoon tutkittavaksi ja silloinen professori tutki sitä hetken, innostui ja kertoi, että kyllä kappale on taivaalta tullut, mutta myöhemmissä tutkimuksissa osoittautui, ettei meteoriitiksi oletettu kappale sisältänyt nikkeliä, joten kyseessä ei ollut meteoriitti.

Koska tuon kuvan esittämä kappale on pinnaltaan sulanut maan ilmakehässä, veikkaan, että kyseessä on rautameteoriitti.

On se meteoriitti, rauta-nikkeliä. 10.30 aamupäivällä 12. helmikuuta vuonna 1947 putosi Siperiaan aikamoinen pläjäys avaruusmateriaalia.

Tämän yksilön ostin Helsingin Observatoriosta. Se avattiin lokakuussa suurelle yleisölle. Tähtitieteilijät muuttivat Kumpulan tiedekylään.

Tämä minun palaseni sai nimen Laika sattuneesta syystä ja ilmeisen koiramaisen ulkonäkönsä takia.