?Seuraava kysymys?

Hyvä vastaus! Tuosta lienee aika pitkälle kyse. Lampaita ja vuohiakin kerittiin syksyn ja talven aikana ja villat kehrättiin langoiksi talvella, koska agraariyhteiskunnassa jäi jonkin verran jopa joutoaikaa talvisin. Tuo joutoaika ei itse asiassa ollut joutoaikaa ja pääsiäispyhien välissä oli lauantai, jolloin tohdittiin tehdä työtä.

Toinen etymologinen selitys lankalauantaille on se, että pääsiäisen aikaan Ruotsista tulleet perinteet, kieli ja sanat elivät eloisaa elämäänsä Suomen länsirannikolla, Pohjanmaalla. Pitkäperjantai venähti pitkäksi lauantaiksi ja jotkut kielentutkijat ovat sitä mieltä, että lankalauantai tuli ruotsin kielen pitkä-sanasta lång, långa. Ramolla on mielestäni oikean vastauksen kertoneen oikeus ja velvollisuus esittää seuraava kysymys.

Tänään on Virossa joku Jyrin päivä. Naapurit kertoivat, mutta en ihan saanut selvää. Kuitenkin ilmeisesti hyvin vanhaa perua. Sen sentään ymmärsin, että muinaisjuttuihin mennään. (satuihin?) Ei kai sentään ihan satu. Jollain teistä voi olla lähempääkin tietoa. Meillä Suomessa tämä on vain lauantai, Jeesus kuolleena haudassaan. Ja kaikki hiljaa. Kait ....

Tuostakaan en ole varma mutta epäilen Jyrin päivän liittyvän jollain tapaa ns Jüri öö kapinaan joka oli joskus 1300 luvulla ehkäpä. Tallinnassa on muistomerkki tuosta tapahtumasta jossain korkealla mäellä. En muista paikkaa tarkemmin vaikka olen siellä käynyt. Taisi olla jossain Peterburi maanteen lähellä jonkin ratikkalinjan päätepysäkin vieressä.

No tuosta luultavasti kysymys. Virolaisten historiaan kuitenkin liittyy. Tähän kysymysten sarjaan voisin vielä heittää, että mikä - planeetta - siellä länsitaivaalla niin vilkutteli. Luulin, että Saturnus. Hain sen kaukoputkella esiin, mutta ei ollut YHTÄÄN RENGASTA. Saturnuksen kuitenkin pitäisi olla pohjoisella pallonpuoliskolla juuri nyt. Mutta taisi olla aamuvarhain. Olisiko ollut Mars. Tähtikartat jäivät Suomeen, enkä jaksa täältä netistä etsiä. No olkoon tämä seuraava kysymys: Mikä planeetta siellä iltaruskon jälkeen pällisteleekään.

Täna oli Jüripäev, mille järgi aprillikuud nimetatakse veel ka Jürikuuks. Ja Jüriöö mäss, kui eestlased kunagi ammu saksa ja taani ristirüütlite vallutajate vastu hakkasid ja põletasid nende ehitatud kirikud ja kogu selle ristinduse vastu sõdisid.
Praegu koolis lapsed ajaloos seda õpivad, aga tavalised inimesed teavd seda lihtsalt kui Jüriöö ülestõusu, mis kunagi ammu-ammu aegu tagasi oli. Eraldi seda kodudes ei tähistata.
http://www.miksike.ee/documents/main/lisa/5klass/5eestim/jyrioo_ylestous.htm

Jüriöö ülestõus, mille auks on Lasnamäe algusesse ehitatud Jüriöö park.

http://www.panoramio.com/photo/12494612

Suur tänu sulle Agnes. Ajalugu on mulle nii tähtis nii Soome kui Eestis ( ja mujal ka).

aliel kirjoitti:

No tuosta luultavasti kysymys. Virolaisten historiaan kuitenkin liittyy. Tähän kysymysten sarjaan voisin vielä heittää, että mikä - planeetta - siellä länsitaivaalla niin vilkutteli. Luulin, että Saturnus. Hain sen kaukoputkella esiin, mutta ei ollut YHTÄÄN RENGASTA. Saturnuksen kuitenkin pitäisi olla pohjoisella pallonpuoliskolla juuri nyt. Mutta taisi olla aamuvarhain. Olisiko ollut Mars. Tähtikartat jäivät Suomeen, enkä jaksa täältä netistä etsiä. No olkoon tämä seuraava kysymys: Mikä planeetta siellä iltaruskon jälkeen pällisteleekään.

Kyseessä oli varmaankin Venus, joka tähän aikaan vuodesta näkyy kirkkaana länsitaivaalla heti hämärän laskeuduttua. Venuskaan ei ole tähti, vaan planeetta.

Mikä erottaa tähden planeetasta?

Tuo oli varmaan seuraava kysymys. Taivaalle katsoessa usein väitetään, että tähdet tuikkivat ja planeetan
valo on sellaista tuikkimatonta. Kyllä tällaisen eron voi hyvällä tarkkailusäällä nähdäkin.
Mutta jos se ns. seeing on heikohko, ei ole helppoa erottaa niitä tuikkimattomia. Kaikki tuntuu tuikkivan ja värisevän.
Tämä johtuu ilmakehan tapahtumista. Myöskin lähellä taivaanrantaa sijaitsevia kohteita on vaikeaa havainnoida.
Ilmakehää on siihen suuntaan niin paksulti, että taas on vaikea saada selkeitä näkymiä. Kannattaa odottaa, että
tarkkailun kohde on korkeammalla taivaalla.
Joskus myös planeetan ja tähden ero voi olla hieman häilyvä. Jupiterissa esim. on joitain tähtimäisiä
piirteitä ja niinsanotut ruskeat kääpiöt taas luokitellaan tähden ja planeetan välimaastoon.
Tietysti oleellinen ero on se, että planeetta on tähden kiertolainen.

Ajattelin että tähti tuottaa itse valoa kun taas planeetta heijastaa auringon tai jonkin tähden valoa eikä itse säteile. Maallikon näkemys peruserosta. Varmaan on olemassa joku hieno tieteellinen selityskin.

Maallikon näkemys tähtien ja planeettojen erosta oli oikea kuten myös alielin näkemykset, mutta Ramon vastaus oli lähempänä sitä, mitä minä ajattelin. Ihan kumpi tahansa, joka ensin ehtii, voi esittää kysymyksen.

Ukko oli meidän ylijumala silloin aikanaan. Mutta kuka vesiä hallitsi?

aliel kirjoitti:

Ukko oli meidän ylijumala silloin aikanaan. Mutta kuka vesiä hallitsi?

Eikö se ollu se Vetehinen?

Mitä muuta Vetehinen on ollut kuin vesien herra?

Vetehinen oli vähän pahis. Mutta sinun ymmärryksesi tästä meidän menneisyydestä on aika
varteenotettava.
Vetehinen on hyvä, mutta mitäs esim. Ahti??
Periaatteessa vastausta ei löytynyt. Voit vielä jatkaa matkaa.

Siis en hyväksy vetehistä, ei ole niin jumalallinen. Ja muutenkin vähän pelottava ilmestys.

Jos Ahti on omien vesiemme jumala, niin kukas sitten olisi merten jumala?

Niin kuka oli Poseidon?
Ja missä oikeasti on vetten jumalia ennen tätä kristinuskoa, joka kielsi lähennä kaiken.
Alman vastaus oli tyydyttävä. Hän laittakoon seuraavan kysymyksen.

aliel kirjoitti:

Niin kuka oli Poseidon?
Ja missä oikeasti on vetten jumalia ennen tätä kristinuskoa, joka kielsi lähennä kaiken.
Alman vastaus oli tyydyttävä. Hän laittakoon seuraavan kysymyksen.

Aivan, Poseidon oli kreikkalaisten merten jumala.. mutta mikä oli roomalaisten nimitys tuolle antiikin jumalalle?

No Neptunushan se siellä hallitsi roomalaisten meriä.
Muuten vielä tuosta suomalaisten muinaisuskosta ja jumalista. Joissain lähteessä mainitaan myös Väinämöinen
vesien jumalana. Tiedä sitten tuota. Aikalaisilta on vaikea mennä kysymään.
Mutta nyt odottavat Englannin häät. Kisastudio on jo pystyssä.
Jos Alma hyväksyy vastaukseni, voisi seuraava kysymys näin häiden alkaessa liittyä englantilaisten
historiaan. Nykyisten kuninkaallisten sukunimi on Windsor. Eipä tuota paljon taideta käyttää, kun useimmat
perheenväestä kutsuvat itseään ihan vaan reilusti etunimellä.
1500-luvulla ehti eräs kuningas naimisiin jopa kuusi kertaa. Useilta vaimoilta piti leikata pää poikki,
kun ei muuten päässyt eroon uuden jo odotellessa porstuassa.
Mikähän tuon kyseisen kuninkaan sukunimi mahtoikaan olla. Ei ollut näitä Windsoreita.

Ihan oikein vastasit aliel, vaikka ei tässä ketjussa tarvitse oikeassa edes olla. Kunhan kysellään ja vastaillaan, ja joka vastaus on hyväksytty.
Kuninkaallisia en tunne, joten veikkaan vain kyseessä olevan jonkun "Henkan".

Juu Henkka oli kyllä kuningas. Ehk ei teitä kiinnosta Englannin historia. En siis vaadi enempää.
Henrik oli Tudor. Ja se siitä.
Sinun vuorosi Alma

Mikä oli Vinkki? Tässä ei tarkoiteta vihjettä.

Muistelen kirjastoajoiltani, että olisi ollut lehti.

Kerrohan nopsaan sellainen maku, joka viipyilee suussa pitkään?

En tiedä mausta mutta se haju ainakin valkosipulista. Eikö, no turkinpippuri sitten.

Liekö ollut Vinkki niminen lehtikin, mutta 50-luvulla oli teini-ikäisillä tytöillä muotia kantaa pientä neekeri, eiku värillistä tyttönukkea mukanaan ja sitä nukkea kutsuttiin Vinkki nimellä. Oli jopa iskelmäkin siitä joka alkoi; "tahtoisinkin pikku Vinkin,,"
Muistan sen siitä kun vanhimmalla sisarellani oli sellainen. Muistelen että ihan tansseissakin noilla neitosilla oli se jossain näkyvillä roikkumassa ja ennen rippikoulua eivät neitoset saaneet mennä tansseihin siihen aikaan.

Milloin Suomessa oli Nuijasota?

Nuijasota käytiin jo niinkin varhain kuin ihan 1500-luvun lopulla. Nuijasotilaat olivat Smp:n ja sitä kautta Perustuslaillisten edeltäjiä. Talonpojat nousivat kapinaan, jonka aloitti itse nimimies, oppinut ratsutilallinen Jaakko Ilkka. Tuon ajan Timo Soini. Soinia ei varmaankaan kukisteta yhtä helposti kuin Jaakko Ilkka kukistettiin. Nuijasota sai nimensä siitä, että ammattisotilaita vastaan talonpojat käyttivät mm. nuijia. Jos olisin ilkeä, niin Timo Soinikin käytti nuijia valtaapitäviä vastaan, mutten sentään niin ilkeä ole.

Mikä tämä on?

Eikös tuo ole puheenjohtajan nuija? Jolla nuijitaan päätöksiä jotka sitten joku toinen puheenjohtaja kumoaa omalla nuijallaan. Siis eräänlaista modernia nuijasotaa jossa ei lyödä nuijalla päähän vaan lakipykälillä.