?Seuraava kysymys?

Sadeca on aivan oikeassa, joten ole hyvä, aseta seuraava kysymys!

Tuohon Urpon 200-kilon teoriaan vastaisin että en tiedä onko ehdotuksesi sääntö, mutta suosituksena kyllä kannattasin, ovat en verran heiveröisen näköisiä, vaikka pienestä koostaan huolimatta taitavat olla aika vahvoja heppoja.

Mikä kunta on pinta-alaltaan Suomen laajin?

Sehän on Inarin kunta Lapissa. Mutta mikä ja missä on Viron suurin kunta?

Kuigi võiks arvata, et suurim on Harjumaa, siis on ta suurim ainult elanike arvu poolest.
Suurim maakond Eestis on Pärnumaa, mille pindala on 4 807 km2

Uus küsimus aga järgmine:
Eesti nagu Soomegi on rikas järvede poolest, kuid millisesse maakonda mahub neid kõige rohkem

Ma arvasin, et suurin pindala oleks olnud Märjamaal. Eesti keeles kunta on vald. Järvi Eestis on rohkem kirdes ja lõunas. Arvan, et Võrumaal.

Mikä on maailman toiseksi suurin kahvintuottajamaa?

Meinasin vastata summassa että Colombia, mutta päätin kerrankin fuskata googlella. Yleensä en sitä tee koska jotenkin on hauskempaa arvailla. Se oli vuodelta 2007 se taulukko ja siinä oli Vietnam laitettu Brasilian jälkeen toiseksi ja heillä olisi 13% kahvin tuotosta. Onko tuo tieto oikein Urpo että pääsen tekemään oikein arvauskysymyksen teille?

Joo, totta se on, vaikka yllättävältä kuulostaakin. Perinteisesti teetä juovissa Aasian maissa kahvinjuonti on lisääntynyt voimakkaasti ja Vietnamin kahvisato tyydyttää tuota rajusti kasvanutta tarvetta. Myös Indonesia on suuri kahvintuottajamaa, tilastot vaihtelevat Kolumbian kanssa kolmannen ja neljännen sijan välillä. Jopa Intiakin lasketaan suurten kahvintuottajamaiden joukkoon.

Parhaat ja arvostetuimmat kahvilaadut tulevat kuitenkin edelleen Etelä-Amerikasta.

Urpo kirjoitti:

Ma arvasin, et suurin pindala oleks olnud Märjamaal. Eesti keeles kunta on vald. Järvi Eestis on rohkem kirdes ja lõunas. Arvan, et Võrumaal.

Eesti suurim vald on hoopis Saarde vald Pärnumaal. Ja järvede poolest on rikkad just kagu- ja lõuna-Eesti. Kuna Võrumaa on ka kagu-Eestis, siis väga võimalik, et seal ongi kõige rohkem järvi Eestis. Kõige järvedevaesem on lääne- ja kesk-Eesti, aga see-eest kesk-Eestis leidub palju laukaid ja soid.

Agnes, sul on õigus. Sinu kord esitada küsimus.

Mis on "uhhaa"?

Uhhaa on kalasupp. Ma olen juba ammu imestanud, millest see sõna on pärit, kas venekeelest. Mistä materiaalista tämän kuvan katto on tehty?

Hankalaa nähdä kuvasta mutta puhtaana arvauksena sanon että kaisloista.

Kyllä sinä varmaankin oikeilla jäljillä olet, mutta kyseessä ei ole kaisla. Kaisla sekoitetaan usein kokonaan toiseen kasviin ja kaislakatoista puhutaan ihan yleisestikin, vaikka materiaali on jotakin muuta, eikä kaiketi kaisloista ole koskaan tehty kattoja. Siihen se on liian pehmeä ja helposti mätänevä kasvi. Kaislaa käytettiin ennen myös karjan rehuna ja sitä niitettiin kaislikkoisilta rannoilta

Sadecan vastaus oli periaatteessa ihan oikein, sillä kaisla ja järviruoko (kasvaa myös meressä) menevät useimmilta suomalaisilta sekaisin, joten Sadecalla on täysi oikeus esittää seuraava kysymys. Jäämme odottamaan. http://www.ruoko.fi/index.php?page=jarviruoko

Ensi kesän pienenä projektina on korjata aitan ruokokaton harja. Huolimattomasti parikymmentä vuotta sitten tehty. Materiaali on jo olemassa

Koska Sadeca ei vielä ehtinyt kysyä, niin minä kysyn:

Keitä ovat Katja-Kai ja Aimo-Anna?

Alma kirjoitti:

Koska Sadeca ei vielä ehtinyt kysyä, niin minä kysyn:

Keitä ovat Katja-Kai ja Aimo-Anna?

Transuja?

En tiedä transuista, mutta voi kyse olla suvaitsevaisuuskasvatuksestakin. He ovat tanskalaisia animaatiohahmoja, joita pyöritetään sarjana YLE:ssa lapsille. En saanut tekijänoikeuksien vuoksi videota YLE:lta, mutta kohtuullisen erikoisia tyyppejä ovat.

Enpä tuntenut minäkään ennen noita kaveruksia, mutta heidän tarinoitaan löytyy youtubesta ruotsiksi dubattuina nimellä KatjaKaj och BenteBent https://www.youtube.com/watch?v=c6lYeacOFTs .

Tuo kattomateriaali tuolla edellisessä kysymyksessäni oli muuten jäviruoko. Ruokokatosta oli siis kysymys. Kysytäänpäs sitten uusi kysymys: Mitä nämä ovat? :



Jos ette muuten tiedä, niin vastaus löytyy Kalevalan XIII:sta runosta. Plussaa sille, joka laittaa tuon nytkin ajankohtaisen runon tänne.

Eikö ne ollut sivakat jos olivat eri pituiset ne sukset? En kyllä varma ole. Tuolla pitkällä ja lyhyellähän piti olla eri nimetkin mutta mitä ne oli? Valistakaa hyvät ihmiset kun muistini pettää minut näissä vaikka joskus olen tiennytkin.

Tässä yhteydessä tulee mieleen sana lyly myös. Onko silläkin hiihtämisen kanssa tekemistä ja mitä hiivattia se tarkoittikaan?
Siis vaikka olisi väärä tuo vastaukseni niin kysyn silti.

Lyly tuli minullekin mieleen, mutta mikä se toinen olikaan.. ? Lykky?

Tiesitte kumpikin niin hyvin, että kumpi tahansa teistä saa esittää seuraavan kysymyksen. Lylyllä lykitään sitä pidempää suksea, jonka nimi oli kalhu. Tuosta Kalevalan runosta asia olisi selvinnyt:

Lyylikki, lylyjen seppä, Kauppi, kalhujen tekijä,
sykysyn lylyä laati, talven kalhua kaverti,
päivän vuoli sauvan vartta, toisen sompoa sovitti.

Sai lyly lykittäväksi, kalhu kannan lyötäväksi,
sauvan varret valmihiksi, sompaset sovitetuksi.
Saukon maksoi sauvan varsi, sompa ruskean reposen.

Voiti voilla suksiansa, talmasi poron talilla;
itse tuossa arvelevi, sanovi sanalla tuolla:
"Liekö tässä nuorisossa, kansassa kasuavassa
tuon lylyni lykkijäistä, kalhun kannan potkijaista?"

Sanoi lieto Lemminkäinen, virkki veitikkä verevä:
"Kyll' on tässä nuorisossa, kansassa kasuavassa
tuon lylysi lykkijäistä, kalhun kannan potkijaista."


Kalevala XIII runo

Rahan arvo pysyi tuohon aikaan varmaankin vakaana, kun mm. saukon ja ketun nahkoja käytettiin maksuvälineinä

Alma saa keksiä tänne uuden kysymyksen! Minulla ei kekseliäisyys riitä. Missä Urpo käyt muuten noita mielenkiintoisia kuvia ottamassa? Netiltä suoraan vai itse kuvaamalla jossakin museossa tai muualla, minusta ne ovat aina kovin mielekkäitä ne kysymyksesi.

Koska Alma ei ole kysymystä vielä kysynyt, niin minä esitän sanojen etymologiasta ja kielten alkuperästä kiinnostuneena ajankohtaisen kysymyksen: Mistä johtuu, että pitkäperjantain ja ensimmäisen pääsiäispäivän välistä päivää on Suomessa perinteisesti kutsuttu lankalauantaiksi? Kaikki hyvät arvauksetkin ovat oikeita vastauksia.

Muistaakseni liittyy jotenkin lankojen kehräämiseen ja olisiko niitä ehkä värjätty tai jotain lankalauantaina. Hmm...selitys voi olla ontuva en muista tarkemmin.