Shakki ja muut viisaiden harrastukset

Minä harrastan jonkin verran shakin pelaamista. Laitoinkin tuohon ketjun aiheeseen vähän provosoivasti että shakki olisi viisaiden harrastus ja samalla voisin pitää myös itseäni viisaana. Totta puhuen foorumilla voi olla shakin harrastajia sen verran vähän että tuo lisäys antaa tilaa kertoilla tässä ketjussa muistakin älynystyröitä koettelevista harrastuksista.

Shakkia minut opetti pelaamaan joskus ylä-asteikäisenä eräs koulukaverini. Sen verran jäin siihen koukkuun että tuo harrastus on seurannut läpi elämän. Ihan aikuisten oikeasti en sitä osaa, enkä puuhailekaan sen parissa mitenkään säännöllisesti. Aina silloin tällöin kun henki iskee päälle. Pelikavereita on suht vaikea löytää, kun en ole niin innokas harrastaja että olisin mihinkään shakkikerhoihin yms. vastaaviin liittynyt. Ostinkin joitakin vuosia sitten Chessmaster 9000 tietokoneohjelman ja enimäkseen pelailen sitä vastaan. Pelissä on yli 150 eri tasoista vastustajaa. Vahvin on niin hyvä että shakin maalimanmestaritkin häviävät sille. Oma tasoni on n. 20 - 25 kun lasketaan vastustajat sieltä heikoimmasta päästä. Työnsarkaa siis on vielä jonkin verran.

Olen opiskellut hiukan myös shakkiteoriaa, mutta siinä suhteessa pääni on erittäin paksu eikä teoriaopeista tunnu käytännön peleissä olevan mitään apua. Niin että se siitä viisaudesta sitten.

Nyt olisi muuten aihetta kiroilla kiukunpurkausketjussa. Olen viime viikot taas pelaillut Chessmasteria vastaan. Eilen illalla ajattelin ottaa oman laudan esiin harjoitellakseni joitakin juttuja oikeiden nappuloiden kanssa niin voihan perr.... shakkilautani on kadonnut. En voi käsittää minne shakkilautani on joutunut. Lauta jonka ostin osto- ja myyntiliikkeestä Kuhmosta joskus 80-luvun alussa ja jota olen aina säilyttänyt kirjahyllyn kaapissa. Made in USSR muuten. Lauta siis, ei kaappi.

Täytyy kääntää nurin koko asunto, eihän tämä voi olla totta.

Kyllä se shakkilauta vielä löytyy Ramo. Noin se käy jos ei jotain pitkään aikaan tarvitse, se kele menee piiloon, taaimmaiseksi jonnekin.
Minua on aina harmittanut se ettei lapsena ollut shakkilautaa, väliäkö sillä miten huonoksi pelaajaksi olisi jäänyt mutta olen tuhannen varma siitä että se vaikuttaa ainakin loogisuuden kehittymiseen.
En tiedä onko shakin pelaajia täällä mutta vielä edellisellä foorumillamme oli passiivisena jäsenenä Janne joka avasi meille edellistä edellisen foorumin, Sanatorio-nimisen, joskus helmi-maaliskuulla. Hän oli pelannut suomenmestaruussarjassa shakkia. Janne suunnitteli pari vuotta sitten avaavansa netillä jonkinlaisen shakkikurssinkin, mutta en tiedä tekikö sen.

Minkä hyvänsä pelin on kyllä oltava hauskinta nokatusten elävän ihmisen kanssa joten ehkä jonkinlaiseen kerhoon kannattaisi sinun liittyäkin.

70-luvun loppupuolella houkuttelin exmieheni bridge-kurssille Göteborgissa. Opettajana oli pohjoismaiden mestaruuden voittanut kaveri. Minä luin läksyt huolellisesti mutta tämä exäijäni luuli että se tarttuu päähän ilman lukemistakin. Niinpä sain hävetä häntä silmät päästäni siellä puolen kymmentä kertaa eikä ollut mitään mieltä jatkaa. Vieläkin harmittaa koska olen varma siitä että bridge olisi ollut se oikea peli minulle koska pidän kimppaan pelaamisesta niin kovin paljon.

Itse olen joskus silloin tällöin pelannut shakkia ja opetin poikani aika pienenä myös. Kun hän alkoi päihittää minut kymmenvuotiaana lopetimme...

Olisi kiva löytää vastustaja joka on omaa tasoani, eli umpitollo, tai sitten kärsivällistä sorttia oleva huumorintajuinen yksilö joka voisi toimia opettajana. Kokeneemmat päihittävät minut yleensä jo kättelyssä kun en koskaan ole opetellut pelinavauksia tai muita hienouksia, olen hyvin amatöörimainen enkä ole kyllä pelannutkaan ainakaan kymmeneen vuoteen. Shakkipeli tuolla kirjahyllyssä tosin on joten kun se vastustaja tulee niin mikä ettei, sillä vaikka huono olenkin, shakki on hauskaa!

Tuo Ramon viisausteoria pitänee paikkansa sillä vanhan viisauden mukaan kaksi asiaa kehittävät loogista ajattelua, nimittäin shakki ja matematiikka. Myös matematiikasta pidän vaikken osaa laskea edes omaa palkkaani...

Koulussakaan en koskaan ollut mikään matemaattinen nero, lukiossa sitten hoksasin sen viehätyksen ja tykkäsin todella eri matemaattisista ongelmista. Laskeminen ja matemaattiset ongelmathan ovat ihan eri asia.

Olen kuullut nimityksen "dyskalkylia" joka on "dysleksian" matemaattinen vastine. Dyslektikko, eli lukihäiriöinehän sekoittaa kirjaimet keskenään, minä puolestani numerot. Luulen aina silloin tällöin potevani juuri tuota häiriötä. Kertotaulut ja sen semmoiset olivat yhtä tervaa koulussa.

Ja tässä on tietenkin pakko mainita täsyin aliarvostettu viisaus- ja älykkyyspeli, eli tikanheitto.

Englantilaistyyppinen Dart-taulu on kertotaulusta ja ynnälaskusta potevalle mitä mainioin oppiväline, kaikki pisteet 1-20 kun pitää eri renkaissa kertoa kahdella tai kolmella nopeaan tahtiin. Eli paljonkos se triple 18 + tupla 19 + bullseye eli 50 taas tekeekään?

Laskekaas muuten te. Itse en viitsi.

Ramolle vielä utelu: kertoisiko lisää siitä tietokoneshakkipelistäsi, vaikuttaa mielenkiintoiselta!

Tauno Taunola kirjoitti:

Itse olen joskus silloin tällöin pelannut shakkia ja opetin poikani aika pienenä myös. Kun hän alkoi päihittää minut kymmenvuotiaana lopetimme...

Olisi kiva löytää vastustaja joka on omaa tasoani, eli umpitollo.

Heh heh Tauno, luultavasti minä olen juuri sinun tasoasi. Voin sanoa olevani erittäin umpitollo shakin pelaaja siitäkin huolimatta että olen jonkin verran tutustunut teoriaankin. Teoriasta ei ole yhtään mitään apua jos pää on umpiluuta. Sen olen monta kertaa saanut karvaasti kokea. Periaatteessa teorian pitäisi auttaa sen verran että tietää ainakin mihin pyrkiä missäkin tilanteessa. Ilman omia aivoja ei sillä kuitenkaan ole suurtakaan arvoa.

Minäkin olen opettanut poikani pelaamaan shakkia ja silloin tällöin otamme vieläkin matsin. Nyt 14 vuotiaana hän ei vielä pysty minua päihittämään mutta kylläkin omat ikätoverinsa. Kuitenkin hän tuottaa minulle tuskan hien joka kerta kun pelaamme. Uskon että jos harrastaisimme enemmän niin turpiin alkaisi piankin tulla melko säännöllisesti.

Sitten tuosta Chessmasterista. Ostin pelin jo aika monta vuotta sitten. Se asennetaan vain tavalliselta CD rompulta ja pelatessa itse cd:n ei tarvitse olla koneessa sisällä. Joskus kuitenkin jos on ollut pitkiä aikoja pelaamatta se kysyy CD:tä. Itse pelissä on tosiaan yli 150 eritasoista vastustajaa joista voi valita itselleen sopivan. Pelilautaa voi muokata mieleisekseen. Voi valita useista eri väreistä ja malleista kaksiulotteisen tai jopa 3D laudan. Samoin nappuloita löytyy joka lähtöön.

Pelissä on myös erittäin laaja opetusosio. Siinä voi harjoitella erilaisia shakin perusteita kuten hyökkäystä, puolustusta, linnoitusta, matintekoa eri upseereilla ja vaikka ja vallan mitä. Lisäksi pelin tietokannassa on valtava määrä erilaisia kuuluisien mestareiden pelejä joita voi seurata siirto siirrolta jos niistä vaikka jotain oppisi. Tähän osioon ei ole tullut itselläni paljon tutustuttua. Myös turnausmoodi on olemassa. Jonkinlainen nettisysteemi pitäisi kaiketi olla myös, eli mahdollisuus online pelaamiseen mutta siihen en ole jaksanut tutustua.

Todella mielenkiintoista, Ramo. Taidankin ajan myötä paneutua shakkidaattaan vähän tarkemmmin.

Itsellä oli joskus siskolta peritty ohjelma siihen aikaan kun disketttejä vielä oli olemassa, kyllä sekin minut päihitti ihan mukavasti tai minä sen riippuen vaikeustasosta. On sittemmin hävinnyt kun tietokoneitakin on antiikin ajoilta tullut vaihdeltua.

Tässä yksi lenkki peleistä kiinostuneille

www.pelikone.fi se löytyy myös www.iltalehti.fi

Siellä on ladattavia joita voi kokeilla tunnin ilmaiseksi,
minulla on yksi Mahjong versio. En ole ostanut, pelaan aina vain tunnin.

Uh huh...löysin Klassmormorin linkistä shakkipelin ja otin matsin konetta vastaan. Tuskan hiki meinasi tulla mutta onnistuin matittamaan sen ryökäleen 45. siirrolla.

Jippii Ramo! Ehkä tiedätkin että kun laittaa googleen shakki niin löytyy vaikka kuinka paljon
vaihtoehtoja. Voisitte Taunon kanssa ottaa matsia.

Muutto alkaa olla pikkuhiljaa valmis vaikka siellä täällä vielä onkin kamoja hajallaan. Muutossa paljastui yksi karu totuus. 80-luvulla osto-ja myyntiliikkeestä ostamani venäläinen shakkilauta on ikuisesti mennyttä. Sitä ei löytynyt. Vituttaa. Shakkilautoja on maailma täynnä ja uuden hankkiminen ei ole ongelma. Närästää vain se kun olen aina pitänyt shakkilautaani kirjahyllyn kaapissa ja se on selvinnyt jo monesta muutosta kunnialla. Kyseessä alkoi olla jo perinnekalu, olihan se viihtynyt seurassani jo neljännes vuosisadan. Nyt se on hävinnyt omasta kirjahyllystäni enkä millään voi käsittää miten se on mahdollista.

No voi voi Ramo. Otan osaa suruusi. Pitäisköhän lausua muutama loitsu että löytyy.
Minultakin hävisi leipäveitsi ja poikani osti uuden, mutta miten ollakaan niin se löytyi kesällä
roskakaapista yhdestä pöntöstä missä ole säilyttänyt korkillisia mehupulloja.
Sadeca kun toi mulle niitä mustia viinimarjoja niin tarvin pulloja ja siellähän se leipäveitsi oli tallessa.
Siis vuoden oli kateissa.
Eihän se Shakkilauta ole kovin pieni, joten pitäisi löytyä, jos ei ole ollut "pitkäkyntisiä" paikalla.

Klassmormor kirjoitti:

Eihän se Shakkilauta ole kovin pieni, joten pitäisi löytyä, jos ei ole ollut "pitkäkyntisiä" paikalla.

Shakkilautahan oli kateissa jo jonkin aikaa ennen muuttoa. Odotin että muutossa se löytyy kun kaikki tavarat joudutaan siirtämään. Ei löytynyt.

Minä en osaa shakkia, mutta tässä on helpompi peli:

LÄIMI PANKKIIRIA

http://www.funnygames.co.uk/whack-a-banker.htm


YLE.fi tänään:

Läimi pankkiiria -peli niittää suosiota Britanniassa
julkaistu tänään klo 07:59

Maailmanlaajuinen talouskurimus saa jo mustan huumorin piirteitä. Isossa-Britanniassa julkistettu Läimi pankkiiria -peli on noussut yhdeksi pelihallien suosituimmista peleistä.

Pelin kehittäjän Tim Hunkinin mukaan peli on saavuttanut niin suuren suosion, että pankkiirien paukuttamiseen tarkoitetut nuijat kuluvat nopeasti.

- Peli on hyvin suosittu. Saan jatkuvasti vaihtaa loppuun kulutettuja nuijia, Hunkin kuvailee.

Pelin idea perustuu vanhaan Lyö myyrää -peliin, jossa pelikoneen kannen rei'istä nousee myyriä, joita pelaaja yrittää kumauttaa lyhyessä ajassa mahdollisimman monta. Hunkin on vain vaihtanut myyrät pankkiireiksi ja markkinoi peliään "todella palkitsevana pankkikokemuksena".

- Pankkiirit ovat kaljuja ja ne kaikki näyttävät samalta, koska uskon, että ihmiset näkevät pankkiirit tällaisina - kasvottomina, Hunkin sanoo.

Hän lisää, että pankkiiri ei varsinaisesti koskaan häviä. Jos pelaaja voittaa pelissä, pankkiirin ääni ilmoittaa: kiitos veronmaksajat, jotka maksatte eläkkeemme.

Hunkinin peli-idea hyödyntää Isossa-Britanniassa vellovaa julkista närkästystä pankkiireja kohtaan. Viime kuukausina pankkiirit ovat joutuneet suuren yleisön silmätikuiksi. Yleisöä on raivostuttanut se, että veronmaksajilta tukea saaneet, sortumispisteessä olleet pankit ovat jakaneet pankkiireilleen suuria bonuksia samaan aikaan, kun maan julkinen talous riutuu taantumassa