Havaintoja luonnosta ja säästä

Niin vain eilen ilmaantui sinitiaiset ja talitintit taas pihalle oltuaan kesästä lähtien näkymättömissä. Aivan selvästi samoja yksilöitä joita olen muinakin talvinakin syöttänyt koska kerjäsivät linnunpähkinän puolikkaita samalla tavalla kuin ennenkin. Lentelemällä ympärilläni ja istahtamalla vastapäisen puuutarhatuolin selkänojalle minua kysyvästi katselemaan.
Kuinkahan vanhoiksi nuo pikkulinnut elänevätkään. Pakko alkaa syöttämään niitä etupihalla ettei lintukoiramme sieppaa niitä suuhunsa kun ovat niin kesyjä ja tyhmän pelottomia siellä koirahaan puolella.

Kesään enää reilu 7 kuukautta . Lapissa satoi lunta: http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Lappiin+satoi+ensilumi+alkuviikosta+lunta+voi+tulla+Tamperetta+my%C3%B6ten/1135260772724.

Meilläkin tuli ensilumi eilen vaikka asunkin aika paljon lapin etelä puolella. Nyt lumesta ei tosin ole enää rahtuakaan jäljellä. Eilen iltapäivällä pihanurmikko kävi hetken aikaa valkoisena ja sade oli jopa aika tiuhaa. Toivotaan että pysyvää lunta saamme odotella vielä hyvän tovin.

Helsinkiin lupailevat huomiseksi erityisen kylmää ilmaa. Taitaa olla vuodenaikojen taite käsillä. Ei tämä mitenkään harmita.
Me suomalaiset olemme tottuneet neljään vuodenaikaan. Siksi esimerkiksi en voisi kuvitella eläväni jossain lämpö"paratiisissa". Muutos se olla pitää. Se pitää mielen virkeänä. Sitä paitsi luonnon monimuotoisuus ei ehkä valkene kaikkialla maapallollamme niinkuin me sen koemme. Eksotiikkaa meidän vinkkelistä on kyllä hienoa käydä välillä katsomassa kauempanakin. Mutta eksotiikkaa on täältäkin löydettävissä.

Täällä ei ole lunta, mutta onpahan ollut melkoinen myrsky viime yöstä alkaen. Aamulla lämmintä oli 2 astetta ja nyt päivällä 7.

Nyt ovat kyllä villisiat käyneet rohkeiksi. Ovat myllänneet hedelmäpuutarhani ihan perunapelloksi. Kaikki ylösalaisin ja valtavia paskakasoja siellä täällä. Mitähän ihmettä sieltä kaivelivat. Öisin ovat pitäneet juhliaan, koska päivisin työmiehet metelöivät täällä siihen malliin, että eivät siatkan kestä sitä metakkaa.
En osaa kyllä kuvitellakaan miten maan saa taas tasaiseksi ja kauniin nurmen kukoistamaan.

Hui kamalaa miten teille kävi. Taannoin näin vanhemman puutarhanhoidosta kiinnostuneen parin pihasta kuvia ennen ja jälkeen. Aivan karmeaa miten älyttömän tuhon olivat saaneet aikaan, ja myös yhdessä ainoassa yössä. Koko piha näytti siltä kuin olisi huonosti kynnetty ja paikka paikoin syvältäkin. Eikä vain osa pihasta vaan suurinpiirtein koko tontti siltä puolen taloa. Kyllä se murheelliseksi vetää etenkin jos on savikkopohja niinkuin sillä tontilla oli ja kaikki ruokamulta käännetty sinne saveen. Käsipelillä lähes mahdottomuus korjata.

Jos sellainen tuho kävi teillä aliel, niin siinä on kai pakko hiukan yrittää suurimpia vaurioita tasoitella ja tilattava ruokamultaa että saa keväällä kylvettyä uutta ruohomattoa. Järkyttävää se on aamulla tuollaista herätä katsomaan ja koko homma syö aikaa, voimia ja rahaa. Siinä entisöidessään kun ei voi olla myöskään miettimättä onko tekemässä toivottoman turhaa työtä koska voivat ilmaantua koska hyvänsä takaisin.
Jotain juuria kai ne sieltä tonkivat, tai sitten myyriä kun ovat suurinpiirtein kaikkiruokaisia.
Tunnen todellista myötätuntoa teitä kohtaan aliel.

Niin pahalta näyttää ja tuntuu, mutta joogaajan teräshermoilla kestän. Laitan tuonne musiikkilinkkeihin lohdutuslaulun.

Lohutuseks Alielelile, et järjest rohkem tuleb siia neid elukaid jahtima ka sinu kaasmaalased, endagi tuttav Saaremaale detsembris metssigu küttima. See oli lausa uudistes paar päeva tagasi. http://www.postimees.ee/?id=328857
Huvitav aga on see, et ka itaallased huvituvad meie metssigadest, varsti leiutavad uue roa "pasta l`metssigo"

Agnes, oikeastaan en halua sioille mitään pahaa. Kun elän täällä luonnon keskellä niin sitten on näin. Minun mailleni eivät kyllä italialaiset metsästäjät tule näyttämään naamaansa.

Aliel, see oli vaid naljaga pooleks Mul endal tuttavatel ka täitsa metsa sees suvekodu ja palju maad, aga kahjuks või õnneks on metssead ja muud metsa elukad seal tavalised külalised ja ega tuttava pere üritagi nii väga seda inglise muru seal pidada. Kui tulevad need elajad, siis tulevad, mis seal ikka, juba harjunud.

Agnes, yritin kirjoittaa viroksi, mutta en saanut sanottua sitä mitä halusin. Pyyhin kaikki pois. Nyt on takki tyhjä. En jaksa yrittää uudestaan. Jonain päivänä osaan kommunikoida oikeasti viron kielellä. Tänään en vielä pysty. Olen liian perfektionisti. En siedä itseltäni virheitä. Osaan jo lukea viroa aika hyvin ja ymmärrän lähes kaiken mitä kuulen. Että näin.

aliel kirjoitti:

Agnes, yritin kirjoittaa viroksi, mutta en saanut sanottua sitä mitä halusin. Pyyhin kaikki pois. Nyt on takki tyhjä. En jaksa yrittää uudestaan. Jonain päivänä osaan kommunikoida oikeasti viron kielellä. Tänään en vielä pysty. Olen liian perfektionisti. En siedä itseltäni virheitä. Osaan jo lukea viroa aika hyvin ja ymmärrän lähes kaiken mitä kuulen. Että näin.

Onneksi minä en ole yhtä perfektionisti. Muuten en uskaltaisi lausua sanaakaan viroksi. En nimittäin pysty saamaan aikaan edes kahden sanan lausetta etteikö vähintään toisessa sanassa jo olisi virhe.

No mitä, onko tämä foorumi sitten joku KGB tai jonkun vaikka viron MUPO-n turvauttava portaali... Minäkin kirjoitan virheillä, muttei hävetä olleenkaan.. Kirjutage aga julgest ja Ramo, sina ei peaks küll midagi häbenema, eesti keel sul käpas nagu muiste..

Minä täällä vaan metssikojen seurana edelleen. Säät viilenevät. Aamuisin on kuuraa nurmella ja myyrien tekemät keot ovat jo liian jäässä, että niitä voisi meikäläisen vähillä voimilla tasoitella. Siinä nyt sitten odottavat kevään lempeitä kelejä. Mies haki minulle metsästä pajun versoja. Siistin ne ja vein talveksi kasvihuoneeseen odottelemaan. Yritän ensi kesänä tehdä pajutöitä. Eka yritys - voi olla, ettei tule hääppöisiä, mutta ehkä tuonkin taidon voi oppia vuosien varrella. Pajukkoa kyllä piisaa.
Aurinko laskee jo ihan eri paikkaan kuin olemme tottuneet. Nytkin paistaa suoraan silmiini. Tähän ei yleensä paista ikinä. Uunien lämmittämiseen kuluu suuri osa päivästä. Vein juuri saunalle puita. Saunatupaakin pitää lämmittää. Ymmärrän päivä päivältä paremmin naapureiden elämää. Aikaa kuluu ihan perusjuttuihin. Niihin, joita ei kaupunkiasunnossa edes huomaa.
Ainakin elämän rytmi on hidastunut. Tuntuu, että ajatuskin kulkee omia verkkaisia latujaan. Eli ei tästä nyt mitään sen kummempaa asiaa syntynyt. Kunhan vain virolaisia haikuja.

Siinähän noita jo olikin, kaikenlaisia alielin havaitsemia totuuksia maalaiselämästä.
Se uunien lämmityskin on sellaista stressinlievennysterapiaa mille ei juuri vertaistaan löydy. Ethän nyt toki koko päivää niitä lämmittäne vaan vasta iltapäivällä tai vielä mieluummin illan suussa. Kun et laita valoja, vaan sytytät kynttilöitä korkeintaan niin huomaat miten ajatukset kiertävät aivan eri rataa uuneja lämmittäessäsi. Äsch, haluaisin olla lämmittämässä kanssasi niitä uuneja...
Päivällähän nykäiset päällesi villapaitaa ja lämpimiksesi teet ulkotöitä, esimerkiksi kannat ne puut sisälle, ei siellä sisällä mitään älyttömiä lämpöjä silloin tarvitse olla.

Jo vain aliel osaat punoa niistä pajuista vaikka mitä,,, ja jos niitä pajuja paljon on niin tässä saat pensasaidan ohjeen:

Napsi poikki mahdollisimman kapeita, pitkiä ja suoria pajunoksia juuresta. Teroita ne vuolemalla tyvestään, ja leikkaa oksat pois siten ettet kuitenkaan vahingoita sitä silmua mistä oksanverso kasvaa. Aivan pienet oksanalut voit jättää paikoilleen. Latvaan älä koske. Parikymmentä senttiä sieltä tyvestä raaputa ne oksansilmut varovasti paljaiksi koska niihin on tarkoitus kasvaa juuria. Sitten vain tökkimään niitä maahan noin 25 cm välein vinoon ihan vain työntämällä että tiivis maa olisi niiden ympärillä. Kun rivi on valmis haluamaltasi pituudelta, työnnät samanlaiset joka toiseen väliin mutta nyt toiseen suuntaan vinoon ja pujottelemalla ne edellisen rivin pajuihin (jokatoinen systeemillä)siten että niistä muodostuu verkko noin 10-12 cm silmukoin.
Vahinko etten muista pitikö ne laittaa aikaisin keväällä vaiko syksyllä mutta arvelisin käyvän ainakin kokeeksi laittaa pieni pätkä nyt. Niiden ei tarvitse olla mitään hirveän pitkiä, vaan mieluummin kapeita että olisivat helppoja pujotella ja juurtuisivat helpommin. Pajuhan kasvaa helposti puoli metriäkin kesässä että kyllä siihen äkkiä korkeutta tulee. Sitä mukaa kuin se kasvaa pitäisi jaksaa pujotella ne siihen ruutumuotoon ja myös ansata välillä liian pitkiksi käyviä oksia.

Meillä ei ole pajuja mutta kerran näin lehdessä tämän ohjeen ja kuvassa se aita oli todella kaunis katseltava. Se ei ole edes täydessä korkeudessaan leveämpi kuin sen 20 cm koska on tarkoituskin että sen verkkomuoto näkyy pienten oksien ja lehtien väleistä. Näkösuoja siitä kuitenkin syntyy. Vasta kun se on siinä korkeudessa mihin sen haluaa leikataan myös latva joka vuosi. Ne pujotellut rungothan vahvistuvat paikoilleen ajan myötä ja siitä tulee vahva aita, mutta alunperin sitä kannattaisi hieman tukea ettei tuuli taivuttelisi väärään asentoon kallelleen.

Tuo pajuaita kuullosti tosi toimivalta. Nyt ei ole noin paljon vitsoja. Mutta koska täällä tuota pajua piisaa, niin joku vuosi Sadeca tulet tänne minun kanssani rakentamaan ja tehdään sellainen pajuaita, jota villisiatkin pelkäävät.

Käsittääkseni pajut voi tökätä maahan jo syksyllä. Tuo sitkeä kasvi voisi juurtua ja alkaa kasvunsa jo varhain keväällä.

Oravilla on ollut talviturkit jo pitkään täälläpäin, osalla oli jo 1,5kk sitten turkit harmaantuneet ja hännät paksuuntuneet. Lämmintä tällä hetkellä kahdeksan astetta.. mahtaa niillä olla hiki

Täällä tulee lunta. En tykkää.

Kyllä siinä sai kieli keskellä suuta körötellä hissunkissun tänään töistä kotiin. Tulin tunti sitten. Lähemmäs 10 autoa tuolla 70 km matkalla jotka olivat joko luisuneet yli tien tai sitten eivät päässeet eteen tai taakse. Kaikilla onneksi hälytysvalot päällä siellä pilkkopimeällä tiellä, että tiesi hellittää kaasua eikä tarvinnut äkkinäisiä jarrutuksia tehdä.

Välimatkat säilytettiin kaikkien autoilijoiden taholta hyvin reiluina ja pääasiassa 60km/h vauhtia kaahattiin. Pirskatin liukasta, lunta satoi ja oli sitä haitaksi asti tielläkin. Kun tulin meidän kylätiellemme joka on aika kapea, mutkainen ja soratie, niin se oli vieläkin liukkaampi. Eräässä kurvissa näin että vastaantulijakin on ja vaihdoin puolivaloiksi. Vastaantulija paahtoi kokovaloilla lujaa vauhtia ja juuri ja juuri ehti saada auton pysähtymään. Onneksi siinä kohtaa oli ohituspaikka. Kaksi sen perässä olevaa autoa joutuivat myös paniikissa jarruttamaan kun nekin pyyhälsivät yhtä hurjaa kyytiä sen saman mutkan takaa.
Nuoria pojankoltiaisia joka autossa. Olivat siis leikkimässä ralliautoilua tällä kylätiellämme koska ei sillä tiellä koskaan tule juuri kolmea autoa vastaan eikä peräkanaa ainakaan. Papalla kai varaa kustantaa lapsille lelut ja itsetunto omasta kuskintaidoistahan on siinä iässä ihan hirmuinen.

Nuo rallia harjoittelevat nuorukaiset ovat jokatalvinen ongelma työmaani isolla parkkipaikalla. Eilenkin katsoimme illalla valvontakamerasta kauhulla, kun punainen Lada tuli kylkimyyryä etummaiselle parkkikselle, jossa luisteli kahden autorivin välistä uudelle kierrokselle. Sopivasti olisi voinut lyttääntyä kokonainen rivi autoja.

Nyt on jälleen syksy. Täällä talvea kesti viime tiistain iltapäivästä iltaan. Luntakin kertyi viitisen senttiä, mutta keskiyöhön mennessä vesisade sulatti lumen kokonaan. Tällaiset sääilmiöt ovat jokavuotisia ja ihan yleisiä. Eniten minua hämmästyttää median suhtautuminen talven ja lumisateiden tuloon. Lapsena ja useimmista lapsista on tietysti sykähdyttävää ja hauskaa, kun ensilumi sataa, mutta lumisateiden valtavan merkityksen esille tuominen useita talvia nähneille minua hämmästyttää. Ja se, että talvikeleillä ajamisen taito on kovin monilta kadonnut kokonaan.

Iltapäivälehdet ja tavalliset sanomalehdetkin revittelevät otsikoita: LUMIMYRÄKKÄ TULEE!!!. Mitä kummallista siinä nyt on. Viime talvi oli poikkeuksellisen luminen ja kylmä ja useat ennustajat veikkaavat samanlaista säätä täksikin talveksi. Saapa nähdä. Vaikka pidänkin enemmän kesästä, niin minusta luminen talvi on parempi kuin loskainen, märkä ja säkkipimeä talvi.

Tänne ei edes tullut mitään myräkkää, tuuli hieman normaalia kovempaa ja lunta sateli hiljalleen 10cm. Nyt sataa vettä eikä lunta ole enää paljoa.

Täällä sataa nyt lunta. On satanut jo kymmenen sentin kerroksen. Lumisade taitaa kuitenkin muuttua pikapuoliin räntäsateeksi ja sittemmin vedeksi, vaikka jotkut säätieteilijät ovat ennustaneet lumen pysyvän ainakin viikon.

Jos oikein muistan, niin viime talvena ensilumi pysyi maassa aina huhtikuuhun saakka, eikä limen alla oleva maa päässyt routaantumaan kunnolla. Saarenmaallakin helmikuussa kaivellessani käytäviä metrin kinoksiin lumen alta paljastui sula nurmikko.

Pellit paukkuvat ja ojaanajot ovat jokavuotinen ilmiö ensilumen aikaan. Outo ilmiö sikäli, että vajaassa vuodessa talviajotaito on unohtunut. Niin nytkin: http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Useita+kolareita+aamulla+Etel%C3%A4-Suomessa/1135261723580

Joutsenet lähtevät. Alkaa olla niin kylmä etteivät ne tarkene enää ja järvikin alkaa jäätyä. Täällä on ollut vajaan viikon pakkasta 3- 7 astetta ja alkuviikolle on luvassa -10.