Kielen kanssa kompurointia

Suomessa on lähinnä miehiä, jotka pitävät suomenruotsalaisia etuoikeutettuna eliittinä, vaikka he eivät tiedä, mitä sana eliitti tarkoittaa. Ei täällä niinkään Ruotsia ja ruotsinruotsalaisia vihata kuin suomenruotsalaisia, jotka totta puhuen ovat keskimäärin varakkaampia ja paremmin toimeentulevia kuin suomenkieliset. Kateudesta tämä kaikki johtuu. Minuakin ärsyttävät vanhat suomenruotsalaiset mekastavat kärttyiset rouvat, jotka vaativat Helsingissäkin palvelua joka paikassa ruotsin kielellä, vaikka osaavat suomeakin loistavasti. Lisäksi olen pannut merkille, että suomenruotsalaiset puhuvat muutenkin paljon äänekkäämmin kuin suomea äidinkielenään puhuvat. Sekin varmasti ärsyttää joitakin.

Suomi on kuitenkin kaksikielinen maa ja minusta edes vähäisen ruotsin kielen opiskelun tulisi olla pakollista kaikille suomalaisille. Ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi voi useimmissa kunnissa valita jo nyt jonkin muun kielen kuin ruotsin kielen. http://kielivaikieliatarjottimella.blogspot.com/2011/01/pakkoenglanti-vs-kielivalinta.html . Esimerkiksi Itä-Suomessa kuulee kovin haroin ruotsin kieltä, joten siellä venäjän kielen opetusta tulisi mielestäni lisätä ruotsin kielen kustannuksella. Silti ruotsiakin olisi minusta jonkin verran opeteltava.

Ruotsalaiset turistit ja muut maassamme matkustavat tarjoavat poikkeuksetta englannin kieltä ensimmäisenä kielenä täälläkin ja he ovat kovin tyytyväisiä, kun heille puhuu ruotsia. Englantia puhuvan ruotsalaisen kyllä tunnistaa ruotsalaiseksi poikkeuksetta. Aksentti paljastaa.

Vaasan kaksikielisessä kaupungissa kylpylälomalla käyneenä teen järkyttävän paljastuksen: ruotsinkielinen väestö käyttäytyi kylpylässä kuten venäläiset turistit. Saunassa uikkarit päällä, suihkussa uikkarit päällä, suihkussa ei annettu hiuksille langeta pisaraakaan vettä, eikä pesty meikkejä. Nuo naiset tulivat toisten kanssa samaan uima-altaaseen käytännössä yökerhokampaukset ja meikit päällä, hikisinä ja muutenkin likaisina. Ällöttävää!! Ja tietysti se äänenkäyttö oli ruotsinkielisillä erittän kovaa, jotta kaikki varmasti ymmärsivät heidän olevan ruotsinkielisiä. Luonnollisesti tuo kokemus on yksittäinen, mutta kun se on ainoa kaksikielisen alueen kylpylässä, niin sanoisin itselleni muodostuneen vankan käsityksen ainakin heidän hygieniastaan. Ruotsinkieliset, osoittakaa minun olevan väärässä, peskää itsenne puhtaiksi ennen yleisiin altaisiin menoa!!

No voi voi Alma olipa ikävä kokemus. Nuo suomenruotsalaiset emännät pitäisi lähettää tänne
meille opettelemaan käytöstapoja.

Täällä ei mennä yleiseen uimalaan meikeissä ja likaisina uimapuvut päällä saunaan.
Paljon on ollut täälläkin keskutelua noiden siirtolaisten uimahalli tavoista, He kun eivät
riisu vaatteita nimeksikään. Nyt heille on sitten sallittu erikoisuimapuvut koko kropan peittävät
kun muslimi naiset eivät saa näyttäytyä vähissä vaatteissa vieraille miehille.
Aika iljettävää on mennä uimaan kun siellä on polskinut porukat täysissä vaatteissa.

Jopa koululaisillakin pitää olla sellaiset uimapuvut. Eilen kun kävin uimassa oli siellä juuri
suihkussa pari koulutyttööä joista toisella oli jopa pikkuhousutkin uikkarien alla.
Sanoin siitä niin tyttö väitti unohtaneensa ne??!!!

Tuossa meidän Gymissä (joka on nyt kiinni uhkailujen vuoksi) oli naisilla ihan omat ajat.
Uimahalleissa en vielä ole niihin törmännyt. Aikuisille on kuitenkin omat ajat.

On ihanaa kun kohta pääsee merelle ja järviin uimaan.

Minä valitan pikkuruisista vaatekappaleista, joiden vähäinen pinta- ala kerää bakteereja toisillekin jaettavaksi... mutta että muslimeilla on sitä bakteeria keräävää pinta- alaa rutkasti enemmän

Lueskelin tuossa vähän aikaa sitten uutista, jossa kerrottiin eläimille annetuista uusista nimistä. Valitettavasti en voi hyväksyä esim. tikutakua oravaa korvaamaan, sillä johan se kuulostaa naurettavan teennäiseltä. Sitä kuitenkin halutaan nyt vakiinnuttaa kieleemme.

Kontiainen puolestaan sopii mielestäni hyvin maamyyrän nimeksi.

Lainaus :

Nisäkkäiden uusista nimistä tehtiin suomenkieliset ehdotukset muutama vuosi sitten.



Maaoravaa kuuluu kutsua tikutakuksi.

Monien nisäkkäiden uudet nimet eivät ole vielä vakiintuneet käyttöön. Esimerkiksi valkohäntäkauris ja tikutakuksi ristitty maaorava odottavat vielä juurtumistaan suomen kieleen. Sen sijaan maamyyrän uusi nimi kontiainen on levinnyt laajalle.

Nisäkkäiden uusista nimistä tehtiin suomenkieliset ehdotukset muutama vuosi sitten. Kouluissa ja tv-ohjelmissa käytetään yhä sekaisin vanhoja ja uusia nimiä.

- Osa tv-ohjelmien kääntäjistä tarkistaa uudet nimet esimerkiksi netistä, osa ei. Toiveemme on, että uusia nimiä otetaan käyttöön. Niiden rinnalla voi aina tarvittaessa mainita vanhat nimet, suosittelee biologi Juha Valste.

Hän oli mukana nimitoimikunnassa, joka antoi syksyllä 2008 ehdotuksensa maailman yli 4 600 nisäkkään nimistä. Niistä valtaosa oli uusia, sillä 3 500 nisäkkäältä oli puuttunut suomenkielinen nimi. Lisäksi päivitettiin joukko vanhoja nimiä. Muutokset perustuivat eläintieteeseen.

Valtaosa hyväksyttiin mutinoitta, mutta erityisesti kotimaisten riistaeläinten nimistä väitellään yhä. Metsästäjäliitto suosittelee edelleen käyttämään perinteistä peura-nimeä kauriin sijasta.

STT

Perustuuko siis tikutaku eläintieteeseen??

Tuo Euroopan luontoon kuulumattomien maaoravien nimittäminen tikutakuiksi on mautonta. Mikseivät ne voi olla edelleenkin vain maaoravia. Ehkäpä karhuakin pitäisi alkaa nimittää nallepuhiksi.

Joo mautonta on. Maaorava mikä maaorava. Tikulla ja Takulla on sentään vankka asema ihan yksilöinäkin.
Eivät nekään mitään maaoravia ole vaan Tiku ja Taku.
Minä tässä viime viikkoina (ja näköjään tulevinakin) mietin mitä ne muumit oikein ovat. Näyttävät vähän virtahevoilta, mutta ei sitten kuitenkaan. Ainakin viisaita ja lempeitä ovat jokaikinen. Kiukutteluosaston saa hoitaa Pikku-Myy. Ja sekin on joku kumma hobitti.
Minun suosikki on Nuuska Muikkunen, filosofi ja omien teiden kulkija. Onkohan se ihminen?!

Muumipeikko on perinyt äitinsä lempeyden, sillä Muumipappa on joskus kärttyinen ja usein hajamielinen. Muumipapalla on myös täti (tai sisko), joka on kuin itse piru sille päälle sattuessaan. Niiskuneiti on hienosteluun taipuvainen ja väliin hysteerinen. Veljensä Niisku on jonkinsorttinen keksijä.
Pikku Myy on tosiaan kiukkupussi, mutta iloitteleekin ja sisua häneltä löytyy. Nuuskamuikkunen pohtii kaikkea, tykkää olla riippumaton ja itsenäinen. Vaeltelee yksinään, mutta palaa aina Muumilaaksoon ystäviensä luo.

Mitähän tosiaan mahtavat olla.. hipoilta ne Muumit näyttävät. Pikku Myy ja Nuuskamuikkunen muistuttavat ihmisiä.

Tämä kaikkihan ei taas liity siihen kompurointiin kielen kanssa. Minun ongelma ovat nuo rajat. Niitä pitää murtaa, vaikka ei olisi mitään syytäkään. Sen siitä saa, kun oli nuori seiskytluvulla. Ollaan niin hippiä ja kapinallista vielä vanhanakin.
Mutta nyt siirryn sinne johonkin lapsiosastoon juttuineni.
Anteeksi tämä rönsyily.

Oikeastaan Muumit liittyvät hyvinkin kieleen. Kun seuraatte pikku- Emin kanssa Muumeja, niin kuuntelepas käytettyä kieltä tarkkaan. Sieltä voi tehdä samanlaisia löytöjä kuin Aku Ankoista, vaikka tuo jälkimmäinen päivittyy jatkuvasti ja Muumit taas ei.

En voinut olla kirjoittamatta, kun noista äänistä puhutaan.
Lopputeksteissä tulee niiden äänten nimet. Ja eiköhän ollut niin, että siellä on minun entinen heilani.
Hänen ääntään en ole kuullut noin kolmeenkymmeneen vuoteen. Mutta on minulla ajatus, kuka hän siellä muumimaailmassa on.

Suomen kielessäkään ei tunnettu muinoin kirjainta tai äännettä d. Virossa pitäydytään onneksi edelleenkin teessä. Mutta tässä näyte suomalaisessa kansanperinteessä säilyneestä viisaudesta:

"Naisesta nauravasta, orhista onduvasta, miehestä makaavasta varjele tuli punainen!"

Uusimmassa Luonto-lehdessä oli artikkeli ja valokuvia tunturipöllöstä, joka vieraili Pohjanmaalla. Tunturipöllön synonyyminä artikkelissa käytettiin minulle ennen tuntematonta sanaa ukuli. Ensin minulle tuli mieleen, että ukuli voisi olla sukua viron kielen sanalle öökull, joka tarkoittaa pöllöä. Tarkemmin ajateltuani tulin toisiin mietteisiin. Öö on yö ja kull on haukka, joten vapaasti suomennettuna öökull on yöhaukka. Luulen, että tuo ukuli on ruotsinlaina sanasta uggla, joka tarkoittaa pöllöä. On tosin mahdollista, että ukuli, uggla ja öökull ovat kaikki kolme toisilleen sukua.

Minkähän verran sitä tunturipöllä sitten Eestissä mahtaa näkyä? Ukulin olen kyllä kuullut ja tiennyt että se on pöllö, mutta en osaisi sitä miksikään erityiseksi pöllölajiksi nimetä ja tuskin tarvitseekaan, kun taitaa olla pöllö kuin pöllö. Ruotsin uggla nimestä sen on pakko tulla. Vähän epävarmempi se kull eestin kielessä. Pitäisikin vähän etsiä sille lisäselitystä.

Muuten, olen huomannut että nykysuomeen on ujutettu muotisanaksi: lienee, mitä käytetään miten sattuu.
Vaikkapa näin; "tämä lienee on Suomessakin....."
Höh, lienee on ulkomaalaisten vaikeuksista käyttää sitä oikein kotoisin tuo tapa.

"Lienee"- sanaa tosiaan käytetään rumasti väärin, kun ei ymmärretä kuinka sitä pitäisi käyttää. Minua tuo ärsyttää ihan kamalasti.