?Seuraava kysymys?

Niin onko nyt uutta kysymystä?
Jos ei ole, nii voiko jotain kysyä?

Totta kai voi. Kysy pois!

Mikä on musta aukko? Vastauksen ei tarvitse liittyä astronomiaan.
Jos osaa hienosti perustella, niin mikä vaan musta aukko kelpaa. Mutta minä olen tuomari.
Sekin on tietynlainen musta aukko.

Musta aukko ei ole itse asiassa aukko lainkaan, vaan se on niin tiheä massakeskittymä aika-avaruudessa, ettei valokaan pääse sieltä pakenemaan. Yksi selitys mustien aukkojen syntymiselle on se, että joku suuri tähti on tullut tiensä päähän ja se kutistuu pieneksi hyvin tiheäksi massaksi, jota ei voida näköaistein havaita, mutta sen olemassaolo voidaan todeta mustan aukon valtavan painovoiman takia aukkoon syöksyvän tai aukon ympärille keskittyvästä materiasta tehtyjen havaintojen perusteella.

Kenties mustille aukoille löydetään joskus vielä selitys, joka ei vastaa tämän päivän tähtitieteen, eikä Stephen Hawkingin näkemyksiä.

No oli suht hyvä vastaus siihen avaruuden mustaan aukkoon. Ei kai niistä tuon enempää juuri tiedetäkään. Minä kyllä välillä kummastelen, että miksi galaksien keskustassa on yleensä aina musta aukko. Olisko koko galaksi alkanut kehittyä ja kiertyä ja kaapata kiertolaisia jonkin suuren suuren tähden luhistuessa. Kyllä minulle kelpaa.
Jotkut väittävät, että pesukoneessakin on musta aukko.

Mikä tämä otus on?

Tuo on varmaan Komodon varaani. Näin yhden heikäläisistä Balilla. En halua tehdä enää sen lähempää tuttavuutta.

Sehän se, maailman suurin tällä hetkellä elävä matelija. Sinun vuorosi kysyä.

Miksi pääskysiä on nykyään niin vähän täällä meidän kulmilla?

Mahtaisiko se johtua siitä, että pääskyt ovat hyönteissyöjiä ja vielä ei ole tarpeeksi lämmintä, että hyönteisiä olisi riittävästi pääskyjen pääjoukon muuttoon pesimisalueilleen?

No väärä vastaus. Minun on pakko kertoa, koska te ette ehkä ole sitä ajatelleet.
Sahara laajenee vinhaa vauhtia. Nuo meidän pääskyt, jotka ovat huippulentäjiä, tulevat Pohjolaan nimenomaan Saharan yli.
Mutta koska matka on jatkuvasti pidempi Saharan laajenemisen takia, niin suurin osa pääskysistä kuolevat siinä ylitysvaiheessa. Mistä tämä sitten kertoo, no siitä, että linnut eivät pysy mukana tässä ihmisten aiheuttamassa ekokatastrofissa.
Anteeksi, että vastasin itse.
Voisin tässä vielä tehdä uuden kysymyksen vai loukkaako se sääntöjä.
No kysymys voisi olla, että miksi näinkin älykäs otus kuin ihminen ei ymmärrä sitä mikä on totta.
Vastaus kyllä vaatii hieman filosofiaa.

Ja toivon, että joku vaivautuu miettimään. Oikeaa vastausta on tietenkin vaikea tietää, mutta jos joku vaivautusi edes miettimään. Minä kyllä hyväksyn kaikki vastaukset. Koska oikeaa ei ole.
Varmuuden vuoksi kysyn toisenkin kysymyksen. Tähänkin voi vastata ja jälleen olla oikeassa.
Se on Eino Leinolta: Miksi kaikki kaunis tahtoo "kuolta"?

Liian vaikeita minun päävärkilleni nuo alielin viimeiset kysymykset mutta siihen pääskysten harvinaistumiseen haluaisin sanoa tämän.
Ehkäpä se Saharan laajentuminen on yksi iso syy, mutta on sitä syytä täällä pesimisalueillakin.

Heinäladot ovat poissa ja laiduntavia kotieläimiäkin paljon harvemmassa kuin ennen vanhaan. Pellot ovat suuria ja myrkytettyjä, ketomaastoja missä moninaisia kukkivia kasveja on vain vähän jäljellä ja siten erilaisia hyönteisiäkin. Niillä ei ole oikein pesäpaikkoja enää ja kaiken kukkuraksi määräsi EU lintuinfluenssahössötyksen aikaan direktiivillä että niihin jäljellä oleviin ulkorakennuksiinkin on pääskysiltä estettävä pesän rakentaminen ja komennettiin hävittämään pesät jos jonnekin onnistuivat yrittämään edes. Muka voisivat levittää jotain sairauksia vaikka minkäänlaista näyttöä siitä ei historiallisesti ole ollut.

Lintutieteilijät veikkasivat jo silloin että pääskyset tulevat käymään harvinaisiksi ja monet karjaa pitävät maalaisisännät sanoivat jättävänsä mokoman direktiivin noudattamatta, koska heidän mielestään pääskyset kuuluivat ilman muuta heidän kesäänsä ja pihapiiriinsä.
Kun nyt esimerkiksi tuolla Ruotsin Taalainmaalla on sellainen hyttyspiina että aikovat myrkyttää siellä, niin herääkin itselleni jopa miete että onkohan sillä pääskysten kanssakin tekemistä?
Pääskynen ei istu maassa eikä muu kuin törmäpääsky tee pesää maahan, joten saatamme olla me ihmiset täälläkin päässä syyllisiä. Ne tarvitsisivat myös niitä entisten sähköjohtojen tyyppisiä lankoja joilla istua rivissä kihertämässä, eikä niitäkään juuri enää ole kun kaikki ovat kohta maahan kaivettuja mitä enää tarvitaan.

Itse toivon todella että taas tulisi pääskypari meidän navetan katon tiilen alle pesimään. Ne lentävät todella hurjalla vauhdilla sinne enkä oikein edes käsitä miten ne säilyvät vahingoittumattomina siinä itse.

Kyllä Sadeca vastasi ihan oikein.
Sieltä vaan uutta kysymystä.

No mielelläni vielä palaisin tuohon pääskysasiaan ihan muisteloiden merkeissä.
Meidän tallissa oli ensimmäisenä kesänä pääskyn pesä. Pojistakin ehdittiin ottaa kuvia. Olivat niin söpöliinejä.
Yksi kerta kotiin tullessa huomasimme miten valkea kissa makaili tarkkaavaisena tallin oven vieressä.
Fiksuna kattina oli nähnyt mitten lintuemot tulivat sieltä oven alta ja taas palasivat. Hakivat jälkeläisilleen ruokaa.
No kissa vaan odotti ja naps, siinä oli pääskyläinen kidassa ennenkuin huomasikaan. Noin meni.
Toinen hauskempi pääskysjuttu;
Pikku-Timjamilla on ulkohäkki, jossa viettää lokoisia ja lämpimiä kesäpäiviä. Pääskysethän lähtevät aika varhain.
Tekevät niin, että lentävät ympäriinsä ja kutsuvat kaikki toverit siihen langalle istumaan. Pikkuista papukaijaakin houkuttelivat yhden päivän.
Tiuku oli oppinut "pääskystä" ja höpötteli noiden kanssa. Ei lähtenyt mukaan, mutta ainakin yrittivät.
Nyt olen edelleen samaa mieltä kuin aiemmin. Pääskyjä on niin vähän. Muutama taitolentäjä tuossa pyörii.
Tämä on kuitenkin maaseutua ja asiat toimivat kuten varmaan jo sata vuotta sitten.

nominative: vanikka vanikat

genitive: vanikan vanikoiden, vanikoitten, vanikkojen, vanikkain

partitive: vanikkaa, vanikoita, vanikkoja

accusative: vanikka vanikan vanikat

inessive: vanikassa vanikoissa

elative: vanikasta vanikoista

illative: vanikkaan vanikkoihin vanikoihin

adessive: vanikalla vanikoilla

ablative: vanikalta vanikoilta

allative: vanikalle vanikoille

essive: vanikkana vanikkoina

translative: vanikaksi vanikoiksi

instructive: – vanikoin

abessive: vanikatta vanikoitta

comitative: – vanikoineen

Mutta mikä se itse vanikka on?

Mielenkiintoista kielitiedettä, vaikka vanikan taivutukset eivät aina ihan täysin johdonmukaiselta näytäkään. Sana vanikka vaikuttaa muodoltaan ihan kelvolta suomen kielen sanalta, vaikka se lieneekin puhekilen sana, joka tarkoittanee näkkileipää. En tiedä, miksi näkkileipää on alettu kutsua esimerkiksi kouluissa ja armeijassa (luulen niin) vanikaksi, mutta epäilen tuon kyseisen sanankin saaneen alkunsa vaneria muistuttavsta muodostaan ja ulkonäöstään. Muistaakseni suuritalouksissa, kuten kouluissa ja varuskunnissa näkkileivät olivat muinoin pakattu suhteellisen kookkaina levyinä ikään kuin vanerilevyinä murrettaviksi pienempiin osiin. Suurissa uuneissa oli varmaankin käytännöllisempää ja edullisempaa paistaa koko uunillisten kokoisia levyjä näkkileiviksi ja pakata ne seitten mahdollisimman suurina levyinä suurtalouksien käyttöön.

No niinpä hyvinkin, siinä tuli jo vanerikin mainituksi. Lieköhän se armeijan vanikka ollut jotenkin huonompaa, ehkä kovempaa ja sitkeämpää kuin kaupassa oleva näkkileipä. Olen nimittäin monenkin miehen kuullut sanovan että armeijan jälkeen heille ei näkkileipä maistu kuin ihan vihonviimeisenä vaihtoehtona. Itse pidän kyllä huolen että on vanikkaa kotona koko ajan, mutta useimmiten sen saan sitten yksin syödäkin.

Mihinpäs me nyt yritettäisiin vastata Urpo?

Mikä tämä on?


Joskus ne olivat mm. tällaisia

Jos olisi vain tuo isompi ämpäri kuvassa, niin väittäisin sitä jääpytyksi, mihin champanja- tai valkoviinipullo upotetaan pysymään kylmänä, mutta kun tuon potankin raahasit kuvaan, niin pakko on jättää kekseliäämpien tunnistettaviksi nuo astiat.

Vähän siihen suuntaan tuon uudemman astian tarkoitus menee, mutta jääähdytystakoitukseen astia ei ole. Alempi malli ja käyttötapa ei taida ei taida olla enää erityisemmin käytössä.

Ylempi voisi olla jonkinlainen herutusastia, mutta alemmasta ei tullut minkäänlaista välähdystä, vaikka sellaisen olen joskus jossakin nähnyt.

Ei ole herutusastiakaan. Kyseisellä sanalla on myös kuvaannollinen merkitys. Ihmisestä, joka joutuu jatkuvan negatiivisen palautteen kohteeksi, käytetään tuota ilmaisua. Esimerkiksi jääkiekon erotuomari, jonka katsotaan tehneen virheitä ja hylänneen vaikkapa oikein tehdyn maalin, joutuu haukkumisen kohteeksi ja häntä voidaan pitää ? .

Sylkykuppiko? Jos, niin aika modernin ja hienon näköinen.

Sylkykuppipa hyvinkin. Sykykuppeja näkee enää nykyisin Suomessa vain viinimaistajaisissa, joita viinisnobit kutsuvat viinitastingiksi ikään kuin suomenkielinen sana olisi jotenkin kelvottomampi tässä yhteydessä. Noissa tilaisuuksissa maistellaan useita eri viinejä ja niistä tavoitellaan makuja ja koitetaan keksiä noille mauille erilaisia adjektiiveja, jotka ovat tuttuja muista yhteyksistä. Esimerkiksi voinen, rasvainen, lantainen, tallin makuinen, nahkainen, eloisa, pyöreä, rehellinen, kireä, kukkea, villainen jne. Kas kun ei smegmainen.

Viinimaistajaisissa tarvitaan myös sylkykuppia siksi, että viiniä vain pyöritellään ja purskutellaan suussa ja sitten se sylkäistään sylkykuppiin. Ei missään tapauksessa saa nielaista, sillä silloin tulee paljastaneeksi brutaaliutensa ja viehtymyksensä alkoholiin. Aina välillä sitten pureskellaan kuivaa patonkia ja huuhdellaan suu ja patonki vedellä ja sekin mälli sitten usein sylkäistään hienostuneesti sylkykuppiin. Minusta touhu on lähinnä sikamaista ja muistuttaa ajoista, jolloin tuberkuloottiset ja tupakkamällin sylkijät roiskaisivat räkänsä varta vasten niille tarkoitettuun astiaan, etteivät olisi sylkeneet junien ja muiden julkisten tilojen kuten kapakoiden lattioille.

Hyvää juomahalua! Mutta nyt sitten on Alman vuoro esittää kysymys.