?Seuraava kysymys?

Ok, no menempä taas tutkailemaan. Tosin Tauno saattaa ehtiä ensin.

Jos ei ole vaahtera, niin sitten joku muu.

Kun oikein tarkkaan katsoo, niin ainakin yhdessä oksassa näkyy vaahteranlehti. Vastasit oikein, joten on sinun vuorosi kysyä.

Tulee kaksoiskysymys.
Kävin äsken ulkona odotellessani Urpon vastausta.
Kurjet huusivat kuin mielipuolet. Mitäs luulette, neuvottelivatko reittisuunnitelmista vai huutelivatko vain
toinen toisilleen, että - nyt tytöt ja pojat lähdetään etelämmäs. Täällä alkaa jo sammakot loppua.
Toinen ääniongelma minua painaa. Amerikkalaiset nykyteinitytöt puhuvat Aku Ankka äänellä tai voisiko sitä luokitella
vauvasopraanoksi. Sitä nyt kuitenkin viljelevät ja honottavat pikkuäänellä vaikka kyse olisi Einsteinin teorioista.
Miksi näin tekevät? Onko se jotenkin seksikästä?

Kurjet ääntelevät muuttoaikana tietääkseni siksi, että ne toitottavat lajitovereilleen kutsun, että nyt kokoonnutaan muuttoa varten. Lentäessään kurjet ääntelevät, jotta auraan liittyisi mahdollisimman moni lajitoveri ja se pysyisi koossa, eikä kukaan eksyisi.

Tuosta amerikkalaisten teinityttöjen honottamisesta ja piipittämisestä en tiedä, mutta luulen sen olevan jonkinlainen apinoitu muoti-ilmiö. En osaa myöskään sanoa, mistä apinointi olisi saanut alkunsa. Kenties jostakin näyttelijästä tai muusta idolista. Kyllähän Helsingissäkin suuri osa teini-ikäisistä tytöistä puhuu eri tavalla, kun aliel on puhunut samanikäisenä ja myös eri tavoin kuin muualla Suomessa puhutaan. Aika moni pääkaupunkiseudun tyttö sihauttaa myös ässää, vaikkei hänellä olisikaan minkäänlaista puheenvikaa. Onneksi kaikki jenkkitytöt ja helsinkiläistytöt eivät puhu kuvatuilla tavoilla.

Pidin kovasti vastauksistasi.
Kysymykseni eivät olleet niin eksakteja kuin tässä voisi toivoa.
Urpo kyllä vastasi aika kattavasti. Mutta koska oikeaa vastausta ei ole olemassakaan,
niin heitämpä uuden:
Kun ensimmäiset meidän tapaisilla aivoilla varustetut ihmiset katsoivat taivaalle
(noin kaksisataatuhatta vuotta sitten).
Niin mitä kuvittelet heidän ajatelleen.
Eli näkivät tähtitaivaan, erilaisen kuin tänä päivänä.
Mutta mitä heidän päässään liikkui. Alkoivatko uskonnot sieltä?

Tähän voi vastata oikein, sillä kysymyshän koskee vaan omia kuvitelmia. Emme me voi tietää, mitä ihmiset tuolloin ajattelivat. Tiedämme kutenkin sen melko varmasti, että tuon ajan ihmiset asuivat Afrikassa ja he hankkivat elantonsa keräilemällä ja metsästämällä. Katsellessaan tähtitaivasta he saattoivat ajatella taivaankappaleita ihmistä mahtavammiksi eläviksi olennoiksi, jotka vaikuttivat ihmisten elämään. Jos he ajattelivat tuollaisia, niin se saattoi hyvinkin olla kaikkien uskontojen alku.

Kyllähän taivaankappaleet vaikuttavat nytkin ihmisten elämään; ajatellaanpa vaikka aurinkoa ja kuuta.

Niin kun aivot eli ajattelu pääsi tietylle asteelle, niin kaikki ympärillä alkoi vaatia selitystä.
Usein väitetään, että ihminen on ainoa olio, joka osaa kysyä kysymyksen miksi. No jos tarkkoja ollaan, niin eihän kukaan muu osaa kysyä mitään. Mutta ymmärrätte varmaan pointtini. Muut eliöt osaavat myös ihmetellä, mutta MIKSI on näin, on meidän ihmisten oma juttu. Ja kun selitystä haetaan selittämättömään, niin uskomusasiat tulevat mukaan maailmankuvaan. Meillä nyt kuitenkin on tarve selittää kaikki.
Meilläkin nämä hoksottimet ovat kuitenkin aika alkeelliset ja esim. tuo päidemme päällä oleva todellisuus ei valkene.
Niinkuin Esko Valtaoja sanoi, niin tietokoneemme kiltisti kirjaavat kaikki ne käsittämättömän suuret luvut, joilla maailmankaikkeutta mitataan. Meidän pääparka vaan katsoo lukuja ymmärtämättä yhtään mitään.
Muuten E. V. on tutkija, joka omaa aika inhimillisen ja positiivisen kuvan näistä maailman asioista. Hän arvelee, että vaikka mitään korkeampaa suunnitelmaa ei olekaan olemassa, niin tietoinen äly kehittyi, koska sen piti kehittyä. Tällä hetkellä maailmankaikkeus laajenee kiihtyvällä vauhdilla. En nyt jaksa kirjoittaa miksi näin arvellaan. Mutta Valtaojan lohdullinen käsitys on, että tietoisuus on tänne tullut jäädäkseen. Sen suuri tehtävä ilmeisesti on vaikuttaa jopa tähän vähän lohduttomaan kuvaan kaiken häviämisestä. Eli siis vastaukseni kysymykseeni on, että uskonnot luultavasti saivat alkunsa ihmisen alkuhämärässä.
Urpo oli aika oikeassa niinkuin kaikki tämmöisen kysymyksen edessä.
Pistä jo jotain iisimpää, sellaista mihin voi vastata vaikka yhdellä sanalla.

Mikä on pimsikivi?

Se on sellainen hohkakivi mitä hammaslääkärit käyttävät muistaakseni hampaiden hiomiseen. Voisi olla että hammashoitajatkin käyttävät, mutta ihan varma en ole.

Oikea vastaus. Hohkakiveä kutsuttiin ennen Suomessakin pimsikiveksi ja virossa tuo nimitys on säilynyt. Pimsikivi on huokoinen laavakivi, joka on vettä kevyempää. Sillä on hiottu erityisesti jalkapohjan kovettumia ja muistan lapsuudestani, että meilläkin oli saunassa sellainen. Sadecan vuoro kysyä.

Ehkä niitä jalkoja voisi hoitaa tavallisella sliippikivelläkin. Meillä olisi sellainen käsin veivattava vesikaukaloineen. Se vain saunan lauteille ja mies veivaamaan.

Mitä puuhailee hippologi?

Oisko hevoskuiskaaja vähän kaukaa haettu.
Tekee kuitenkin työtään hevosten parissa. Ihmisten ja hevosten yhteiselosta olisi kuitenkin kysymys.
Kelpaako?

En edes malttanut odottaa kuittausta vastaukseeni Sadeca.

Haluaisin kuitenkin esittää kysymyksen.
Mikä tai kuka tämä nuori otus on hienoine korvakoruineen?

On on hevosmies se hippologi. Tuota sievää vasikkaa en tiedä mikä on, saattaisi Ramo ehkä tietääkin. Kovin on suloisen näköinen kuitenkin.

aliel kirjoitti:

En edes malttanut odottaa kuittausta vastaukseeni Sadeca.

Haluaisin kuitenkin esittää kysymyksen.
Mikä tai kuka tämä nuori otus on hienoine korvakoruineen?

Kyseessä on mitä ilmeisimmin ylämaan karja-nautarodun soma edustaja. Rotu on alunperin Skotlannista, jossa kukkaron nyörit ovat yhtä tiukalla kuin Laihiassa. Tuo rotu tulee nimittäin toimeen talvipakkasillakin ulkona ja sille kelpaa laitumeksi sellaisetkin maat, jotka muille lehmille eivät kelpaisi. Lihakarjaksihan sitä kasvatetaan Pohjolankin oloissa.

Sieltähän tämän vasikan sukujuuret ovat peräisin.

Tässä vielä pikkukaverin sukulaisia.

Mikä on tämä joskus suolaimpulssien tuomana suhteellisen runsaasti Suomenkin merialueilla esiintyvä kala?

Onko tämä hõpeheik
En noita naamajuttuja yleensä arvosta.
Usun et, höbeheik on see kala.

Höpöheija,,,

Kun pikkusisareni oli noin 2½-3-vuotias niin hänellä oli tapana häipyä ulkona omille teilleen. Kun minun ja sisareni oli määrä pitää häntä pihalla ollessa silmällä niin keksimme Höpöheijan. Teimme pihapiirin ulkopuolelle lumeen rinkejä aikuisten huopatossuilla kävellen ja sitten esittelimme ne jäljet pikkusiskolle kertoen että se on paha Höpöheija joka vaanii pieniä lapsia heti kun tämä pihapiiristä poistuu. Muistaakseni se konsti toimikin sen hänen pahimman karkailuiän yli, vaikka eihän se ehkä psykologisesti kaikista paras keino ollut.

aliel kirjoitti:

Onko tämä hõpeheik
En noita naamajuttuja yleensä arvosta.
Usun et, höbeheik on see kala.

Ei ole hõbeheik eli hopeaturska, joka taitaa Viroonkin tulla vain pakastettuna, vaikka onkin siellä pakastealtaissa varsin yleinen kala. Tuota kuvan kyseistä kalaa pikkupojat kauppasivat ja ehkä kauppaavat kesäisin vieläkin savustettuina ilman päätä Saarenmaan lautalle jonottavien autojen matkustajille. Moni suomalainen luulee sitä savustettuna ankeriaaksi ja ihmettelee hintaa. Ankeriaaksi se olisikin tosi edullinen, mutta savustetuksi .........ksi sille on lätkäisty melkoinen hinta. Tuossa kalassa on erikoista se, että sen ruoto on myrkynvihreä.

Onko sitten kilohaili? Päivän IS:ssa oli Tallinnan ravintoloista juttua, ja mainittiin paikallinen herkku, eli kiluleib.

Kilohaili ei paina kiloa. Se on pienempi ja rasvaisempi kuin silakka, mutta kuuluu saman sukuun. Virossa, Latviassa, Liettuassa tai Venäjällä käydessänne voitte ostaa hyvin yleisesti kaupoissa edullisesti myytäviä purkitettuja savustettuja herkullisia pieniä kaloja öljyssä. Ne ovat eri variaatioina nimellä sprotti, sprotit. Sprotti on siis kilohaili (Sprattus sprattus).

Tuo kysymyksen kala on huomattavasti suurempi, joka painaa tavallisesti noin yhden kilon verran. Ei siis kuitenkaan kilohaili.

Väitän täten että kyseessä on nokkakala tai nokkahauki. Myönnän fuskanneeni mutta sen verran mielenkiintoiselta, jopa hieman pelottavalta näytti kala että pakko oli ottaa selvää...

Taunon väite on paikkansapitävä. Se, että uittoneuvos on etsinyt tietoa ja löytänyt oikean tiedon, osoittaa, että hän on kiinnostunut muistakin vesistöistä ja niiden elämästä kuin tukinuittoon sopivista joista ja siitä, että hän osaa hakea tietoa, vaikka kuvasta ei löydy muita vihjeitä kuin itse kuva. Kysyköön Tauno täten seuraavan kysymyksen.