Viinillistä

Urpo kirjoitti:

Minulla on haaveena kokeilla viininkasvatusta Saarenmaalla Virossa. Muutama köynnös on jo istutettu. Hienosti kasvavat ihan suojaamattomina ulkona.

Kyllä Saarenmaalla varmasti viini menestyy. Gotlannissakin on muutamia
viinitarhoja, yhden perustajan nimi kalskahtaa hyvin suomalaiselta:
Lauri Pappinen.

http://www.gutevin.se/corp/

http://www.vinguiden.com/dricka/vin/index.php?artikelID=7&M=10

Viinitarhailijoilla on tietenkin oma organisaatio, jonka avulla he yrittävät
vaikuttaa mm alkoholilainsäädäntöön. Viinitarhoja on nelisenkymmentä
koko maassa.

Kyllä siellä Saarenmaalla jotkut jo uskovatkin siihen, että viinimarjoja kannattaa sinne istuttaa. http://paber.maaleht.ee/print.php?page=&grupp=artikkel&artikkel=9894&print=1.

Noh Agnes, kas ma olen selles suhtes naljahammas? Eks ju vahest peab nalja ka tegema, aga nüüd mitte. Istuta ise ka sinna teie suvilasse mõned viinamarja taimed. Paar kolm aastad, nii juba saate pisut viinamarju süüa.

Vuoden tilaviini



Kotini lähistöllä on viinitila Mustila Viini. Tänä vuonna sen valmistama "Mustan everstin kosto" palkittiin vuoden 2009 tilaviininä Suomessa. Se valmistetaan suomalaisista marjoista, mustaherukasta ja mustikasta. Viini on saanut myös aikaisemmin useita palkintoja. Olen itsekin sitä maistanut, mutta pidän enemmän rypälepohjaisista ruokaviineistä. Mustila Viini sijaitsee Elimäellä Arboretum Mustilan yhteydessä, joka on kuuluisa alppiruusuistaan.

http://tyyli.fi.msn.com/ruokajaviini/article.aspx?cp-documentid=148604100
http://www.mustilaviini.fi/suomi/viinit/etusivu.htm
http://www.mustila.com/

Tuo Mustilan viinitila tuottaa myös erinomaisia marjaliköörejä makeasta pitäville. Siellä ei juomia taideta esansseilla jatkaa. Jospa vielä jostakin saisivat oikeata mesimarjaa, sillä nykyisissä esimerkiksi ennen niin mainiossa Lignell & Piispasen mesimarjaliköörissäkin itse tuon kenties marjoista jaloimman ja hienoimman maku on vain äärimmäisten ponnistusten ja kuvitelmien varassa.

Urpo kirjoitti:

Kyllä siellä Saarenmaalla jotkut jo uskovatkin siihen, että viinimarjoja kannattaa sinne istuttaa. http://paber.maaleht.ee/print.php?page=&grupp=artikkel&artikkel=9894&print=1.

Noh Agnes, kas ma olen selles suhtes naljahammas? Eks ju vahest peab nalja ka tegema, aga nüüd mitte. Istuta ise ka sinna teie suvilasse mõned viinamarja taimed. Paar kolm aastad, nii juba saate pisut viinamarju süüa.

Ohjah, pean tunnistama oma võhiklikkust, ei oleks uskunud, et see meil võimalik ja et Läti ja Saaremaal võetakse asja tõsiselt Eks kunagi pensionile jäädes võib ju proovida suvilas, aga praegu aitab oma maasikatestki, need palju magusamad ja paremad kah! (Noh siin passib jälle see ütlemine "häh, viinamarjad on hapud" )

Tässä hiukan Iltasanomien viinitietoutta:

"IS kertoo, miksi punaviini ei sovi kalaruokien kanssa
27. lokakuuta 2009 — Antti Voutilainen / Tohtori.fi

Kyllästymiseen asti kuulee sanottavan, että punaviini ei sovi tai sitä ei pitäisi juoda kalaruokien kanssa. Nyt tämä kulinarismifakta on todistettu myös tieteellisesti.

Japanilaisten tutkijoiden mukaan syy sille, miksi punaviini ei yleensä sovi yhteen kalaruokien kanssa on se, että monet punaviinit sisältävät paljon luonnollista rautaa, Msnbc-verkkosivusto uutisoi.

Tutkimuksessa todettiin, että eniten rautaa sisältävät punaviinit aiheuttivat myös voimakkaimmin jälkimakuja kalaruokien kanssa nautittuna.

Msnbc-sivuston mukaan tutkimuksessa testattiin muun muassa 38 kaupallista punaviiniä ja 26 valkoviiniä, mitä ennen viinien koostumus analysoitiin.

Kuinka ollakaan, paljon rautaa sisältävät punaviinit saivat aikaan voimakkaamman kalaisen jälkimaun.

Jälkimaku kuitenkin katosi, kun tutkijat lisäsivät punaviiniin rautaa sitovaa ainetta.

Tämä romuttaakin hiukan vanhaa viinifaktaa, jonka mukaan kalaruoan kanssa ei pitäisi tarjota punaviiniä.

Tutkijoiden

mukaan vähän rautaa sisältävät punaviinit voivat sopia hyvin kalaruokien kanssa. Näin ovat ajatelleet pitkään myös viinintuntijat, jotka ovat luottaneet omaan makuunsa.

Ja vielä samasta lehdestä:

"Punaviini nostaa naisen seksiviettiä


Moni ajattelee punaviinin olevan romanttinen juoma. Tuoreen tutkimuksen mukaan punaviini todella herättää tunteita - ainakin naisten kohdalla.

Nimittäin italialaistutkijat havaitsivat tutkimuksessaan, että kohtuullisesti punaviiniä juovilla naisilla on korkeampi seksivietti kuin muita alkoholijuomia nauttivilla tai absolutisteilla.

Asiasta uutisoineessa Telegraph-lehdessä tutkijat arvelevat tämän johtuvan tietyistä punaviinien kemiallisista yhdisteistä, jotka parantavat seksuaalista suorituskykyä lisäämällä verenkiertoa.

- Vaikkakin nämä löydökset pitää tulkita varauksella, osoittaa se joka tapauksessa mahdollisen yhteyden punaviinin kulutuksen ja voimakkaamman seksuaalisuuden välillä, tutkijat totesivat.

Punaviinin ominaisuuksia tutkittiin Firenzen yliopistossa, jossa tutkijat tarkastelivat 800 18-50-vuotiasta naista. Naisista kukaan ei ilmoittanut kärsivänsä seksiongelmista.

Naiset jaettiin kolmeen ryhmään sen mukaan, kuinka paljon ja mitä he joivat: yksi tai kaksi lasillista punaviiniä päivässä nauttiviin, alle yhden viiniä tai joitain muita alkoholijuomia juoviin, sekä absolutisteihin.

Yli kaksi lasillista päivittäin juovia ei otettu tutkimukseen mukaan, jolloin humalatilojen vaikutukset saatiin rajattua pois, Telegraph kertoo.

Naiset vastasivat kyselyyn, jolla tyypillisesti selvitetään seksuaaliterveyden tilaa. Kyselyn maksimipistemäärä on 36. Punaviiniä päivittäin lasillisen tai pari nauttivat saavuttivat kyselyn perusteella 27,3, vähemmän juovat 25,9 ja absolutistit 24,4 pistettä.

Tutkimus julkaistiin viime viikolla Journal of Sexual Medicine-lehdessä."

Urpo kirjoitti:

"Punaviini nostaa naisen seksiviettiä

Moni ajattelee punaviinin olevan romanttinen juoma. Tuoreen tutkimuksen mukaan punaviini todella herättää tunteita - ainakin naisten kohdalla."

Onneksi vaimo tykkää punaviinistä enemmän kuin valkoisesta

Siihen punaviinin aiheuttamaan krapulaan voisin omasta puolestani kertoa, etten voi juoda vanhoja ranskalaisia saamatta migreeniä. Sensijaan Alppien eteläpuolella kasvaneet nuoremmat ja keskivanhat punaviinit eivät moista aiheuta jos muistaa rajoittaa alle 4 dl vuorokaudessa. Sattumalta asun talvet lähellä Jumillan viinialuetta Espanjassa ja sieltä saa hyviä ruokaviinejä sellaiseen hintaan, että pohjoismaissa ollaan vihreitä kateudesta.
Jos katsot espanjalaispullon rypälettä ja toteat sen Tempranillo nimiseksi, on se jotenkin suomalaisten suuhun hyvänmakuinen.

Etelä Amerikan viinit Argentiinasta ja samasta laaksosta vuorten takaa Chilestä ovat nyös "migreenittömiä". Laakson nimi ei tule mieleen, mutta suurin osa noiden maiden viineistä tulee samalta alueelta.

PS se konjakki kahvin kanssa aterian lopuksi yhdistettynä viiniin, saattaakin olla syypää päänsärkyyn.

Sinäkö asut talvet Espanjassa? Katteeksi käy, kun niitä hyviä punaviinejäkin sieltä vielä saa kohtuuhintaan tai jopa puoli-ilmaiseksi. Kuinkahan suuri osa Espanjan rypälesadosta on Tempranilloa? Sillä on siellä muitakin nimiä, ainakin Cencibel, Tinta del País ja Tinto Fino. Kyllähän Espanjassa muitakin rypäleitä kasvatetaan, mm. Garnachaa, Mazueloa, Gracianoa, Cabernet Sauvigninia ja Merlota. Minulla on kuitenkin sellainen näppituntuma, että niistäkin rypäleistä tehty viini sekoitetaan usein Tempranillon kanssa. Kyllä se Tempranillo maistuu muidenkin kuin suomalaisten suussa. Nyt sielläkin taitaa olla valitettavasti sellainen meininki, että suuret viinintuottajat ostavat pieniä tiloja ja tasapäistävät viinejä omiin tavoitteisiinsa sopiviksi.

En ole prosentteja Tempranillon osuudesta katsonut, kun ostan parempia pulloviinejä vain jos jos tulee vieraita. Arkiviininä meillä on paikallisen bodegan myymä lievästi hedelmäinen tölkkiviini, joka maistuu jopa "pienemmissä juhlissakin". Hinta ja laatu on ihan kohdallaan eli maksaa 6 € / 5 l, joka "ei ole ollenkaan paha".

No ei hinta ole tosiaankaan paha. Enpä taida sittenkään haaveilla Espanjassa asumisesta, siellähän alkoholisoituisi tuota pikaa . Espanjan viineistä puhuttaessa ei sovi unohtaa sherryä. Amontillado sopii juhlistamaan tilannetta kuin tilannetta ja noihin espanjalaisiin rypäleisiin voisi lisätä Palominon. Useimmat sherryt valmistetaan juuri tuosta rypäleestä.

Eteläsaksassa kymmenen litran kanisteri ns. tilaviiniä maksaa noin 8€, mutta en suosittele kenellekkään.
Kerran olen ostanut ja juomatta jäi. Tehty ilmeisesti kaikesta, mitä ei voi myydä eteenpäin.
Lyhyt kuvaus viinimalliin: Hiivainen. Ilmeisesti suodattamatonta paikallisten herkkua

Tässä uutinen, joka kertoo saman, mitä minä olen arvellut jo vuosikymmeniä sitten. Olen ollut viinien, jopa tosi kalliiden ja hienojen viinien, kanssa tekemisissä jo kauan. Useimmat tosi kalliit viinit ovat kieltämättä hyviä. Puhun nyt yli 300:n euron hintaisista viineistä. Ne eivät ole kuitenkaan missään tapauksessa hintansa väärtejä. Makuasioista ei kannata kiistellä. Usein viininharrastajat ovat lähinnä snobeja, jotka kyllä oppivat tunnistamaan eri rypäleitä ja parhaat jopa joskus viinialueitakin. Mutta on täysin eri asia, mikä kenenkin suussa maistuu henkilökohtaisesti hyvälle. Minusta kukin juokoon rauhassa juuri niitä viinejä, jotka hänelle itselleen maistuvat tai olkoot juomatta kokonaan.

Jotkut kalliit viinit saattavat olla ihan bulkkituotteiden tasoa. Viineissä ja monissa muissakin tuotteissa niistä luotu ja saatu mielikuva nostaa tai laskee kuluttajan arvostusta hintojen mukaan. Joskus kauan sitten eräs naisten kosmetiikkatuottaja oli pannut merkille tuon asian ja nosti hintojaan kolminkertaisiksi. Mielikuva nosti tuon tuotteen arvostusta ja myynti koheni huomattavasti.

Vähän harmittaa, kun missasin hyvän samppanjan ostomahdollisuuden http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Ahvenanmaan+vanha+samppanja+myytiin+maailmanenn%C3%A4tyshintaan/1135266622849 . Onneksi sitä on vielä jäljellä, joten olkaapa muutkin silmä kovana, kun seuraavan kerran tulee mahdollisuus ostaa tuota mainiota juomaa. Sitä olisi mukava kaataa laseihin vaikkapa nimipäivien kunniaksi ja kohottaa malja ystävien kesken. Toivottavasti nuo oluetkin tulevat myös huutokauppaan. Jonain sopivana kesäiltana olisivat varmasti saunakaljoiksi ihan paikallaan. Sixpackistä riittäisi ystävillekin.

Viinien harrastaminen on ollut Suomessa jo pitkään kovin trendikästä. Harrastushan se on sekin, mutta viinitietoudella snobbailu on snobbailua muiden snobbailuiden joukossa. Kuka sen määrää, minkä maun kenenkin suussa kuuluu maistua parhaalta. Ei sen Sorbusta juovan puliukonkaan suu ole tuohesta.

Eihän kysyvä kylläkään tieltä eksy tässäkään asiassa ja viinitietoa on vapaasti saatavilla esimerkiksi täältä . Tuo linkki vie sivulle, josta etsivä löytää. Melko monelle tulee joskus tilanteita esiin, joissa olisi hyvä tietää, mikä viini sopisi minkäkin ruoan kanssa. Tai haluaisi kokeilla jotakin uutta.

Olin kerran viinimessuilla, ihan siellä ammattiväen seurassa. Se maistelu oli tosi kivaa.
Ja kivemmaksi muuttui joka pöydän jälkeen. Se niiden oikeiden viininmaistajien juttu kyllä näytti aika
kummalta. Purskuttivat ja vääntelivät naamaansa ensin nuuskittuaan ja pyöriteltyään tuotetta.
Lopulta sylkivät koko herkun saaviin, johon oli jo kertynyt suussakäynyttä vaahtoista viiniä.
Ymmärrän tuota viiniharrastusta. Sen verran maistelleena tiedän itsekin mikä rypäle maistuu meikäläisen suussa paremmalta kuin toinen.
Mutta nuo viinien hinnat ovat uskomattomia. Eilen vein auton miehen työpaikalle näiden ihmekelien takia.
Tavattiin sitten paikallisessa baarissa. Tilasin 24 senttilitraa punaviiniä. Maksoi KYMMENEN EUROA.
En kehdannut valitella, mutta mielessä väikkyi Virosta jouluksi ostettu punaviinpänikkä (3 litraa).
Se maksoi 8,66 euroa.
No joo tuossa yksi syy miksi en noissa kapakoissa enää käy. Täytyy olla miljonääri pystyäkseen viettämään
hauskan illan ravintolassa.

Se on kyllä ihan totta tuo mitä sanot aliel. Minua oikein ihmetyttää että miten ne edes pysyvät pystyssä ne kuppilat, että miten kenelläkään on varaa istua niissä monta iltaa kuukaudessa.
Itse en edes muista milloin olen viimeksi iltaa ravintolassa istunut kun niiden hintojen päälle olisi vielä maksettava taksimatka kotiakin, niin sen väärtti se ei ehdottomasti ole. Turhaan vikisevät ne ravintolaan rahansa törsäävät sitä ettei ole varaa.
Toisaalta se on kyllä vahinko myös ettei ihmisillä ole varaa seurustella ravintoloissa ja pysyä mieleltään terveempinä kuin istua kämpillään yksin juomassa.

Ei sitä ennenvanhaan mitään kotona ensin juotu ja sitten ravintolaan menty, vaan ihan siellä tavattiin ne ihmiset ja mukavaa oli! Tosin kyllä ne rahat tuppasi kesken loppumaan ja sai kituuttaa sen loppukuun.
Nyt on jo ainakin Ruotsissa ollut niin jo parikymmentä vuotta että ensin väki pitää jonkun kämpillä "förfestin" ja sitten vasta menevät ravintolaan, ihan vain sen hintojen kalleuden takia.

Tänään päästetään myyntiin Ranskan Beujolaisin viinialueelta ympäri maailmaa lennätetyt Beaujolais nouveau -viinit kuten muinakin marraskuun kolmansina torstaina. Tuon viinialueen viininviljelijät ovat keksineet hyvän keinon edistää alueen viininvientiä ja hankkia tuloja höynäyttämällä sellaisia, jotka innostuvat kaikesta uudesta ja pitävät juhlista, joihin ei oikeastaan ole mitään aihetta.

Beaujolais nouveau valmistetaan kunkin vuoden Gamay-rypäleestä parissa kuukaudessa nopeuttamalla käymistä nk. macération carbonique -menetelmällä. Rypäleet pannaan kokonaisina terttuina käymisastiaan ja päälle ladottujen terttujen painosta alimmaiset rypäleet murskaantuvat ja murskaantuneista rypäleistä puristunut rypälemehu alkaa käydä päällimäisten rypäleterttujen luonnonhiivan ansiosta. Käymisessä syntyy hiilihappoa, joka syrjäyttää käymisastiassa olevan hapen pois ja hiilidioksidi tunkeutuu päällimmäisiin rypäleisiin, jolloin alkaa nopea hiilidioksidikäyminen. Rypäleet poksahtavat rikki neljässä viidessä päivässä ja viini jatkaa käymistään perinteiseen tapaan. Näin saadaan ppienessä ajassa viiniä, joka ei kuitenkaan säily puolta vuotta kauempaa juomakelpoisena.

Beajolais nouveau -viinit muistuttavat etäisesti punaviiniä väriltään, mutta maultaan ne ovat pliisuja marjamehuja ja sopivat minusta korkeintaan hyvin kevyille ruuille tai seurustelujuomaksi. Mieluummin ei mihinkään.

Luin minäkin jostain noista Beaujolaisin viineistä jotka kuulemma samana päivänä kaikkialle,,, Joo hössötystähän se ja ihmisten höynäyttämistä, mutta ovatpahan keksineet myyntikeinon.
On sitä paljon muutakin rihkamaa ja huijausta markkinoilla, esimerkiksi terveysalalla. Ihmisille uskotellaan milloin mitäkin ja kaheleimmat uskovat niihin kivenkovaan tai ainakin innostuvat kokeilemaan.