Viinillistä

Täällä viinifriikki. kuka siellä ?

Pena kirjoitti:

Täällä viinifriikki. kuka siellä ?

Siiderisieppo täällä, mutta toistaiseksi "katkaisuhoidossa" Mitkäs ovat Penan suosikkiviinejä, ja millaisissa tilanteissa niitä nautit?

Moikka Alma ja hauska tutustua. Pidän melkein kaikista viineistä seurasta ja tilanteesta riippuen. Jos heti pitäisi joku mainita niin pidän Veneton alueen Valpolicelloista oli ne sitten tavallisia, ripassoja tai amaroneja.

Entäs itse ? Ellet pidä viineistä niin pystytkö erottamaan luonnolliset siiderit niistä, joihin on kaasutettu hiilidioksidia ?

Italiahan on yhä edelleen maailman toiseksi suurin viinintuottajamaa Ranskan jälkeen, vaikka "uusien mantereiden" viinintuottajat lisäävät tuotantoaan melkoisen kovaa vauhtia. Minusta edulliset ja keskihintaiset Italian viinit hakkaavat mennen tullen yliarvostetut Ranskan vastaavien hintaryhmien viinit. Minulle Italian ripassot ja sangiovese-rypäleiden tuotteet maistuvat keskimäärin parhaiten. Tosin Italiassa tuotetaan monista muistakin rypälelajikkeista huippuviinejä.

Mikä se ripasso-menetelmä nyt oikein olikaan?

Lisäys:

Jos innostuu oikein kovasti viineistä ja haluaa tutustua erilaisiin viineihin oikein käytännössäkin, niin viinejä pääsee maistelemaan asiaan vihkiytyneiden seurassa täällä: http://www.munskankarna.org/w/index.html. Osallistuin kerran yhteen Munskänkarnan järjestämään viinitastingiin, jossa silloinen seuran johtohahmo painotti korkinavaajan tärkeyttä elämyksen onnistumiseksi. Hän suositteli varmaankin puoli kiloa painavaa hyvin kallista korkinavaajaa ja minun mielessäni käväisi ajatus siitä, että pullonkorkit lähtevät kyllä auki hieman kevyemmillä ja halvemmillakin laitteilla.

Täällä ilmoittautuu vesipoika. Viiniä olen joskus ryypännyt pullon suusta kuin koskenkorvaa. Ei siinä oikein kehumista ollut. Olen vähän samalla kannalla kuin Freukkarit laulussaan "Dry vodkaa", jossa he toteavat jotenkin tähän tyyliin.

Ei kansamme kulttuuri koskaan kukoista perässä kipittämällä ja kaiken maailman hienoja viinejä fiinisti lipittämällä.

Noh, totta puhuen en kyllä ole vodkan enkä kossunkaan ystävä. Vesipoika mikä vesipoika.

Urpo kirjoitti:

Mikä se ripasso-menetelmä nyt oikein olikaan?

Menetelmässä käytetään tuoretta Valpolicellaa toisen kerran Amaronen valmistuksesta jääneen sakan päällä. Ripasso on ns. köyhän miehen Amarone.

Mukavaa Pena että aloitit viinijutustelun täällä !
Vaikka kriteerini viinien valinnassa ovat suoraan sanottuna moukkamaiset niin voi voi miten hyvää viini voi olla jos on sattunut hyvää viiniä mukaan tarttumaan.
Minun kaltaisilleni on ruotsalaisessa systembolagetissa selvät ohjeet jo pullorivien käytävillä kun niissä lukee mihin hintaluokkaan minkin hyllyn viinit kuuluvat. Jo niissä vähän yli 100 kr (10 euron) viineissä löytyy ihan nautinnollisia viinejä. Sitten jokaisen viinin kohdalla on kyltit missä on havainnollistettu kuun kuvalla kolme asiaa: strävhet, fyllighet, fruktsyra. En oikeastaan tiedä edes suomalaisia sanavastineita noille ominaisuuksille (ja voisit ne Pena kertoa) mutta noiden mukaan valitsen ja sen selostuksen mukaan mille viini muka maistuisi. Useimmiten lähden kaupasta eteläafrikkalaisia viinejä mukanani.

Huono viini on se mikä saa aikaan vahvan puistatuksen maistamisen yhteydessä ja hyvä se mikä levittää kasvoille leveän hymyn, yksinkertaista maalaislogiikkaa .
Miten on Pena, mitä pidät noista eteläafrikkalaisista? Olisiko joku niistä erikoisen hyvä viini ja missä yhteydessä?

Sadeca kirjoitti:

strävhet, fyllighet, fruktsyra. En oikeastaan tiedä edes suomalaisia sanavastineita noille ominaisuuksille (ja voisit ne Pena kertoa)

Miten on Pena, mitä pidät noista eteläafrikkalaisista? Olisiko joku niistä erikoisen hyvä viini ja missä yhteydessä?

suomeksi noi sanat voisi kääntää vaikka tanniinisuus, täyteläisyys ja hapokkuus

Etelä-afrikkalaiset viinit ovat ihan mukavia ja helppoja juoda. Pinotage-rypäle on heidän oma rypäleensä ja siitä tehdään jos jonkinlaista viiniä. Jos haluat kokeilla jotain ihan merkillistä viiniä niin kokeileppa Café nimistä. Siinä on jo tuoksussa niin voimakkaat kahvin aromit, että moni sitä kavahtaa.

Pena kirjoitti:

Urpo kirjoitti:

Mikä se ripasso-menetelmä nyt oikein olikaan?

Menetelmässä käytetään tuoretta Valpolicellaa toisen kerran Amaronen valmistuksesta jääneen sakan päällä. Ripasso on ns. köyhän miehen Amarone.

Mahtaisiko tuon ripasson tanniinisuuden salaisuus piillä Amaronesta jääneen mäskin päällä viinin toiseen kertaan käyttämisessä? Minusta viinissä pitää olla ryhtiä ja sopiva määrä tanniinia tuo suoraselkäisyyden punaviineihin. Nämä ovat luonnollisesti makuasioita kuten sekin, että minusta tuntuu oudolta, että monissa, erityisesti uusissa viinintuottajamaissa, terästankkeihin lisätään tammilastuja maustamaan viiniä. Liika tuoreen tammen maku ei hivele minun makuhermojani. Mahdetaanko Italiassa vielä arvostaa enemmän oikeita tammesta tehtyjä viinitynnyreitä?

Urpo kirjoitti:

Mahtaisiko tuon ripasson tanniinisuuden salaisuus piillä Amaronesta jääneen mäskin päällä viinin toiseen kertaan käyttämisessä? Mahdetaanko Italiassa vielä arvostaa enemmän oikeita tammesta tehtyjä viinitynnyreitä?

Onko sinun mielestäsi ripasso kovin tanniininen ja amaroneko vielä tanniinisempi ? Minun mielestäni ne ovat täyteläisiä ja erittäintäyteläisiä punkkuja, joissa kovat tanniinit eivät mitenkään saa huulia menemään ryppyyn. Monet viinitalot arvostavat vielä tammitynnyreitä mutta monesti ne ovat jo niin viinikiven peitossa, ettei kovaa tammen makua niistä irtoa. Nykyisin arvostetaan yhä enemmän hedelmäisiä viinejä ja niihin nuo terässammiot ovat ihan omiaan.

Ei ehkä ihan niin. Minusta monissa ripassoissa on kyllä tanniinia runsaanpuoleisesti, mutta yleensä noissa viineissä tanniinit eivät ole kovia ja ovat sopivassa suhteessa viinien täyteläisyyteen. Vähäisen kokemukseni perusteella monet Amaronet eivät ole niinkään tanniinisia kuin ripassot. Siitä syystä oletin Amaronen mäskin sisältävän vielä runsaasti rypäleen siementen ja rankojen tanniineja, jotka sitten lisäisivät ripassojen potkua. Tammesta liukenee viineihin myös tanniineja, mutta itse liika tammen maku minua hieman häiritsee.

Pena kirjoitti:

Moikka Alma ja hauska tutustua. Pidän melkein kaikista viineistä seurasta ja tilanteesta riippuen. Jos heti pitäisi joku mainita niin pidän Veneton alueen Valpolicelloista oli ne sitten tavallisia, ripassoja tai amaroneja.

Entäs itse ? Ellet pidä viineistä niin pystytkö erottamaan luonnolliset siiderit niistä, joihin on kaasutettu hiilidioksidia ?

Pahoittelen, mutta juomisista en juurikaan tietoa omaa.. maku on ratkaissut ja suosikit selvinneet kokeilemalla. Crowmoor on hyvä, vaikkakin kuiva. Päärynäisistä en ollenkaan pidä. Marja- ja omenasiiderit ovat makuisia, kunhan eivät ole liian imeliä. Kevytsiiderit ovat pannassa.

Lopetin alkoholijuomien käytön jo kuukausia ennen kuin tulin raskaaksi. Syynä oli siiderissä käytetyn esanssin laukaisema kaksi päivää kestänyt migreenikohtaus. Voipi olla, että minusta tulee vesisieppo, kuten tuosta Ramostakin

Lisään vielä, että viinien juonnin lopetin aikoinaan mm. siksi, että sain niistä pahoja päänsärkyjä.

Alma kirjoitti:

Lopetin alkoholijuomien käytön jo kuukausia ennen kuin tulin raskaaksi. Syynä oli siiderissä käytetyn esanssin laukaisema kaksi päivää kestänyt migreenikohtaus. Voipi olla, että minusta tulee vesisieppo, kuten tuosta Ramostakin
Lisään vielä, että viinien juonnin lopetin aikoinaan mm. siksi, että sain niistä pahoja päänsärkyjä.

Olet ihmeen varma siitä mikä laukaisi migreenikohtauksesi. Kyllä kai niitä kohtauksia tulee ilman esanssin laukaisuakin. Päänsärkyynkin vaikuttavat monet tekijät. Toiset saavat päänsärkyä valkoviineistä ja toiset punaisista. Sun on varmaan siirryttävä sitten noihin puhtaisiin viinoihin jos haluat alkoholista naatiskella. Siiderien sijaan voit kokeilla Calvadosia. Niitäkin on monenlaisia. Calvados Domfrontain on tehty etupäässä päärynöistä ja eroaa siten muista omenista valmistetuista tisleistä.

Niin, tottahan en tiedä varmaksi, mutta epäilys on vahva. Tapahtui toiseen kertaan ja pahempana. Ehkä ne viinat sitten olisivat sopivammat.

Minä tykkään enemmän valkoviinista, punaviinista saan myös päänsäryn kuten Alma. Mutta samalla olen viime aikoina kuin serkku tulee kylään ja järjestämme viini-illan, ostanu georgialaista viinia. Kindzmarauli-niminen punaviini. Ja hyvin maistuu ja ei mitään päänsärkya ja hintakin ihan meidän taskuille "kohane".
Enemmän pidän kuitenkin parista viinapaukusta mehun tai tonicin kera tai joskus vkl. myöhäisillalla pikkuisesta konjakista tai sen puutteessa brändyn lasista.

Istutin viime syksynä muutamia Latviassa jalostettuja pakkasenkin kestäviä zilga-rypäleen taimia Saarenmaalle tallin seinustalle. Kuriositeettina laiton yhden vihreän subaga-taimenkin siihen samaan paikkaan. Hyvin nuo kaikki ovat lähteneet kasvamaan, mutta varsinaista satoa niistä ei voi odottaa vielä muutamaan vuoteen.

Ajattelin sitten joskus niistä punaisista kokeeksi valmistaa viiniäkin, mutta minulle ainakin olisi yllätys, mikäli noista rypälelajikkeista olisi muuhun kuin silmäniloksi ja jo rypäleinä nautittaviksi. Mitä mieltä Pena on asiasta?

Toinen kysymys kuuluu: onko kukaan kuullut Etelä-Ruotsissa olevasta viinitilasta? Minun muistaakseni siellä on valmistettu viiniä, jonka pitäisi olla kelvollista nautittavaksikin. Olisi hauska tietää, mitä lajikkeita siellä viljellään. Olen joskus haaveillut sitten eläkkeelle päästyäni ruveta kasvattamaan Saarenmaalla rypäleitä, joista voisi valmistaa oikein juotavaa viiniäkin. Meillä on siellä pari nähdäkseni sopivaa maakellariakin viinin kypsyttämiseen ja säilyttämiseen.

Urpo kirjoitti:

Ajattelin sitten joskus niistä punaisista kokeeksi valmistaa viiniäkin, mutta minulle ainakin olisi yllätys, mikäli noista rypälelajikkeista olisi muuhun kuin silmäniloksi ja jo rypäleinä nautittaviksi. Mitä mieltä Pena on asiasta?

Toinen kysymys kuuluu: onko kukaan kuullut Etelä-Ruotsissa olevasta viinitilasta?

Kyllä noista Zilga rypäleistä pitäis ihan juotavaa viiniä tulla eli kunhan saat kunnon sadon niin kokeile. Pitää paikkansa, että Ruotsissa Göran Amnegård viljelee erilaisia rypälelajikkeita tilalla, jonka nimi on Blaxsta. Se sijaitsee Södermanlandin Flens-pitäjässä. Se on tullut ennenkaikkea kuuluisaksi jääviinistään, joka tehdään Vidal-lajikkeesta. Poikkea tilalle jos ohi ajat.

Kiitos neuvosta Pena. Tiedän sinun olevan viinialankin asiantuntija ja pahastutko, jos laitan tänne linkin sinun blogiisi. Blogissa on myös viininharrastajille ja muillekin uteliaille oivallisia linkkejä

Ei tule päänsärkyä minulle, ei minkään värisestä viinistä, mutta kumman höppänäksi se pääni sillä muuttuu !

Urpo kirjoitti:

pahastutko, jos laitan tänne linkin sinun blogiisi.

Eipä tuo varmaan haitanne joten siittä vaan

Ok, kiitoksia Pena! Tässäpä tämä linkki Penan blogiin, tehkää hyvin: http://www.netti.fi/~parvela/

Urpo kirjoitti:

Olisi hauska tietää, mitä lajikkeita siellä viljellään. Olen joskus haaveillut sitten eläkkeelle päästyäni ruveta kasvattamaan Saarenmaalla rypäleitä, joista voisi valmistaa oikein juotavaa viiniäkin. Meillä on siellä pari nähdäkseni sopivaa maakellariakin viinin kypsyttämiseen ja säilyttämiseen.

Saaremaal viinamarju, ära nalja tee Urpo! On see küll rohkem lõuna pool, kui Soome, aga mitte ka nii lõuna, et viinamarju kasvatada. Ja teiseks seal on ju see mereline kliima, suvedki sellised niisked ja külmad ja Saaremaa muld ei kasvata eriti midagi peale kadakate ja okaspuude ja "kivide".

Ma ei tee nalja. See zilga on külmakindel isegi -35 kraadini. Mul on Soomes ühel sõpral olnud juba ammu seda viinamarja ja ta õues kasvab kolm viinapuut ja need toovad marju sügisel üle saja kilo. Zilga ja roheline supaga on vääristatud Lätimaal ja sellepärast nad kannatavad külma ka. Tallinnast saad kindlasti viinamarja taime kui sa tahad. Mina ostsin taimed Kuresaarest. Küllap seal Saaremaal on korralikut mulda ka ja hobused toovad väetist.

Zilga

Onhan täällä Ruotsissa viinitiloja vaikka kuinka. Monelle on esteenä Systembolagetin
monopoli, joka tarkoittaa sitä, että maistiaisiin saa tulla mutta puteleita ei ostella
kuinka vaan. Jos systembolagetin sisäänostajat suostuvat ottamaan valikoimiinsa,
niin sitten...

Kuuluisin tuottaja on Kronovallin linna Skoonessa. Skoonessa ja etelä-Ruotsissa
on moni havainnut että näillä korkeuksilla viiniä voi viljellä. Esteenä yrittäjille on
monta kertaa tiukka lainsäädäntö.

Tässä muutamia linkkejä:

http://www.petripumpa.se/se_vinprovning.asp
http://www.wannborga.nu/
http://www.vingarden.nu/Bildgalleri.htm (Uusi yrittäjä)
http://henriksdalsvingard.se/

Jos on oikein kiinnostunut viininviljelystä niin voi päästä osakkaaksi Ranskassa
vuokraamalla yhden rivin viiniä.

http://www.vingardar.com/?gclid=CKOp2NX-p50CFQGF3godRj75kQ

Kiitos noista linkeistä MdK. Ruotsissa ei ole samanlaisa ongelmaa kuin Suomessa. Suomi ei aikanaan hakenut viinimaan statusta ja muistaakseni Latvia on Suomen ohella ainoa EU-maa, jolla tuota statusta ei ole. Se estää Suomessa tuotettujen viinirypäleistä valmistettujen viinien myynnin. Muista marjoista viinejä valmistavia tilojahan Suomessa on useita.Tunnen erään virkamiehen, joka oli mukana työryhmässä, kun tuon statuksen hakemista pohdittiin. Kukaan ei ollut uskonut tuolloin, että Suomessa joskus voitaisiin kasvattaa rypäleitä.

En tiedä, mikä tuon viinimaan statuksen hankkimisen tilanne on tällä hetkellä, mutta esimerkiksi Ahvenmaalla viinirypäleiden kasvatusta kokeillaan ja osa tilallisista luottaa siihen, että viinimaan status joskus vielä saadaan. Minulla on haaveena kokeilla viininkasvatusta Saarenmaalla Virossa. Muutama köynnös on jo istutettu. Hienosti kasvavat ihan suojaamattomina ulkona.