Viron kielen oppikirjoja ja kursseja

Urpo kirjoitti:

....
Miksiköhän virolaisten vironkielinen suomalaisten pilkkanimi on põder, mutta he käyttävät myös poro (põhjapõder=poro, peura)) -sanaa suomalaisia nimitellessään?

Armejassa erään latvialaisen kans puhuessasi selvisi , että latvialaisten pilkkanimi virolaisten kohtaan on põder (siis latviaksi) .Kun kysyin , että miksi , ei osannut hän selitää. Mutta virolaised ovat sellaisiä hitaita ja miettivät pitkään ja vähä puheisia. Saa aika pitkään odota kun ne vastaa tai rupee tekemään jotain.
Ollaan niinkun savolaisia latvialaisille

Meidän viron kurssilla on herra, joka harrastaa dekkarikirjallisuutta. Tuli tietenkin
sielläkin useaan otteeseesn se sana esille, mikä on dekkarikirjallisuus viroksi.
Mutta kun pää ei enää pysy tahdon perässä. Oli jotain krimsad tai jotakin sinne päin.
Hän näyttää tietävän aika paljon virolaisista nykydekkareista. Myös historiaa on tutkinut.
Eduard Vilde (1865 - 1933) olisi avannut kriminaalikirjallisuuden Virossa.
Minulla on nyt paperitäys nimiä, joiden kirjoja kannattaa käydä haeskelemassa. Koska pidän
näistä kriminaalijutuista. Juhan Paju onkin jo tuttu. Hänen poliisi (miliisi) sankarihan työskenteli
Haapsalussa. Yritimme miehen kanssa jäljittää kirjojen paikkoja. On tainnut Haapsalu vähän muuttua niistä ajoista.

Niin, se dekkari on viron puhekielessä krimka eli kriminaalromaan. Pitäsi varmaankin tuota Vildeäkin lukea. Mahtaisikohan Suvilahden Viro-keskuksen Baltia-kirjastosta löytyä? Eiköhän, sillä siellä on Tuglas-seuran kokoelmasta yli 30 000 vironkielistä nidettä.

o näin ymmärsin, että Tuglas-seurasta ainakin löytyy. Kuulemma myös ihan kirjastoista. Pitää tosin tilata.
Ei ole silläravoin hyllytavaraa. Mutta paras paikka on Tuglasen kirjasto.
Hei, jos on aikaa, niin tulkaa Tuglasseuran tiloihin torstaina 8.3. (naisten päivä).
Siellä musisoi hieno virolainen nainen. Omat biisit ja itse laulettu. Minä ainakin olen ihan ihastunut
tütrukun musisointiin. Siis kello 18.00 Eesti Majassa.

Et siis Vilde ja kriminull? Minu meelest on Eduard Vilde kriminullidest niisama kaugel kui Anton Hansen Tammsaare Agathe Christiest.
Aga Vilde on üks mu lemmikutest Eesti kirjanikest, seda tasub lugeda küll ja tema lugudest on tehtud Eesti Televisioonis telelavastusi ja teatrietendusi kunagi nõuka-ajal ("Pisuhänd", "Vigased pruudid" "Tabamata ime"), mis olid väga menukad.
Ühesõnaga valdab Vilde rohkem seda tüüpilist kriitilist Eesti eneseiroonilist naljasoont ja detektiivindusega siin küll mingit pistmist ei ole.
Aga ausalt öelda, ei teagi ma, kes oleks Eesti kirjanikest kriminullide poolest tuntud? Ehk on nüüd uuema aja kirjanikke, aga vanast ajast ei mäleta küll või on mu kooli kirjandusõpetus sellest teemast kaugelt mööda käinud..
Googeldades leidsin aga ühe huvitava, mis isegi tekitas huvi: "Apteeker Melchior ja Oleviste mõistatus" Indrek Hargla 2010

http://www.raamatumaailm.ee/raamat/apteeker-melchior-ja-oleviste-moistatus-0