Uudet suomalaiset ja uudet ruotsalaiset

Maahanmuutto on täyttä politiikkaa, maailmanlaajuista sellaista. Tänne vain sitten juttuja kaikesta siihen liittyvästä.

Nämä valvotut asumiset mitä hoidan työkseni, ovat enemmän ja enemmän siirtymässä ongelmaisten ja psyykkisesti sairaiden maahanmuuttajien parissa työskentelyksi. Näiden asuntojen piti olla portti normaalin kirjoille pääsystä elämässään virheitä tehneille, väärinkäyttäjille, vuokraisäntien silmissä mustalle listalle joutuneille ja maksuluottonsa menettäneille.
Nyt kun on ekonominen kriisi meneillään saavat ne alkuperäiset kohderyhmät pärjätä kuka missäkin loukossa jos ei heillä samalla ole vakavia psyykkisiä häiriöitä ja säästetään mieluiten siinä että nämä maahanmuuttajat jotka oikeastaan tarvitsisivat kalliiksi tulevaa kunnollista hoitoa, yritetään työntää meidän hoivattaviksemme. Sosiaalisihteerit jättävät oleellisia asioita tahallaan kertomatta että onnistuisivat lirkkaamaan sisälle nämä vaikeimmat tapaukset.

Suomalaisen kolleegani kanssa otimme toissapäivänä tällaisen pariskunnan opintokäynnille. Mies 21 vuotias psyykkisesti hyvin sairas irakilainen on asunut maassa 2 vuotta, järjestetyn avioliiton kautta 2 kk sitten maahan saapunut vaimo 20 vuotias. Mies on asunut psykiatrisessa asuinkollektiivissa, mistä hänet on kirjoitettu ulos kun oli liian vaikea asukas sinne. Hän tarvitsee päivittäistä lääkitystä ettei rullaisi raiteiltaan täysin.
Tämä vastatullut nuori vaimo on täysin terve mutta kaukana realistisesta käsityksestä Ruotsin suhteen. Vaikutti olevan käsitys että Ruotsissa saa ilman muuta valita millaisen asunnon hyvänsä ja kaikki sinne vain kustannetaan.

Tämä 20-vuotias vaimo tulkin avulla kertoi moneen kertaan miten paljon hän oli lukenut psykiatriaa Irakissa ja aikoi todella pitää huolen siitä että aviomies lopettaisi lääkityksensä ja hän itse psykologisten keskustelujen avulla saisi miehensä terveeksi.
Mies ryntäsi kaksi kertaa haastattelun aikana ulos silmät päässä pyörien koska opintokäyntikin oli hänelle liian raskas. Kun kysyin mitä tapahtuu jos mies jättää lääkkeensä yhtenä päivänä ottamatta niin hän sanoi että ajatukset alkavat kiertää kummallisina päässä.
Mukana ollut sosiaalisihteeri kääntyili hyvin ahdistuneena tuolissaan, pariskuntahan pitää saada jonnekin sijoitettua......
Minulla ei ole minkäänlaista psykiatrista koulutusta, ja siksi totean että taitaa tämä pariskunta olla hieman liikaa kyvyilleni.

Tasapainon vuoksi kerron eräästä toisestakin tapauksesta. Olin konttorilla yksin kun ovikello soi. Oven takana oli iranilainen tuskaiset silmät omaava iranilainen mies. Hän sanoi että hän on muuttamassa asuntoihimme ja tuli kysymään koska hän pääsisi kun ei enää jaksa olla siellä entisessä paikassa. Muistin oitis että tällainen mies on päätetty ottaa ja kutsuin hänet sisälle ettei tarvitsisi rappukäytävässä selostaa.

Mies on istunut 8 vuotta iranilaisessa vankilassa ja häntä on siellä kidutettu lähes päivittäin muunmuassa valeteloituksia järjestämällä. Veljensä ei kestänyt vaan hänet kidutettiin kuoliaaksi. Olen varma siitä että kenestä hyvänsä tulee henkisesti sairas vuosikausia jatkuvalla fyysisellä ja henkisellä kidutuksella. Mies kertoi että vapauduttuaan tuolta oli heroiini ainoa keino millä saada edes hetken helpotusta tuskaiseen oloonsa. Nyt hän on ollut jo pitkään subutexhoidossa mutta kaikki on perin raskasta vieläkin.
Sanoin monta kertaa hänen äänensä katkeillessa ettei hänen tarvitse kertoa jos ei halua, mutta hän katsoi silmiini tuskaisenkiinteästi ja sanoi haluavansa kertoa. Tunsin aivan uskomatonta sympatiaa tuota miestä kohtaan ja intuitiivisesti tiesin että kaikki hänen hyvin karmea kertomuksensa oli täyttä totta. Hän oli aivan liian alistettu pystyäkseen edes laskelmoimaan mitään etuja itselleen liioittelemalla. Todellisuudessa on toisinaan aivan tarpeeksi. Tunsin että tuolle miehelle uskaltaisin kääntää selkäni missä tilanteessa hyvänsä, hän ei koskaan vahingoittaisi minua.

Mitä kansojen muuttoliikenteessä tapahtuukin niin tiedän että hyvinvointia on tasoitettava tulevaisuudessa. Humanismin nimissä on otettava vastaan hätää kärsiviä. Elintasopakolaiset jotka eivät haluakaan sopeutua uuteen yhteiskuntaansa on pystyttävä erottamaan näistä todellisista paljon kärsineistä.

Naapurissani asuu mies joka on juuri näitä ihmisraunioita. Hän kävelee monta kertaa päivässä asuntomme ja ohi puhuu itsekseen, usein hyvin agressiivisesti persian kielellä, puhuuko hän itselleen, jumalalleen vai näkeekö edessään entisen vainoajansa, sitä en tiedä. Tiedän vain että mies ei voi hyvin. Paikallinen pizzerian omistaja tiesi miehen kohtalon ja kertoi hänen tulleen tänne Ayatollah Khomeinin aikaan. Pizzaleipurin mukaan kukaan tähän aikaan tullut ei ole sielunsa voimissa, sillä kaikkia heitä kidutettiin tavoin joita ei meikäläinen voi ymmärtää. Uskon pizzamiestä.

Olen tavannut muutaman muunkin iranilaisen jotka tulivat tänne samalla Khomeinin aikakaudella. Heistä ei juuri kukaan ole "täysjärkinen". Ne jotka yleensä pystyivät pakenemaan, heillä oli siihen aihetta, ja saivat maksaa hinnan jota me medelsvenssonit ja mattimeikäläiset emme pysty ymmärtämään vaikka yrittäisimme.

Niin se on kuin kerrot Tauno vaikka kyllä niitä normaalina säilyneitäkin on onnistunut pakenemaan. Yhteistä heille on se että ovat Iranin harjoittamaa sisäpolitiikkaa vastustavia rebellejä joiden rikkomukset eivät itseasiassa olleet kovinkaan suuria. 80-luvun loppupuolella minulle näytti selkäänsä eräs alle kolmekymppinen iranilainen miespuolinen opintotoverini. Selässä oli koko selän mittainen hyvin syvä ruoskanjälki ja lukemattomia pienempiä. Nämä hän oli saanut rangaistukseksi ainoasta rikoksestaan mikä oli kävely samanikäisen tyttöystävänsä kanssa käsikädessä kadulla ilman että heillä oli "esiliinaa" mukana. Hän ei edes tiennyt miten tyttöystävälle kävi koska heidät siepattiin eri autoihin kadulta. Arvaillahan voi.

Hänen keskiluokkaan kuuluva rehtori-isänsä haettiin kuulusteluihin ja menetti työpaikkansa koska noin huonosti ajatollojen oppeja poikaansa soveltava ei voinut olla sopiva moiseen tärkeään työhön.
Poika oli kuukauden vankilassa ja sieltä päästyään perheensä totesi että kaikki tiet olivat pojalle tukossa ja isän säästövaroilla poika lähetettiin matkaan. Kaikilla perheillä ei noita varoja ole ja useimmilla iranilaisilla pakolaisilla on hyvä pohjakoulutus ja tulevat hyvistä kotioloista.

Huolimatta kitkeristä kommenteistani Suomen maahanmuuttopolitiikkaa kohtaan uskon, että maailmalle pakolaisina lähtevistä osa on lähtenyt ihan oikeasta tarpeesta. Myös Suomeen päätyneistä. Kaikista pahimmassa asemassa kuitenkin ovat yleensä köyhät ihmiset, ja heistä erityisesti naiset ja lapset. Heillä ei puolestaan ole varaa tai mahdollisuuksia paeta kotimaansa kauhuja ja vaikeita oloja. Maailmalla tehtävä kartoitustyö ei varmasti ole mutkatonta, vaikka parasta olisi voida selvittää se todellinen avuntarve ja tuoda maahan niitä kaikkein turvattomimmassa asemassa eläviä. Nuo pakolaisten lähtömaat kun tahtovat useimmiten olla ns. suljettuja yhteiskuntia, joissa vallitsee tiukat uskonnolliset ja kulttuurilliset lait.

Suomen pakolaispolitiikka on pahasti epäonnistunut. Ensin sen suhteen millaisia pakolaisia maahan otetaan ja sitten siinä kuinka heitä pyritään sopeuttamaan yhteiskuntaan.

Minusta tuntuu, että suurin osa Suomeen muuttaneista ulkomaalaisista on niinsanotusti kunnon väkeä. Euroopan Unionin maista on tullut osaavaa työväkeä (esimerkiksi virolaisia rakennusmiehiä) ja korkeasti kouluttautuneita erikoisalojen ammattilaisia (esim. Nokia). Täällä pääkaupunkiseudulla tilanne on sama kuin 70-luvun Ruotsissa: suurin osa siivoojista ja ravintoloiden tiskaajista on muualta tulleita. Vaikuttaa siltä, etteivät nuo työt oikein tahdo kantaväestölle kelvata; mieluummin elellään erilaisten tukien ja korvausten varassa. Eipä silti, en paheksu enkä kadehdi heidänkään elämäntapaansa. Kun on vähemmän tuloja, kulutetaan vähemmän ja tämän maapallon kuorma ei rasitu niin paljon kuin kerskakuluttajat kuormittavat. Minä en oikein osaa arvostaa yletöntä raatamista muuten kuin välttämättömyyden pakosta.

Työperäinen maahanmuutto on toki asia erikseen, eri alojen ulkomaalaiset osaajat eivät ole pahasta, jos niitä osaajia ei maastamme löydy.

Tiedätkös Urpo, miksi tiskarin hommat eivät kelvanneet minulle, kun viimeisimmän pitkäaikaisen työn jälkeen etsin uutta? Olin niin halukas töihin, etten pitänyt väliä sillä olenko omalla alallani vai aputöissä.. mutta Tampereella tiskarit saavat ehkä kahtena- kolmena päivänä viikossa itselleen muutaman tunnin yhdessä kohteessa. Työtöntä se ei hyödytä millään tavalla. He ovat vuokratyövoimaa, ja jos noista tunneista jää käteen kuussa sata euroa enemmän kuin ilman (miinus kyydit), ei se ole edes järkevää. Minkäänlaista turvaa esim. sairastumisen varalle ei ole, ellet ole jo ollut tietyn ajan vuokrafirman listoilla.

Eli: tänään teen kuppilassa A kaksi tuntia aamuruuhkassa. Sen jälkeen minulla on kaksi tuntia luppoaikaa, mutten ehdi kotona käymään. Notkun kaupungilla, sitten menen lounasajan jälkipuolelle kuppilaan B, joka sijaitsee 20km päässä edellisestä. Teen siellä 2,5h. Sama seuraavana päivänä.. mutta loppuviikolle minulla ei ole töitä. Palkka jotakin 7- 7,5e/tunti, mikä katsotaan bruttona kun haen seuraavat työttömyyspäivärahat.

Olen huomannut että keskustelukin ulkomaalaisista on monelta osalta Suomessa samanlaista kuin 80-luvun Ruotsissa. Kaikkia Ruotsin virheitä ei ole kyllä tarpeen Suomen tehdäkään maahanmuuttopolitiikassaan. Eniten siinä ajattelen juuri tuota kotoutuspolitiikkaa mistä Almakin on useasti maininnut. Se olisi saatava paremmin toimimaan että pääsisivät yhteiskuntaan mukaan ja tärkeä osa siinä olisi kyllä työnteko.

Tekemättömiä töitä on kyllä vaikka millä mitalla kaikkialla mutta niitä ei ole varaa teettää. Paljon on Suomessa puhuttu kansalaispalkasta ja kyllä se byråkratian osalta varmasti turhia virkoja säästäisi. Jos siinä määrättyyn rajaan asti saisi ansaita omia tulojakin ilman että kansalaispalkka pienenisi niin voisi löytyä pikkutöillekin tekijöitä. Sitten on kuitenkin siinä se aspekti että pitäisikö sitä kansalaispalkkaa vastaan kuitenkin jotain vastapalvelukseksi tehdä? Lisääntyisikö vai vähenisikö ne pimeät työt?

Sitten ajattelen että olisi paljon tällaisia minun kaltaisiani vanhempia työssäkäyviä joilla velat on aikapäiviä sitten maksettu ja enää on kysymys vain juoksevista kuluista selviämisestä ennen eläköitymistä. Kyllä sieltä taitaisi äkkiä iso liuta kaltaisiani irrota työelämästä. No tulisipahan nuoremmille ja ehkä ulkomaalaisillekin töitä mikä olisi hyvä asia ainakin näinä aikoina. Aina on mitalilla noita puolia.

Nyt meni kyllä minulla aiheesta hieman sivuunkin mutta yhdistyväthän nuo edes jotenkuten keskenään nämä aiheet.

Olet oikeassa Alma. Eihän tuon kaltaisessa työnteossa ole mitään järkeä. Työntekohalut kuolevat vääjäämättä moisessa höykytyksessä. Työlainsäädännön mukaan vuokratyönantajankin on kuitenkin maksettava palkka neljältä tunnilta, vaikka työaika olisikin 2,5 tuntia. Tuo vuokratyön teettäminen on tuonut mukanaaan kaikenlaisia yrittäjiä, jotka eivät halua noudattaa lakeja ja laistavat velvollisuuksiaan eivätkä maksa työnantajan lakisääteisiä maksuja. Jotkut jättävät lomapalkankin maksamatta, mikäli itse ei ymmärrä vaatia palkkaansa.

Palvelualalla on useampikin iso vuokrafirma, joissa ei lomia tunneta. Ne jättävätkin lomarahat ja vapaiden järjestämisen työn tilaajalle. Tilaaja puolestaan käyttää tarpeeseensa, ja lomia ei tunneta sitäkään kautta, rahat sentään tulevat kuulemma kuukausittain.

Mutta villit ovat markkinat..

Sadecan kirjoituksessa oli hyvä ajatus tuosta osa- aikatyön kohdentamisesta. Varmasti monet tykkäisivät esim. eläkkeellä muutamista viikottaisista työtunneista, ihan vain virkistymisen ja pienen lisätienestin vuoksi. Tai sitten sellaiset lyhyempikestoiset jobit voisi moni ottaa ilolla vastaan siirtymäkautena ennen eläkevuosia. Pitkällä työhistorialla kehittynyttä ammattitaitoa tarvitaan!

Ihan säälittää nämä pakolais(turvapaikanhakija)raukat, kun heitä ei kukaan ystävällisesti kyyditä ostosreissulle:

Turvapaikanhakijat toistamiseen kahakassa Lammilla
1.9.2009 16:40 | Päivitetty: 1.9.2009 17:48
A A STT–HS

Poliisi jouduttiin hälyttämään paikalle, kun turvapaikanhakijat ja henkilökunta olivat ottaneet yhteen Lammin vastaanottokeskuksessa Kanta-Hämeessa tiistaina iltapäivällä.

Kanta-Hämeen poliisin mukaan joukko turvapaikan hakijoita tuli vaatimaan henkilöstöltä linja-autokuljetusta kauppaan. Vaatimukseen ei suostuttu, mikä johti yhteenottoon osapuolten välillä.

Kukaan ei poliisin mukaan loukkaantunut kahakassa.

Paikalle hälytetty poliisi otti kiinni kahdeksan turvapaikanhakijaa. Kukaan ei loukkaantunut välienselvittelyssä. Poliisi ei käynnistä asiasta rikostutkintaa.

Saman vastaanottokeskuksen asukkaat aiheuttivat hämminkiä myös kaksi viikkoa sitten perjantaina.

"Siinä ottivat yhteen Lammin kylillä seudun baari-ikäiset nuoret ja turvapaikanhakijat. Kymmenkunta nuorta mukiloi toisiaan", kertoo Mika Heikkonen Hämeenlinnan poliisista.

Välienselvittelyn osapuolet saivat lieviä vammoja. Kaksi viikkoa sitten tapahtuneesta nujakoinnista on käynnistetty rikostutkinta.

Alma kirjoitti:

Ihan säälittää nämä pakolais(turvapaikanhakija)raukat, kun heitä ei kukaan ystävällisesti kyyditä ostosreissulle:

Uskomatonta kohtelua todella. Meillä suomalaisilla on vielä paljon oppimista miten kunnioittaa vieraita kulttuureja.