Ongelmasanat/Probleemsõnad

Eri kielissä , erityisesti sukuluskielissä , on sanoja mitkä kuulosta samalta mutta tarkoita jotain ihan muuta. Tänne voitais laitta sanoja ja tarinoita ongelmasanoista.
Eri keeltes , eriti suguluskeeltes , on selliseid sõnu mis on sarnased , aga tähendavad oopis midagi muud. Siia saab kirjutada neid sõnu ja lugusid .

Sain hiljuti teada , et soome "tuuppiminen" ei olegi sama kui eesti "tuupimine"

tuuppiminen - lükkamine, tõuklemine
tuupimine - panikiissa-kiireinen opiskelu (esim. ennen koetta)

Tämä onkin hyvä ketju. Ihan eestinkieltä osaamattomankin on hauskaa lukea tuollaisista eroista koska niitä väärinkäsitettyjä sanoja on ilmeisesti paljon.

Minä jouduin soittamaan reilu noin reilu vuosikymmen sitten gynekologille Virossa, koska muut eivät osanneet sitäkään vähää viroa, minkä minä osasin ja se oli tosi vähän. Kysyn ensin englanniksi, puhuiko lääkäri englantia. Hän vastasi:"Mõned sõnad, I love you, thank you". Ajattelin, että onpa huumorintajuinen rouva, kun kertoo puhuvansa monta sanaa englantia, muttei osaa tuon enempää. Jatkoin sitten Taunon lanseeraamalla kielellä köögieestiks, mutta tulin kutenkin ymmärretyksi ja sain ajan tohtorille. Aika kauan meni, ennen kun tajusin, että viron mõni ei ole sama kuin suomen moni, vaan se tarkoittaa muutamaa.

Kauan aikaa sitten Kreikassa tuli tulkittua väärin, mitä kreikan kielen sana ne tarkoittaa. Kyseltiin bussiasemalla bussia pieneen maalaiskylään ja kreikkalaiset ymmärsivät elekielestä ja paikan nimestä, mihin olimme menossa. He vastasivat: "Ne" ja vahvistivat vielä pudistamalla päätään tarmokkaasti vasemmalle. Halusimme lähteä etsimään oikeata bussia, mutta meidät suorastaan vedettiin siihen bussiin, josta olimme kyselleet. Pään puistaminen tarkoittaa Kreikassa samaa kuin meillä pään nyökäyttäminen ja ne tai nai (useimmiten lausutaan suurin piirtein ne) on kyllä.

Vaatasin YLE kanalilt mingit meditsiini saadet. Seal üks mees rääkis , "että hänellä on tyrä leikattu ... " Türa on miehen sukuelimen haukkumasana virossa. Itse viellä miettisin , että voi mies parkaa. Aga kui järgmisena tuli naine rääkima , et hänelki on tyrä leikattu , otsisin kohe sönaraamatu välja.
Tyrä - song

Eestlased raiskavad raha (aega)
Suomalaiset tuhlavat rahaa (aika)
(olen minagi raisanud raha)

Kun suomalainen on ylpeä - siis ta on uhke
Kui eestlane on ülbe - sitten hän on röyhkeä

Kun suomalainen on julkea - siis ta on vääritu, häbematu
Kui eestlane on julge - sitten hän on rohkea , urhea

Onhan noiden sanojen merkitykset jotka Justus kerrot, ylpeä, röyhkeä, julkea ja rohkea, kuitenkin jotenkin melkein samaakin tarkoittavia, joten ovat varmaan kauan sitten tarkoittaneet samaa molemmissa kielissä. Sitten jommassa kummassa kielessä sen tarkoitus on vaihtunut riippuen siitä mistä murteesta sana on kirjakieleen otettu.

Kun eesti-suomi sanakirjaa selailee, niin paljon on niitä sanoja joita muistaa vanhojen ihmisten aikoinaan käyttäneen vaikka eivät täsmälleen samaa tarkoitakaan ja että niille on tullut joku toinen sana tilalle jota useammin yleiskielessä käytetään.

Olen jostain lukenut tarinan , että viru maakunnasta virulaiset kävivät suomessa veneilla piima (maito) myymässä. Perillä joutua myivät piima , mutta matkalla oli viron piimasta saanut suomalainen piimä. Matkalla sana säilyi , mutta sisältö muuttui.
Tästä voisi arvailla , että julge eestlane muutui saavutua suomeen julkeaksi virolaiseksi ja ylpeä suomalaine saavutua viroon ülbeks soomlaseks . Tuli vain mieleen semmonenkin .
Ollaan pitkään ollut eristyksessä kielelisesti. Viron kieli on saanud enemmän vaikutuksia saksan kielesta ja suomen kieli ruotsista. Luulen että 100-200 vuotta sitten olivat me kielet toinen toiselle lähesempia.

"Uhkea" tarkoittaa meillä rehevää, eli vaikka näin: "Olipa siinä uhkea nainen.."

Justus kirjoitti:

Ollaan pitkään ollut eristyksessä kielelisesti. Viron kieli on saanud enemmän vaikutuksia saksan kielesta ja suomen kieli ruotsista. Luulen että 100-200 vuotta sitten olivat me kielet toinen toiselle lähesempia.

Viron ja Suomen kielet ovat olleet joskus yhtä, kun kansatkin olivat yhtä kansaa. Siitä on kauan, mutta molemmat kielet,vaikkakin ovat pieniä kieliä, säilyttäneet harvinaisen hyvin omaleimaisuutensa. Virolaisilla ja suomalaisilla on ollut kanssakäymistä vuosisatojen ajan, joten sekin on vaikuttanut siihen, että kielemme muistuttavat edelleenkin niin paljon toisiaan.

Osaan sen verran ruotsia, että minulla on vahva käsitys, että viron kielessä on enemmän vaikutteita ruotsin kielestä kuin suomessa. Viron kielen ruotsinlainat ovat sen verran muuttuneet, että niitä ei heti tunnista ruotsin kielen lainasanoiksi. Suomen murteissa on kyllä ruotsinlainoja, mutta kirjakielessä melkoisen vähän. Muutama esimerkki viron kielen ruotsinlainoista:

suomeksi kuva viroksi pilt ruotsiksi bild
valtio riik rik
vapaa prii fri
lautanen taldrik tallrik
laituri kai kaj
porras trepp trappa
vasara haamer hammar

Näitä on vaikka kuinka paljon, mutten jaksa nyt keksiä enempää. Aamulla täytyy herätä aikaisin.

No siin jätkaks veel:

savupiippu-korsten-skorsten
haarukka-kahvel-gaffel
tyttö-plika-flicka

Murteista nuo lainat tosiaan löytyvät, eli korsteeni, kahveli ja likka.

Minusta on kiinnostavaa, jos tosiaankin on näin että vironkielessä on enemmän ruotsin lainoja kuin suomenkielessä. Suomella on kuitenkin huomattavasti pitempi yhteinen historia ruotsin yhteydessä kuin Virolla. Mikä mahtaisi selittää tämän eron? Suomella on myöskin tuosta Ruotsin ajan päättymisestä paljon lyhyempi aika kuin Virolla. Lisäksi Suomessa on merkittävä ruotsinkielinen vähemmistö ja olemme siis tavallaan vieläkin naimisissa ruotsinkielen kanssa varsin vahvasti.

Aga kas need sõnad ei ole pea-aegu samad ka saksa keeles? Rootsi ja saksa keel on ju germaani keeled ja eesti keelel on veel rohkem laensõnu just saksa keelest.
Aga vaadakem ajaloole näkku. Eestit on vallutanud sakslased, taanlased, rootslased, venelased - igast ühest on jäänud märk siia maha, asi see keeleski.. Huvitav, et soomlased ei ole kunagi kellegile kallale kippunud ja eestlased samuti, veel vähem teineteisele, aga ometi on meil sarnane keel

En ole edes yrittänytkään eestiä lukea ennenkuin täällä foorumilla. Muistan niin selvästi sen että olin ihan yllättynyt että niin paljon sanoja oli tunnistettavissa ruotsinkielen avulla.

Se että niitä ruotsalaissanoja on enemmän eestinkielessä voisi selittyä silläkin että Eesti on pieni pinta-alaltaan.
Siinä suuressa kieli-innossa otettiin tietenkin suomenkieleen vain suomalaisia sanoja jos suinkin sellainen oli. Mitä minä muistan lukeneeni niin suuressa suomalaisuusinnossa kun oli saatu oikeudet omaan suomenkieleen, niin jopa keksimällä keksittiin uusia suomalaisia sanoja ruotsalaisten sanojen tilalle koska kielestä haluttiin mahdollisimman puhdasta.

Vielä minun lapsuudessani kylän vanhat ihmiset käyttivät paljon ruotsinvoittoisia sanoja joilla oli uudempi suomenkielinen vastinekin, mutta ei yhtä kotoinen heille. On niitä lainoja paljon ruotsista suomenkielessäkin, mutta useimmiten niitä ei edes heti huomaa.

Onko Eestissä edes ollut yhtä palavaa oman kielen oikeutusta ajavaa joukkoa kuin Suomessa jo Agricolan ajoista lähtien?

Minun ruotsin kielen taso ei ylty edes "kök-sverige" tasolle .
See on ainult positiivne , et me rootsist peale esimese ülikooli Tartusse ka laenu sõnu saime
Arvasin ikka , et neid sõnu on ikka saksa keelest tulnud.

Minuarust on eestis oma keelt (puhastanud) aktiivsemalt esimese vabariigi ajal. Just nende saksa ja vene keelsete möjude pärast. Sel ajal oli eestis kombeks rääkida "kök-deutsche" - mida peenem taheti olla seda enam kasutati.
Nöuka ajal tulid vene keelsed sönad kasutusele. Ega selle keele vastu oli raske vöidelda, - peale sunnitud kakskeelsusega.


Olen kuullut , että myös arkku - kirst ja lounas suomessa on puhutu ikkuna - aken

Justus kirjoitti:

Olen kuullut , että myös arkku - kirst ja lounas suomessa on puhutu ikkuna - aken

"Ikkunasta" käyttävät vanhat ihmiset vieläkin sanaa "akkuna", joka on laina venäjän sanasta окно, laustutaan kai suunnilleen "aknoo".
Kirstu tai arkku taas on ruotsiksi "kista".

Justus kirjoitti:

Minun ruotsin kielen taso ei ylty edes "kök-sverige" tasolle .
See on ainult positiivne , et me rootsist peale esimese ülikooli Tartusse ka laenu sõnu saime
Arvasin ikka , et neid sõnu on ikka saksa keelest tulnud.

Hehe Justus. Minulla on tämä eestinkieli alle köökkitason, mutta on vähän kuin ristisanatehtävää täyttäisi se lukeminen. Että yrittää ymmärtää sanat ja lauseet oikein googlekäännöstä käyttämättä. Saksankieliset sanat mitä muistan on ehkä vain jotain 2000 sanaa mutta kyllä vain niidenkin avulla tunnistan eestinkielestä sanan sieltä ja täältä mikä ei ruotsinkielelläkään selity. Olen aika varma siitä että eesti on helpompaa ymmärtää jos osaa saksaa ja ruotsia kuin pelkästään suomea osaavien.

Tässä viikolla puhelin erään ruotsalaisen miehen kanssa facebookilla. Hän on Jämtlannin maakunnasta ja puolustaa heidän paikallista jamska nimistä kieltä omana kielenään. Se kieli on ikivanhaa skandinaaviskaa missä osa muistuttaa hyvinkin paljon länsi-Norjassa Trondheimin seudulla käytettyä murretta. Se oli eräs eestiläinen kielitieteilijä joka oli puolustanut sitä jamskaa aivan omana kielenään eikä ruotsinkielen murteena. Sitä ei nimittäin ihan tavallinen ruotsalainen puhuttuna ymmärrä mutta kirjoitettuna minäkin vaivalloisesti käsitin mitä siellä oli sanottu.
Tämän miehen profiilissa huomasin hänen ilmoittaneen osaavansa eestinkieltä. Vilahti jo hetken mielessä antaa hänelle osoite Periferiaan missä ei niin nuukaa ole vaikka tekisi kielivirheitäkin mutta kuitenkin olisi mahdollisuus sitä eestinkieltään käyttää ettei unohtuisi.

Kutsu Sadeca ihmeessä Jämtlannin mies tänne!

Sana "kirstu" on käsittääkseni ihan suomenkieltä ja itsekin sitä käytän, kun taas "akkuna" on murresana, joskin käytetty sekin.

Tuo Sadecan selitys suomen kielen suhteellisen vähäisistä ruotsin kielestä otetuista lainasanoista on oikeaan osunut. Fennomaanit halusivat suomalaisille yhteisen kielen, vaikka heistä suurin osa oli ruotsinkielisiä. He suomensivat sukunimiäänkin ja kehittivät innokkaasti suomenkielisiä vastineita ruotsinkielisille sanoille. Suuri osa noista sanoista on edelleenkin käytössä.

Tämä suomenruotsalainen Rickard Järnefelt on aatelistoon kuuluva mies. Hän on itse kertonut että hänen esi-isänsä kuului fennomaaneihin ja kovasti hän on itsekin siihen suuntaan. Ei hän kyllä kovin suosittu suomenruotsalaisten keskuudessa ymmärrettävästi sitten olekaan.

http://richardjarnefelt.puheenvuoro.uusisuomi.fi/85998-oma-luokka-kaarinan-kahdelle-ruotsinkieliselle-lapselle-ei-omaa-koulua

Monet vanhat sanonnat (väljendid) ovat Suomelle ja Virolle yhteisiä, vaikka muodot poikkeavat hieman toisistaan. Osa on peräisin Raamatusta ja osa muuten vaan kansainvälisiä, mutta osa on ainoastaan itämerensuomalaista perua. En lähde tarkemmin etsimään sanontojen alkuperää, mutta laitan tänne muutaman esimerkin.

Nimi ei riku meest - Ei nimi miestä pahenna
Parem varblane pihus kui kaks katusel - Parempi pyy pivossa kuin kymmenen oksalla
Oma maa maasikas, võõras maa mustikas - Oma maa mansikka, muu maa mustikka
Mis meelelt, see keelelt - Mikä mielessä, se kielellä
Meest sõnast, härga sarvest - Sanasta miestä, sarvesta härkää
Kus tuld seal suitsu - Ei savua ilman tulta
Kõva peer on pere naer, salasitt toob sekeldusi - tälle ei taida olla suomalaista vastinetta, mutta minua ainakin nauratti
Kes teisele auku kaevab, see ise sisse kukub - Joka toiselle kuoppaa kaivaa, hän itse siihen lankeaa
Kes see muu koera saba kergitab kui mitte koer ise - Kuka sen kissan hännän nostaa, ellei kissa itse
Kingitud hobuse suhu ei vaadata - Lahjahevosen suuhun ei katsota

Lueskelin aikani kuluksi vanhoja virolaisia sanontoja ja tunnistin osan niistä Suomessakin levinneiksi. Onhan noita useampiakin, mutta ehkä joskus poimin niitä tänne lisää.

Tässä vielä muutama ongelmasana lisää:

Hallitus (viro) - home (suomi)
Kortsud - rypyt
Kitsas - kapea
Lihapallid - lihapullad
Viinerid - nakit
Pussid - puukot
Kassid - kissat

Viron kielessähän d äännetään kuten suomen kielessä t.

Ja suuri ongelma seel kaugel kus on minu naine.

Palaanpa edelliseen viestiini. Kun tulin Viroon ensimmäisiä kertoja, niin minut esiteltiin miehille R:N NAISENA.
Olin aika loukkaantunut. Olenko minä joku naikkonen. Ilmeisesti edellinen viestini ei mennyt ihan perille.
Mielestäni tuo rouvashenkilön kutsuminen naiseksi on niin erilaista meillä, että täyttää pulmasanan ominaisuudet.