Olemme kaikki? varmaan lukeneet jossain elämämme vaiheessa sarjakuvia. Omalle kohdalleni tuo suurin buumi sattui lapsuuden ja nuoruuden aikoihin. Näin vanhemmiten kiinnostus on hieman hiipunut, mutta joitain sarjakuvia tulee vieläkin seurattua mikäli ne silmiin osuvat. Mitkä sarjakuvat ovat kolahtaneet eniten minuun? Tässä pieni yhteenveto aiheesta:
Aku Ankka oli minulle must-kamaa pitkään. Murrosiän jälkeen Aku Ankka on jäänyt vähemmälle. Pojille tuli pitkään tilattuna lehti. Aku kumppaneineen kelpasi hyvin hotelli helpotuksessa täysistunnon ajaksi.Huono onninen Aku sai sympatiaa ainakin minulta.
Korkeajännityshurjine seikkailuineen kuuluivat lapsuuteni aikana mielilukemistooni. Tosin ilmojen- ja merten korkkarit eivät ikinä iskeneet minuun siten kuin perus Korkeajännitykset.
Teräsmies oli yksi ehdottomista suosikeista nuorelle krobbelle. Lex Luthor, ripeä asunvaihto mm. puhelinkopissa ja kryptoniitti, joka vei Teräsmiehen voimat, ovat asioita jotka lähinnä muistuvat mieleen tuosta mainiosta sarjakuvasta.
Tarzan apinoiden kuningas! Tästä ovat tykänneet varmasti monet muutkin kuin minä. Voittamaton apinoiden kasvattama lordi, joka joutui pienenä lapsena yksinään viidakon armoille lentokoneen maahan syöksyn jälkeen. Tarzanista on tehty myös lukuisia elokuvia. Ainoa oikea elokuvien Tarzan oli tietysti huippu-uimari Johnny Weissmuller.
Masi toilailuineen oli myös sarjakuva jota lueskelin mielelläni. Ainainen kissanhännänveto kersantti Ärjylän kanssa oli sarjiksen perusteema, joka toistui kerta kerran jälkeen.
Tintti on ehdoton eturivin sarjakuva. Ennen kaikkea minua viehättää upea toteutus, Hergen kädenjälki hipoo täydellisyyttä, suosittelen varauksetta kaikille! Tintti on ulkoasultaan ehdottomasti sarjakuvien numero uno.
Velho on sarjis joka viehättää suuresti minua. Ironia ja sarkasmi ovat Velhon suurin anti. Sarjakuvan huumori iskee minuun todella lujaa!
Harald Hirmuinen on myös hyvä sarjis. Siinä on paljon samaa kuin Velhossa, eli eihän siitä voi olla pitämättä. Haraldin jatkuvasti pieleen menevät sotaretket jaksavat naurattaa kaiken muun sarjiksen sisältävän hauskuuden lisäksi.
Tenavat on vieläkin luettavaa joka kelpaa minun silmieni iloksi. Vaikuttavinta (ja tunteita herättävintä) Tenavissa on Jaska Jokusen kaukorakkaus pieneen punahiuksiseen tyttöön. Onkohan Jaska jo saanut tytön omakseen, toivottavasti. Ressu on myös ehdottomasti Tenavien kantavista voimista.
Rasmus Nalle pääsee listalleni mukaan siksi että opin pitämään siitä tuhottomasti lukiessani sitä pojilleni heidän ollessaan vielä sarjassa alle kintaanpainon.
Mitenkä muut, onko tullut luettua sarjakuvia?