Historia ja menneisyys/Ajalugu ja minevik

Vaikka en olekaan kiinnostunut varsinaisesta sotahistoriasta, minua on kiinnostanut sota-ajan ihmisten arki, tiedonvälitys ja propaganda. Tästä linkistä avautuu jonkinlainen maisema edellä mainitsemiini aiheisiin. Propagandaa ja politikointia löytyy useammallakin kielellä lentolehtisisten ja sanomalehtien kautta. Myös viroksi ja venäjäksi. < href="http://www.doria.fi/handle/10024/4194>Täältä löytyy paljon lisää mielenkiintoista tutkittavaa.

Suomalaiset ovat Euroopan metsäläisin kansa. Lieneekö tämä syynä siihen, että pidämme metsissä samoilusta ja sienten ja marjojen keruusta ? Suomeen ihmisiä on tullut jo yli 10 000 vuotta sitten, mutta suomalaisten alkuperästä kiistellään yhä ja esitetään toisistaan poikkeavia näkemyksiä. Kielitieteilijät ja geenitutkijat tuntuvat olevan välillä aika rajustikin tukkanuottasilla, mutta monet kielitieteilijätkin riitelvät välillä keskenään melko äänekkäästi. Mitään varmuutta suomalaisten ja suomen kielen alkuperästä ei kuitenkaan ole, joten tiukasti linnakkeissaan pitäytyvät tiedemiehet vaikuttavat joskus jopa huvittavilta omissa vakaumuksissaan. Se on ainakin selvää, että ensimmäiset suomalaiset olivat metsästäjä-keräilijöitä ja noiden ihmisten jälkeen tänne on tullut näihin päiviin asti muualta muuttaneita, mutta suomalaiset ovat säilyttäneet geeniperimänsä monipuolistumisesta huolimatta uralilaiseen kantakieleen perustuvan suomalais-ugrilaisen kielensä.

Suomenniemeä on asutettu pitkien ajanjaksojen aikana ja läheisimpiä kielisukulaisiamme ovat itämerensuomalaiset kansat, joihin virolaisetkin kuuluvat. Suuri osa nykyisistä suomalaisista polveutuu virolaisten kanssa yhteisestä kansasta ja on luonnollista, että maidemme välillä vallitsee nykyisin yhä vankempi yhteenkuuluvuuden tunne.

Tuosta edellisen viestin linkin Tiede-uutisen alkuperäisestä Science-lehden uutisesta HS:n toimittaja Jani Kaaro on kirjoittanut oman artikkelinsa. Tuosta ruotsalaisten tekemästä geenitukimuksesta selviää ainakin se, että yhdellä luurangoista oli vahva Välimeren alueen perimä ja kolmella muulla luurangolla geeniperimä, joka on nykysuomalaisille ominaisin. Tästä voitaisiin kehittää ajatus, että Ruotsissa on asunut metsästäjä-keräilijöitä, jotka saattavat hyvinkin olla nykyisten suomalaisten esivanhempia tai muuten osa kansaa, joka on hajaantunut ainakin Ruotsiin ja Suomeen.

Tuo välimerellisten geenien nainen on oletettavasti tainnut viljelyn taidon ja tästä voitaisiin esittää hypoteesi, että viljely on eteläeurooppalainen tuontituote.

Ennen oli niin helppoa, kun koulussakin kerrottiin, että olemme sieltä Volgan mutkasta ja tänne sitten tultiin riistan perässä. Nyt tosiaan näyttää siltä, että asia ei olekaan niin yksiselitteinen. Tiedän tuon Urpon mainitseman kiistan
kielen ja toisaalta geenien osoittaman ristiriidan. Sitäpaitsi olihan täällä jo lappalaiset ennen meitä. Keitäs he sitten ovat?
Roomalainen historioitsija mainitsee suomalaiset ensimmäistä kertaa kirjallisuudessa. Sanoo, että olemme niin
rumia, että tokkopa edes ihmisiä.

Minä ainakin mielelläni kallistun noihin Urpon ajatuksiin. Arvelen ihan tosissani että niitä suomalaisgeenisiä keräilijöitä on ollut laajemmalti koko Skandinavian alueella kuin mitä vielä tiedetään. Eiväthän suomalaisetkaan ole geeneiltään samoja kaikki vaan on geeniperimältään jopa aika isojakin eroja eri heimojen kesken.
Olisi todella hienoa jos joskus saataisiin itsekin selville keitä me olemme, ja ehkäpä joskus vielä saadaankin.

Suomalaiset olisivat siinä mielessä hyvä tutkimuskohde, että olemme olleet aikojen saatossa aika sisäsiittoisia.
Meille ei käynyt kuten virolaisille, että kaikki tulivat omimaan näitä maita.
Mitä nyt vähän venäläiset ja varsinkin ruotsalaiset toivat omat perimänsä meihin.
Mutta se täytyy sanoa, että tuo sekoittelu on tehnyt hyvää. Virolainen ihminen on kaunis.
Yksi tuttu tuossa naapurikylässä sanoi, että mielellään muuten lähtisi Suomeen jonkun miehen kainalossa.
Mutta kun suomimiehet ovat niin rumia.
Olen nyt vähän liikaakin puhunut näistä ulkonäköasioista. Meissä vaan on sellaisia itämaalaisia piirteitä, jotka eivät kaikkia miellytä.

Heh aliel! Kuitenkin siinä suomalaisessa miehessä on niin paljon hyviä tolkkuja puolia että voittaa monissa asioissa vaikka minkä maalaiset!
Ihan tavallinen suomalainen mies on mielestäni aika valveutunut, huolehtiva, ahkera ja monipuolinen taidoissaankin. He myös ovat hyvin pitkällä tasa-arvokysymyksissä ja ylipäätään ihan fiksuja ovat ja arvostettuja minne vain menevätkin.
Itse olen pistänyt merkille että suomalaiset miehet usein ovat valtavan hyviä kirjoittajia ja että heillä on moninaisia kiinnostuksia oman alansa ulkopuolellakin.
Sille ei sitten mahda mitään jos ovat eestiläisneitojen mielestä niin rumia etteivät sen vuoksi kelpaa, minä ainakin arvostan monet piirteet suomalaismiehissä korkealle.

Niin on Sadeca. Suomalainen mies on luotettava, rehti ja kunnollinen.
Häntä on syytä rakastaa. Tuo minun oma armaani on jopa komea. Äitini ei saa silmiään irti hänestä.