Kauneus/Ilu

Kaunis ihminen on ilo silmälle ja kauneutta on tavoiteltu varmaankin eri tavoin niin kauan kuin ihmiskunta on ollut olemassa. Kauneudenhoitotuotteet ja kosmetiikka ovat varsinainen rahasampo monelle noiden tuotteiden kehittäjille ja valmistajille. Myös miehet ovat käyttäneet kauneudenhoitotuotteita kautta aikojen, mutta viime vuosina miehille on kehitetty lisää omia tuotteita. Naiset ovat kuitenkin edelleen kosmetiikan ja muiden ulkonäkövempaimien varsinaisia kohderyhmiä. Kauneishoitolat, ilusalongit on tarkoitettu myös lähinnä naisille. Kalliiden hoitojen jälkeen salongista astuu ulos sama nainen kuin ennenkin. Hän ei ole nuortunut yhtään, vaikka kasvoista on puristettu muutama finni pois ja kynnet leikattu ja viilattu uuteen uskoon. Kyllä tuo nainen näyttääkin hiukan kauniimmalta, kun hänellä on hyvä mieli, vaikka rahat ovat menneet ja pessimistinen olotila on uskon kautta muuttunut optimistiseksi.

Naiset kuluttavat suuria summia tuotteisiin, joiden kauneutta lisäävä vaikutus on nolla. Kauneutta voi lisätä lähinnä ehostamalla (sekin on hyvin tilapäistä) ja kirurgialla. Jotkut kosmetiikkatuottajat ovat huomanneet, että tuotteen kalliilla hinnalla ja hintojen korottamisella voi olla menekkiä lisäävä vaikutus. Mitä kalliimpi tökötti, sitä tehoavampi vaikutus. Tunnen muutaman suomalaisen mannekiinin, jotka käyttävät kuvauksia ja esiintymisiä ennen silmien ympärille laitettavana rasvana peräpukamiin tarkoitettua voidetta. Kyllähän peräpukamavoide varmaankin tilapäisesti kiristää ihoa. Silmähän se perssilmäkin on.

Ikuisen nuoruuden tavoittelu on taistelua tuulimyllyjä ja aikaa vastaan. Erilaiset rasvat ja voiteet kostuttavat ihoa, mutta siihen niiden vaikutus jääkin. Kun voidetta ei iholla enää ole, se on pian ihan yhtä veltto ja ryppyinen kuin ennenkin. Kasvojen ja käsien kaunistamisen lisäksi monet naiset tuhlaavat rahaa rintojen, pakaroiden, lantion ja vatsan huippukuntoon trimmaamiseen tarkoitettuihin humpuukivempaimiin. Liikunta, ruokavalio, kuntoilu ja voimistelu kiinteyttävät veltostuneita paikkoja kauneudenhoitovälineitä paljon tehokkaammin. Oikotietä onneen ei ole. Me Naisten toimittaja on testannut muutamaa kauneudenhoitovälinettä. Tuloksista voitte lukea halutessanne lukea täällä.

Nykyisin on tarjolla myös erilaisia kemiallisia hoitoja, ja sellaisia joissa käytetään kehossa jo luonnostaan esiintyviä aineita, mutta jotka syystä tai toisesta ovat vähentyneet. Minä voisin kokeilla jotain hedelmähappokuorintaa ja siihen päälle kollageenihoitoja, mutta ei injektioina, kiitos! Nuo hoidot vain maksavat älyttömiä summia, ja niitä täytyisi ajoittain uusia. Leikkelemään en mitään kohtaa alkaisi itsestäni, ja ne myrkkyruiskeetkin (mitä kaikkia niitä onkaan.. öö.. botuliinitoksiinia?) saisivat jäädä.
Olen mielestäni vielä kaunis, enkä tarvitsisi kuin muutaman kilon massaa lisää, ja hoitoja kuivuuttaan/ rasvattomuuttaan väsähtäneelle iholle.

Meikki ja kampaus piristävät naisen ilmettä, mutta arkimeikki riittää arkena, jos yleensä haluaa sellaista laittaa. Meikin tulisi olla myös kevyt, jotta iho hengittää.

Tässäpä taas naisen ulkonäöstä riittää puhetta.
Yksi on pullukampi yksi luisevampi. Yhden iho on kimmoisa ja lihava toisen on luiseva ja ryppyinen.
Joku oli kaunis lapsena toinen sitten vanhana. Ja mitä se kauneus oikein onkaan.
Joskus kauneusihanne oli pulska laiskanoloinen nautiskelija. Jonain toisena aikana kalmankalpea kärsijä.
Nykyään sporttinen ja energinen satavuotias on se ihanne.
Kauneus, on kuten tuolla värimaailmassakin katseltiin, hyvin mukamas ymmärretty osa meidän elämää.
Kaikki värit ovat kauniita kaikki ihmiset ovat omalla tavallaan kauniita.
Tietyn kauneuden tavoittelijat ovat sitten oma lukunsa jopa täällä foorumilla.

Ihan tarkoituksellani hiukan provosoin, että saataisiin tästä aiheesta jonkinlaista keskustelua. Minä olen ainakin siinä mielessä normaali mies, että minua viehättävät kauniit asiat, ajatukset, ilmiöt ja ihmiset. Erityisesti minusta kaunis nainen on ilo silmälle, mutta kauneus on katsojan silmässä. Kaikki missit eivät ole minusta kauniita. Sisäisenkin kauneuden kuuluu näkyä ja rumakin voi olla kaunista, kun osaa katsella oikein.

Minä kun olen tällainen häpeämätön totuudentorvi, niin tässäkin aiheessa hyvin suorapuheinen. Oikeastaan en muista nähneeni ihan oikein todella rumaa ihmistä koskaan, vaan kaikista voi sen jonkin viehättävän piirteen löytää ihan varmasti. Ruma luonne taas näkyy ulospäin, ja se ei todella kaunista ketään. Pahimpia ovat ahneus ja ylimielisyys, sekä aggressiivisuus. Vastaavasti ihmisen sisäinen lämmin hehku sävyttää ulkoistakin olemusta.

Mutta se kauneus.. se on tärkeintä millaiseksi itse itsensä tuntee ja millaisena näkee. Muista viis.

Jos puhutaan kauneudesta siten, että siinä kilpaillaan, niin sanoisin valitettavan usein markkinoilla olevan tarjolla missejä ja malleja, joilla periaatteessa on mittasuhteet kohdillaan.. mutta eivät ole kauniita. Silmissä ei ole loistetta. Ilmeet luonnottomia ja tunteettomia. Liikaa puunattu ja tuunattu.

No kauneudesta voi puhua loppuelämän.
Katso tähtitaivasta siellä missä ei mikään valosaaste sinua kiusaa. Siinä on kauneus.
Mene metsään ilman mitään sienestys- tai marjastusvaatimuksia. Katso vaan ympärillesi. Onko kaunista?
Tai mene meren rantaan tyynellä tai myrskyllä. Kaunista ja luonnollista. Ei tarvitse sitä Thaimaan tai jonkin muun viehätystä.
Kaunista on tässä sinun lähelläsikin.

Kauneutta tässä maailmassa olisi yllin kyllin ilman kauniita ihmisiäkin. Jopa vielä kauniimpaa; ihminen on toiminnallaan pilannut ympäröivän maiseman kauneuden monin paikoin kokonaan ja aiheuttanut myös monien kauniiden eläin- ja kasvilajien katoamisen kaunistamasta tätä maailmaa. Jos keskittyy katsomaan intensiivisesti jonkin kasvin kaunista kukintoa, voi parhaimmassa tapauksessa kokea koko maailmankaikkeuden kauneuden.

Vielä tuosta kauneudesta ehkä vähän analyyttisemmin. Esim ihmisen kasvoja pidetään kauniina, kun molemmat puoliskot ovat jokseenkin samanlaiset. Eli että silmät ovat samalla korkeudella, suu on samannäköinen kummallakin sivulla, nenän puoliskot ovat samannäköiset jne. Taiteilijat eivät yleensä tykkää tällaisista tasapainoisista ilmestyksistä.
Aki Kaurismäki on kertonut ihailevansa Kati Outista juuri siksi, että on tuossa yllämainitussa katsannossa aika muotopuoli. Hän, Aki, ihailee juuri sitä epätasapainoa K.O:n kasvoissa. Hänen kameransa ihailee jotain rosoisuutta naisihmisen kasvoissa. Pitäisi varmaan mennä esittäytymään arvon ohjaajalle. Minun kasvoni puoliskot ovat kuin eri maailmasta. Synnyttyäni äiti rääkäisi kauhusta. Nenä oli lytyssä toisella poskella ja toinen silmäkin harhaili jossain.
Nykymallit ovat myös ilo silmälle siinä mielessä, että ovat hyvinkin persoonallisen näköisiä. Ei enää sitä missi-lookia vaan ihan minkänäköisiä hyvänsä. Tärkeintähän mallin olemuksessa onkin se varsi, jonka päässä pää lepää. Että on pitkä, hoikka ja luiseva, jonka päällä vaate kuin vaate näyttää hyvältä.

Yhdelläkään ihmisellä ei ole symmetriset kasvot, mutta jos puoliskot ovat kovin epätasapainossa niin kyllähän sen huomaa.

Katsoin juuri tuota meidän tyttölasta, joka oli ennen syntymäänsä niin pitkään lähtökuopissa äitinsä luita vasten, että syntyi kirjaimellisesti nenä poskella. Sen huomaa vieläkin hänen sieraintensa muodosta, jos katsoo tarkkaan. Varsin viehättävää

Niin oli yhdellä meidänkin lapsistamme. Nenä oli poskella ja kasvot turvoksissa kuin nyrkkeilyottelun jäljiltä. Soitin anopilleni ja kerroin syntymästä ja siitä, että lapsi oli minusta hänen äitinsä näköinen. Vastaus kuului:"Älä sano, hyi kauheeta!". Kyllä tuostakin lapsesta on kasvanut sittemmin ihan kaunis aikuinen.

Jotkut isoäiditkin haluavat näyttää kauniilta ja kohentaa ulkonäköään löytääkseen uuden miehen. Näin Kaliforniassa.

Näin se on. Rujoista ja kummallisista syntyy kaunotar tai kulkuri.
Olen pitkään eli lähinnä koko työelämani katsellut lapsia. Voin vain kuvitella miltä näyttivät syntyessään.
Oikeastaan kaikki lapset ovat kauniita. Mutta heistäkin näkee mikä on tulevaisuus. Ehkä se tärkein mittari on kuitenkin miten lapsi kantaa oman itsensä. Kauniistakin lapsesta tulee ruma ihminen, jos hän on laiska ja piittaamaton.
Ehkä kauneinta jo lapsessa on kauaskatsominen ja ymmärtäminen.
Kaikkein harmittavinta on, että lapsi on aina oikeassa katsoessaan tätä maailmaa. Joku sitten pilaa tuon lapsen uskon.