Ongelmasanat/Probleemsõnad

No eestlased ei tee sellest küll probleemi, öeldakse ikka näiteks "mul mees läks poodi" või "ah naine lobiseb sõbrannaga", sellega mõeldakse nii abikaasat kui elukaaslast, ei mingit halvustavat suhtumist. Ja "neiud lähevad mehele" ja "mehed võtavad naise" tähendab üht ja ainust - abiellumist.
Ei teadnudki, et Soomes on see kuidagi halvustava alatooniga , no jälle targem!

Niin paras olisi esitellä ihmiset etunimeltä ja sitten lisätä se kenen vaimo, avopuoliso tai tyttöystävä on kysymyksessä, se "nainen" on vivahteeltaan vähän oudompi suomalaisittain. Eri maassa eri tavat ja tietenkään kukaan ei esitellessä halua loukata ketään missään maassa.

Monta kertaa ihmiset ovat mielestäni ihan turhan nuukiakin kaikenlaisessa korrektiudessa. Tuntemattomien kesken on tietysti hyvä noudattaa sitä mutta esimerkiksi Kainuussa puhuttiin ennen ihan yleisesti akoistakin eikä se ketään häirinnyt.
"Se on sen akka", sanottiin. Tuttavien kesken saatan itsekin sanoa akat enkä tarkoita sillä mitään naisia halventavaa. Tuo voisi olla jotain murrekohtaistakin.

Viron kielen naine tarkoittaa suomeksi sekä naista, että myöskin vaimoa. Jos joku tuntee miehen, muttei tämän vaimoa, niin minusta ei ole kauhean epäkorrektia esitellä uusi ihminen jonkun aviopuolisona. Suomen kielessäkin sana mies ymmärretään usein myös aviomiehenä.

Niin, näköjään minua ei vieläkään ymmärretty. Nyt viron kieltä opittuani ei tunnu missään tuo naiseksi kutsuminen.
Puhunkin ajasta, jolloin en viroa osannut ja ainoa tapa jotenkin tulkita oli miettiä asiaa suomeksi.
Pulmasanat mielestäni lähinnä koskettavat kieltä osaamattomia. Siitähän se ongelma ja väärinkäsitys syntyy, kun ymmärtää suomalaisella päällä virolaisia aivoituksia.

Niin nainen on naine ja vaimo on vaim (heh heh).

Viron kielen vaim tarkoittaa henkeä ja sielua, mutta myös haamua ja kummitusta. Voisin kuvitella suomen kielen vaimoa kodin hengettäreksi ja ajatella, että sanalla on jonkin vanhan merkityksen kautta yhteys myös nykyiseen aviovaimoon sanana . Kantauralissa wajm +viimeisenä kirjaimena jokin vokaali, ehkä o, tarkoitti sydäntä. Kantasuomessa vaimo tarkoitti myös sielua ja henkistä itseä.

Sanasta toiseen. Viron kielessä liputamine tarkoittaa heiluttamista ja huiskuttamista, mutta myös slangissa itsensäpaljastamista. Viron ja Suomen välisessä jalkapallo-ottelussa nuo molemmat merkitykset saattaisivat toteutua. Tosin eri joukkueiden kannattajilla eri merkityksessä.

Tuo kanta-uraliin johtaminen oli hyvin mielenkiintoinen asia.

Tässä taas aika sekoittava viron sana: Asjaajaja. Näyttää kyllä siltä yhdeltä suomenkielen sanalta.
Mutta merkitys on jotain muuta. Viroksi tuo ammatti on jotain sellaista kuin tsuppari tai lähetti..
Tästä sanasta yksi mieleenpainuva muoto: Asjaajajateta. Eikö ole hienoa.
Liisi ope kertoi myös yhdestä sanonnasta, jota joutui käyttämään suomalaisille liikemiehille pitämällään kurssilla.
Heitä kun oli vaikea motivoida kielen saloihin, niin piti ottaa näitä pulmajuttuja herättelemään.
"Tee suu seks" ja heti talouselämän herrat heräsivät. Merkitys on kuitenkin jotain muuta virolaisille kuin meille.
Enpä tässä kerrokaan mitä virolaiset ymmärtävät tuon kuullessaan. Varmaa on kuitenkin, että sanontaa voi käyttää ihan pelkäämättä, että tulee turpaanveto.

Tänään hienossa Kihnu-illassa kuulin ihan uskomattoman linnun nimen.
Silkkiuikku on se suomenkielinen otus. Ja nyt en jaksa sanakirjaa plärätä katsoakseni mikä tämä otus on ihan virallisesti viroksi.
Mutta Kihnulla on oma murre ja tämä tyyppi on kihnuksi PERSSJALG!

Hihhih! Ihanko oikeasti?? Kerrottakoon virolaisille ystävillemme, että Suomessa kuvataan erästä kehotyyppiä sanalla "persjalkainen". Se tarkoittaa ihmistä, jolla on lyhyet jalat (ja pitkä selkä).

Liitin muistaakseni sinne kaadetulle foorumille kuvan silkkiuikusta ja Agnes kertoi tuon linnun vironkieliseksi nimeksi tuttpütt, joka senkin kuulostaa hauskalta.

Tutt on käsittääkseni tupsu, vai onko?

Onhan se. Tutt tarkoittaa myöskin töyhtöä ja pütt on pytty tai tynnyri. Tuttpütt vapaasti suomennettuna voisi olla vaikkapa töyhtötynnyri, virallisesti silkkiuikku.

Olet aika peto, vaikka oletkin urpo. Päättely on ihmismielen omintakeisinta toimintaa. siis sait pisteen.
Jotta kukaan ei loukkaantuisi tai pahastuisi, niin kerron tuosta pistejärjestelmästä.
Me mieheni kanssa koko ajan kilpaillaan pisteistä. Jos elokuvassa tietää jotain etukäteen tai oikeassakin elämässä
tietää mitä tuo seuraavaksi tekee, niin saa pisteen.
Tämä on oikeasti hauskaa seuraleikkiä. Saa vapaasti käyttää.

Pütt sõna kasutatakse ka vanade savist kannude puhul. Savipütt näiteks ja muidu pütid, mida köögis kasutatakse toiduainete hoidmiseks.
Aga linnuga ei ole sellel nimisõnal vist mingit pistmist.

Palautetaanpas tämäkin ketju mieleen. Joskus ihmettelin, mitä tarkoitettiin, kun suur mees imeb nänni, lapsed tavaliselt imevad ja söövad nänni. Nännillä Virossa tarkoitetaan kaikenlaisia makeisia. Voi olla, että sana on puhekielen sana, mutta on kuitenkin yleisesti käytössä ja monet isommatkin lapset vaativat kaupassa nänni.

Suomen kielen ihmisen nänni on viroksi rinnanibu ja eläimen nänni on nisa.

No taas oppi tänäkin päivänä jotain. Kyllähän tuossa eestin kielessä on tosiaan sanoja mitkä suomalaiset käsittävät täysin väärin. Muuten tuokin nännijuttu olisi mennyt täydestä mutta sitä jää ihmettelemään että kun imeväiset syövät nänniä.

Norjalaisilla on myös sanoja jotka ovat ihan päinvastaisia ruotsiksi. Kun kirjoitan pohjiismaisessa ryhmässä, niin vältän sanaa: rolig, koska se tarkoittaa norjaksi sanaa; rauhallinen. Saattaa olla tanskaksikin, sitä en muista tässä. Tavallaan norjalaiset kyllä ovatkin oikeammassa, kun eihän ro perussanana tarkoita ollenkaan mitään hauskaa, vaan rauhallista olotilaa soutamisen lisäksi.

Sadeca kirjoitti:

Norjalaisilla on myös sanoja jotka ovat ihan päinvastaisia ruotsiksi. Kun kirjoitan pohjiismaisessa ryhmässä, niin vältän sanaa: rolig, koska se tarkoittaa norjaksi sanaa; rauhallinen. Saattaa olla tanskaksikin, sitä en muista tässä. Tavallaan norjalaiset kyllä ovatkin oikeammassa, kun eihän ro perussanana tarkoita ollenkaan mitään hauskaa, vaan rauhallista olotilaa soutamisen lisäksi.

Joo, kyllä se rauhallinen on myös tanskaksi rolig ja sana on on johdettu perusmuodosta ro, jonka yksi yleinen merkitys suomeksi kuten Sadeca totesikin rauha. Kyllähän se rauhallisuuskin on hauskaa, mutta ruotsin kielessä sanan merkitys on lähtenyt omille teilleen.

Mitäpäs tarkoittavat vironkieliset lauseet:


vaimud liiguvad hilja

sulasel on pulmad

munakad on otsas

Soome rahastab Tansaaniat

Kullid lendasit kaljule

No tietenkin:

Haamut liikkuvat myöhään

Rengillä on häät

Mukulakivet ovat lopussa

Suomi rahoittaa Tansaniaa

Haukat lensivät kalliolle

Ja minä taas kuulin naapureista, jotka ovat menneet ihan tylliin. Eivät ollenkaan kauniisiin harsokankaisiin vaan riitoihin mokomat. Ta, teine naaber läks tülli tema teisega. Ja mitä siitä seurasi - piti tehdä meidän pellon läpi tie, kun ei voinut enää käyttää riitakaverin mailla kulkevaa tietä.

aliel kirjoitti:

Ja minä taas kuulin naapureista, jotka ovat menneet ihan tylliin. Eivät ollenkaan kauniisiin harsokankaisiin vaan riitoihin mokomat. Ta, teine naaber läks tülli tema teisega. Ja mitä siitä seurasi - piti tehdä meidän pellon läpi tie, kun ei voinut enää käyttää riitakaverin mailla kulkevaa tietä.

Naapurit eivät saa Viron lain mukaan estää toista naapuria käyttämästä tietä oman tonttinsa kautta kulkevaa tietä pitkin omalle tontilleen, mutta oli varmaankin parempi teidän kannaltanne, ettette puuttuneet sen enempää tuohon naapureiden väliseen riitaan, vaan teitte tien omalle pellollenne. Tuo viron kielen riitaa merkitsevä sana tüli taipuu monien muiden vironkileisten sanojen kanssa hauskasti. Osa taipuu edelleen vanhan kantasanan mukaan kuten esimerkiksi kari, joka ei ole sama sana suomen karin kanssa, vaan tarkoittaa karjaa. Viron genetiivi sanasta kari on karja. Suomen kari on taas viroksi kaljurahu.

No onneksi meidän pellolla on enää muisto tuosta tyllistä. Menneen maailman juttuja.