Raha-asioita/Raha-asju

Raha puhuttaa meitä varsin usein. Suomalaiset taitavat olla suhteellisen hiljaa rahoistaan ja rahojen puuttumisesta verrattuina esimerkiksi virolaisiin. Minulta kyseltiin Virossa usein, paljonko saan palkkaa työstäni. Tämä tuntui suhteellisen oudolta aluksi. Edelleenkin siellä kysellään melko usein hintoja, esimerkiksi paljonko maksoin Virossa olevasta maatalostani. Sitä kyllä kysytään Suomessakin usein, mutta kukaan ei ole täällä kysynyt, kuinka paljon Suomen asunto maksoi tai paljonko saan palkkaa.

Tuo hintojen ja palkkojen avoin kysely on Virossa varmaankin perua neuvostoajoilta, jolloin useista asioista ja tavaroista oli pulaa ja hintatiedusteluita oli miltei pakko tehdä hankkiakseen artikkeleita, joita tavallisista kaupoista ei saanut.
Muutenkin on luonnollisesti hyvä tietää, mitä rahalla saa, jos sitä sattuu olemaan. Aika usein rahaa on rajallisesti ja ylimääräiselle löytyy käyttöä heti, jos ylimääräistä ilmenee.

Kaiken kaikkiaan omat raha-asiat tuntuvat olevan useimmille suomalaisille tabu. Voisi kuvitella, että suomalaisilla ei keskimäärin ole käteisestä puutetta, kun lukee Tämän uutisen . Laskujeni mukaan jokaisella suomalaisella olisi vielä markkoja noin 100, joka on melko tarkkaan 20 euroa. Minulla ei ainakaan sataa markkaa ole ja uskoisin, että reilusti suurimmalla osalla suomalaisista ei ole markkoja lainkaan, eikä suurella osalla suomalaisista ole edes euroja tarpeeksi. Nykymenolla rikkaiden ja köyhien kuilu täällä vain syvenee.

Mielenkintoista, sillä juuri tänä viikonloppuna oli keskustelua erään ystävän kanssa siitä millainen tabu Ruotsissa on kysyä toiselta ihmiseltä paljonko hän saa palkkaa. Väitin silloin että Suomessa tämä ei ole yhtä häpeällistä mutta Urpo korjasi luulemani.

Itsehän en ole Suomessa asunut koskaan työikäisenä, mutta eräs kolleegani joka oli juuri muuttanut Suomesta oli tehnyt tämän etikettivirheen ja kysäissyt joltain ruotsalaiselta juuri tämän palkasta ja tämä kysymyksen saanut oli ilmeisesti loukkaantunut. Tosin tästä tapahtumasta taitaa olla aikaa ainakin 25 vuotta joten ehkä Suomenkin kulttuuri on mennyt umpinaisempaan suuntaan. Vai olisiko selitys siinä että tämä ystäväni on kotoisin Porista?

Selline huvi tundmine, teise inimese palga suuruse üle on tulnud 90-ntatel "kapitalismi" tulekuga eestisse. Sel ajal mingil määral muutusid inimväärtused. Raha vöttis vöimust.
Ma tulin soome 1993 ja ei mäleta , et siis oleks eestis selliseid küsimusi esitatud. Soomes tundus see normaalsena ,et teise inimese palga üle huvi ei tunta "ei sobrata teise rahakotis". Hiljem eestis käijes , eriti 90 löpp ja 2000 algus muud teemat ei olnudki seltskonnas , kui saadi teada , et elan soomes , "palju sa palka-raha saad ? " Kui vastasin , piisavalt ,et ära elada - siis mönigi veel solvus . Püüdsin ka selgeks teha , et mujal maailmas sellist asja pole ilus küsida , aga vist ei usutud.
Urpo - järgmine kord kui küsitakse , midagi sel teemal ära numbrites ütle , vaid kas normaalselt vöi hästi . Ma loodan , et need kapitalismi kasvuraskused lähevad eestlastel mööda.
Viimasel ajal pole eriti kuulnud selliseid kysimusi. Eks eestlased ole rohkem reisima pääsenud ja öppinud ehk neid kombeid naabritelt. Selle rahaga on ikka nii , et alati jääb see 1 miljon puudu

Jah, küllap see asi on nii, et praegune turumajanduse metsik lääs ajab sassi osa inimestest igal poolel ning Eestis ja Soomes ka. Raha on mõnele kuningas ja teistel väärtustel ei ole niin suurt tähendust, aga ma olen ise näinud, et raha ei too alati õnne. Võibolla natuke abiks on küll.

Tänään ja huomenna on viimeinset päivät vaihtaa markat euroiksi. Niitä jää vaihtamatta tietääkseni kymmenien tuhansien edestä. Moni muistelee vielä haikeana markka-ajan hintoja. Ei niitä enää kannata muistella, sillä hinnat ovat nousseet aina - milloin enemmän, milloin vähemmän. Minulla ei ole edes muistoksi jätettyjä markkoja.

Ei ole meilläkään markkoja jäljellä. 2004 kun vaihdoimme olohuoneen lattian, niin laitoin sen viimeisen kourallisen suomalaisia kolikkoja piruuttani seinän ja lattian väliin. Aloin muistelemaan että ennenhän ihmiset löysivät vaikka mitä aarteita rakennuksiinsa piilotettuna ja ajattelin että löytäkööt tulevaisuudessa ruotsalaiset täältä Suomen kolikoita.

Ruotsi otti maailman ensimmäisenä setelit rahana käyttöön vuonna 1661. Nyt se saattaa olla ensimmäisenä luopumassa käteisrahasta kokonaan seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana.

Erityisesti Länsimaissa käteisen merkitys on vähenytnyt ja korttimaksut ovat yleistyneet niin, että monilla ei ole ole käteistä rahaa edes kahvilassa kahvikuppia maksaessaan. Pankkikonttoreita on vähennetty murto-osaan siitä, mitä niitä vielä muutaman kymmenen vuotta sitten oli. Pankkiautomaattejakin on poistettu rivakasti ja jos käteistä rahaa tarvitsee, niin joskus on pankkiautomaattia etsittävä matkojen päästä oikein suurennuslasin kanssa.

Ihmiset hoitavat pankkiasioitaan yhä yleisemmin kotona internetin kautta. Vanhukset, jotka eivät enää oikein uusia tapoja tahdo oppia, ovat tässä kärsijän asemassa. Moni heistä tahtoo hoitaa pankkiasiat pankkikonttoreissa perinteiseen tapaan, vaikka euroalueella maksuliikenteestä enää 9 % hoituu käteisenä. Ruotsissa vastaava prosenttiluku on enää 3.

Eivät nämä valtiomme ole mitään oikeusvaltioita millään tavalla, vaan joka maassa tapahtuu näitä törkeitä virkateitse tapahtuvia ryöstöjäkin. Suomi taitaa olla kärkimaa niissä mitkä ovat eniten saaneet Eurooppa Tuomioistuimelta nokilleen yksityisihmisten oikeuksien polkemisista.
Tämä vaikuttaa olevan melkoinen soppa myöskin ja yritän kyllä seurata miten tämä jatkossa etenee, koska tuo Kreisler lupaa siitä kirjoittaa. Kertoo ostaneensa asunnon "sijoituskohteena". Kannattaisi ehkä niitä sijoituskohteitaankin vähän huolellisemmin valita, mutta se ahneus, se ahneus.

http://peterkreisler.puheenvuoro.uusisuomi.fi/102529-syyte

Käteisen mahdollisesti joskus poistuessa saattaa käydä niin, että muutamakin kirpputori, pikkuliike ja torikauppias lopettaa myyntitoiminnan. Entäs kuinka käy yksityisille, jotka myyvät käytettyä tavaraa netin ja lehti-ilmoittelun kautta?

Otetaanpas nyt esimerkiksi tapaus, jossa myyn lapseni pieneksi jääneitä luistimia nettisivuston kautta. Ostaja ottaa yhteyttä ja kutsun hänet kotiini sovittamaan luistimia oman lapsensa kanssa. Hyvät ovat. Sovitaan kauppa. Hmm.. tavara jää turvallisuussyistä odottamaan, että ostaja tekee tilisiirron. Sittenpä kyttään, että se näkyy tililläni. Viimeiseksi he tulevat takaisin, ja vievät luistimet mukanaan. Sen jälkeen, kun olen myynyt useammatkin luistimet, kengät ja käytetyt lastenvaatteet, saa verottaja vinkin tililleni putkahtelevista summista, vaikka ne pieniä ovatkin. Asia luonnollisesti kiinnostaa, sillä saanhan esim. kotihoidon tukea, jonka lisäosa riippuu muista tuloista. Nuo molemmat ovat siis verotettavia tuloja myöskin. Lisäosa putoaa heti, sillä Kelalle menee tieto lisätuloista, joita en voi mitenkään todentaa käytetyn tavaran myynnillä saaduiksi. Verottaja ei myöskään tiedä minun myyvän vain vanhoja tavaroita, jolloin toiminta katsotaan jo pian liiketoiminnaksi..

Tuo on ihan konkreettinen oivallus siitä mihin tämä kaikki valvonta ja kyttäys lopulta johtaa. Ostaessasi maksat niistä alvit sun muut, mutta myydessäsi ne saattavat vielä joutua verotettavaksi tuloksikin. Että nimenomaan se kuluttaja maksaa ne verot moneen kertaan pystymättä käyttämään minkäänlaisia verohelpotuksia hyväkseen.
Ainoa keino silloin lienee sitten enää osuuskuntien perustaminen missä yhteisö keskenään tekee vaihtokauppaa ja vaihtaa tarpeetonta itselleen tarpeelliseen.

Niin se on, Sadeca. Käteisessä on jotakin mielestäni hyvin turvallista ja hyvin kätevää. Tuossa kolmisen viikkoa sitten oli paikallisen S-marketin kassalla vipinää, kun kaikkien ihmisten pankkikortit eivät toimineet. Linjavika laitteissa. Yksikin mies lähti sitten nostamaan käteistä raha-automaatilta jättäen tavaransa kassalle odottamaan. Onneksi lähellä oli automaatti, ja se sattui toimimaan Sama vika oli apteekissa, jossa edes minun korttini ei toiminut, vaikka se toimi S-marketissa.

Joku oli laittanut vihjeen fb:lle tästä Ajankohtaisen kakkosen tämäniltaisesta perustulokeskustelusta ja innostuin katsomaan sen.
Nuori kokoomuslainen neropatti tarjosi seuraavanlaisen vaihtoehdon perustulomallille: vapaaehtoiset vakuutukset, perheen ja sukulaisten turvin eläminen, säästäminen ja kaikkein pahimmissa tilanteissa - hyväntekeväisyys. "Kukaan ei kuollut ennen sosiaalitoimistojen tuloakaan", hän totesi. Kannattaa katsoa!

http://areena.yle.fi/video/1334085579371

Katson paremmalla ajalla tuon linkin, mutta vaikuttaisi olevan kyseessä oikein vuosisadan väläys

Katsoin tuon ohjelman siltä osin, jossa Vasemmistoliiton nuorten puheenjohtaja Li Andersson ja Kokoomuksen Nuorten liiton varapuheenjohtaja ruotsinkieleisessä kauppakorkeakoulussa Hankenilla opiskeleva Saul Schubak olivat keskustelijoina. Täytyy tämänkin perusteella ihmetellä, miksi suomalaiset nuoret äänestävät niinkin paljon Kokoomusta ja mihin ihmeeseen Kokoomuksen nykyinen suosio oikein perustuu. Li Andersseon pesi kirkkaasti Saul Schubakin, joka vaikutti joissakin vastauksissaan suorastaan vähä-älyiseltä. Lin puheet olivat minusta sellaisia, jotka perustuivat tietoon ja huoleen kanssaihmisten toimeentulosta. Schubak sen sijaan päästeli suustaan omia kuvitelmiaan, joissa ei tiedolla ollut mitään osuutta.

Tuo perustuloajatus on minusta ihan hyvä, mutta kaikille maksettavaa kansalaispalkkaa en kannata. Mitä esimerkiksi Björn Wahlroos tai Antti Herlin tekisivät 700:n euron kuukadessa maksettavalla perustulolla? Tai suuryritysten muut johtajat, jotka tienaavat palkkoina satoja tuhansia euroja vuodessa ja maksettavina bonuksina vielä enemmän.

Tuossa pätkässä kuulluista kommenteista sanoisin, että molemmat päästivät suistaan jotakin tosi pöljää. Li Andersson ei itse aiheesta, vaan haastattelun alussa hän sanoi, että perustulon toteutus tuskin toisi tänne maahanmuuttajaryntäystä, koska tulevaisuudessa todennäköisesti maahanmuuttoa vastustetaan yhtä voimakkaasti ja väkivaltaisesti kuin nytkin
Mutta perustuloasiassa hänellä oli hyviä perusteluita, ja varsin johdonmukaista kommentointia, toisin kuin tuolla hyväntekeväisellä kokoomusnuorella. Ihan hävetti moinen typeryys.

Vielä 1½ vuotta sitten olin perustulon vastustaja ja ajattelin sen vastikkeettomuuden saavan aikaan sen että monet nuoret voisivat sen avulla syrjäytyä kun eivät hankkiutuisi yhtä tarmokkaasti leivän syrjään kiinni. Myös sitä ajattelin että se kävisi kovin raskaaksi veronmaksajille.

Olen nähnyt niitä laskelmia siitä miten se toimisi ja vaikka täysin paikkaansa pitäviä laskelmia ei voi kukaan tehdä, niin kyllä vain sitä ainakin kokeilla kannattaisi. Edes se perusturva jos olisi ihmisillä niin psyykkinen hyvinvointi paranisi ja pystyisivät tosiaan ottamaan vastaan pikkutöitäkin menettämättä etuuksiaan. Yksityisyrittäminen pienessä mittakaavassa on Suomessa aivan jälkeenjäänyttä vaikka ideoita varmasti olisi, mutta byrokratia ja tulojen puuttuminen estää jo sen kokeilunkin. Se vain että niitä byrokraatteja pitäisi reaalistikin silloin vastaavasti todella vähentää eikä vain siirrellä muihin hommiin.

Jotenkin on ilman muuta estettävä se ettei tulisi tunkua muista köyhemmistä EU-maista muuttaa Suomeen, mutta sen pitäisi olla vedenpitävä ja aukoton. EU kun on niin epäluotettava kaikin mitoin että sen tarvitsee vain keksiä uusi direktiivi millä vetää ne Suomen varokeinot alas laittomina, ja siinä sitä sitten istuttaisiin voimattomina. Jokainen systeemin vaihtokin maksaa maltaita. Mikään ei ole itsestään selvää mutta kokeilla kannattaisi.

Perustulon turvin moni kaltaiseni voisi olla osa-aikayrittäjä, tai oikeammin yrittäjä, joka pystyy tekemään töitä ja pärjäämään, vaikka niitä olisi vähemmänkin. Tuo toisi valtiolle verotuloja, kun ne alvit on melkoiset.

Suomalaiset kuluttavat yhä enemmän rahaa Virossa. Viime vuonna suomalaiset käyttivät etelänaapurissamme 462 miljoonaa euroa. Tuo summa on merkittävä, jos sitä vertaa vaikkapa Viron valtion budjettiin. Tänä vuonna tuo summa saattaa nousta 10:een %:iin koko Viron vuotuisesta budjetista.

Ja pikkuhiljaa tai kiihtyvästi luku sen kun kasvaa. Kun mietin niitä meidän rakennusprojekteja - esimerkiksi - ,
niin kaikki suomalaisten kulutus ei ole sitä tuontia Virosta vaan erilaisten palvelujen ja tuotteiden ostoa siellä maan sisällä.
Jos nyt oikein kovasti räknään, niin kyllä suurin osa minun rahoistani menee sinne Viroon.
Sääli juttu on se, että virolaiset eivät vielä ihan ymmärrä noita verojen merkitystä.
Naureskelevat vaikka meille, kun menemme ostamaan verollisia tuotteita. Aina olisi kuulemma löytynyt joku
kaverin kaveri, jolta saa pimeästi.
Eivät vielä ole huomanneet, että se yhteinen hyvinvointi vaatii kaikkien panosta, veroina, jotka kiltisti maksetaan.

Olen miettinyt usein tuota samaa, josta aliel kertoi. Virossa ei tunnuta olemaan valmiita antamaan panosta yhteiskunnan kehityksen eteen, mikä on harmi. Toisaalta nykyisin täällä Suomessakaan kansalaiset eivät saa verovaroilla yhtä hyviä palveluita kuin ennen, mutta onhan nuo systeemit sentään rakennettu ja eri instanssit toimivat, vaikkakin kaikesta ollaan supistettu (koulutus, terveydenhuolto, päivähoito, vanhustyö..).

Mielenkiintoinen aloite Sveitsissä. Aika suurta perustuloa kyllä ehdotetaan ja ainakaan pohjoismaissa ei moista pystyttäisi rahoittamaan muualla kuin Norjassa ehkä.

Toimittaja: Riikka Söyring
12.5.2012, Verkkomedia.org

Sveitsissä kansalaisaloite perustulosta jokaiselle

Sveitsissä on virallisesti esitelty huhtikuussa kansalaisaloite perustulon käyttöön ottamisesta, kertoo sosiaalisen median ja bloggaajien tekstejä kokoava Global Voices-sivusto. Aloite esiteltiin virallisesti huhtikuussa Sveitsin kansanäänestys- ja kansalaisaloitejärjestelmän kautta.

Järjestelmä on suoran demokratian järjestelmä, jossa kuka tahansa voi tehdä aloitteen uudesta laista tai lakimuutoksesta liittovaltio- tai perustuslaillisella tasolla, jos se taakseen riittävän määrän allekirjoituksia.

Aloite perustulosta yrittää kerätä 100 000 allekirjoitusta ennen 11. lokakuuta 2013, jonka jälkeen edustajainhuoneen yleiskokouksen on pakko käsitellä aloite.

Aloite perustulosta esittää "universaalin, ehdottoman perustulon oikeutta" kirjoitettavaksi perustuslakiin, koska aloite "sallisi koko väestön viettää arvokasta elämää sekä osallistua yhteisiin asioihin".

Perustulon suuruudeksi on esitetty 2 000-2 500 Sveitsin frangia (1 665-2 081 euroa), joka on suuruudeltaan suunnilleen samaa luokkaa kuin nykyinen toimeentulotuki maksimissaan.

Perustoimeentulo maksettaisiin jokaiselle yksilölle, ei per kotitalous, eikä sen ole tarkoitus korvata menetettyä palkkaa vaan kaikki muut toimeentulotuen muodot kuten työttömyyspäiväraha, eläke, perhelisä, opintotuki ja erilaiset vammaislisät.

Rahoitukseksi ehdotetaan suoraa ansiotulon ja varallisuuden verotusta, epäsuoraa verotusta arvolisäverolla (VAT) sekä erityisesti rahoitusmarkkinaverolla, toisin sanoen verottamalla pankki- ja liiketoimintaa.

Sveitsin alahuoneen edustaja Jean Christophe Schwaab (sosialisti) sanoo arvionaan aloitteesta, että sosialistit eivät voi tukea tätä aloitetta, koska "se olisi työnantajien tuho".

Kannattajien mukaan se johtaisi matalapalkkaisten, kannattamattomien töiden katoamiseen tai palkan paranemiseen, ja hävittäisi työtä tekevien köyhien luokan, joka on kasvussa jokaisessa maassa. Työssä käyvällä köyhällä tarkoitetaan henkilöä, jonka palkka ei riitä turvaamaan edes perustarpeita.

Ei tuollaista kansalaispalkkaa pysty maksamaan Sveitsi eikä Norjakaan, elleivät maat halua lamauttaa maittensa talouselämää ja kannustaa suurta joukkoa loisimaan valtion kustannuksella.

Palaan hiukan toiseen aiheeseen, euron kriisiin. Kreikan hallituksen synnyttämisessä on niin kova synnytystuskat, että maassa pidetään kesäkuussa mitä todennäköisimmin uudet vaalit. Säästökurin höllentämistä ajavat puolueet saanevat vielä suuremman voiton ja Kreikan ajautuminen euron ulkopuolelle on yhtä todennäköisempää.
http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2012051415571309_ul.shtml

Tässäkin vielä samasta aiheesta.

http://www.uusisuomi.fi/raha/122477-kreikan-ero-kasittamattomia-hintalappuja-suomelle

Eivät niin tiedä suomalaisetkaan yhtään siitä mitä Kreikan eroaminen Suomelle merkitsisi. Katainen ja Urpilainen tietysti uskovat siihen mitä heille EU;ssa syötetään, mutta kun eivät tiedä sielläkään, niin melkoinen arvausleikki on käynnissä.

Meni miten meni niin ainakin Katainen on lakannut hokemasta; "me voitetaan tästä" ja "ei koske Suomea".

Katainen vetää vain välillä henkeä.. sitten hökäisee nopsaan tulkitsemaan pienestäkin tapahtumasta jotain positiivista, ja sitä kommentoimaan touhuissaan ikäänkuin antaakseen viestiä, että valtakunnassa olisi kaikki hyvin.

On se kyllä vahinko ettei sellaista oraakkelia kuin Uuspaavalniemi valittu kansanedustajaksi persujen riveistä.
Nyt on merkillisen hiljaista, eivätkä edes lehdet pahemmin spekuloi etteivät ihmiset saisi paniikkia ja valmistautuisi.
Kävi miten kävi Kreikalle, niin ei se mitään pelasta. Euron romahtamisen vuoksi käy samoin muillekin eurooppalaisille valuutoille että joku 30% inflaatio lienee parin vuoden sisälle tapahtunut tosiasia jota hallitukset maissamme tulevat muka ihmettelemään sanoin; "kukapa olisi arvannut," vaikka kyllä he jo nyt sen tietävät. Voi sitä jolla on paljon velkaa ja luksusasunto. Sitä kämppää ei tule kukaan haluamaan ostaa, ei edes sen siirryttyä pankin omaisuudeksi ja vaikka sitä murto-osahinnalla kaupattaisiin.
Roinaa kun on sitten myytävänä pilvin pimein, mutta ei niille ostajia koska tärkeintä on se hengissä pysyminen ruoan kalleuden takia. Etelän hedelmät saa unohtaa ja paras kaveri on se maalla asuva jolla olisi edes jonkinlaista maatilkkua missä saisi viljellä juurikasveja.

Jo nyt pitäisi mahdollisuuksien mukaan liittyä luomukasvattajien kooperatiiveihin jo senkin vuoksi että edes osaisi sen viljelemisen taidon. Ystävät ja yhteen hiileen puhaltaminen käy tärkeäksi. Yksi osaa yhtä ja toinen toista, käsien taitoja tarvitaan. Ravitsevien kasvien siemeniä kannattaisi jopa kaupunkilaisenkin ostaa kaappiin koska jos ruokapulaa tulisi, niin nekin häviävät kaupoista hyvin äkkiä.
Jos menet kauppaan ja katsot ympärillesi niin näet kuinka paljon siellä on kotimaisia tuotteita. Laske sieltä kylmän rauhallisesti ne ulkomaiset pois, niin näet minkä verran ruokaa jää oman kansan hengissä pitämiseksi. Se ruoka mitä Euroopassakin yli oman tarpeen viljellään, tulee olemaan niin kallista että on monen ulottumattomissa.

Mitä tuotteita Suomessakaan enää valmistetaan joita kriisiaikana kukaan haluaisi ostaa että vientiin menisivät? Ei edes omassa maassa siinä vaiheessa tarvita taiteilijoita, arkkitehteja, professoreita, terapeutteja, sosionomeja, nettiosaajia ja muita filosofeja kovinkaan paljon joten työttömyys tulee olemaan valtava. Muunkaan maalaisilla ei ole varaa rakentaa joten ei sitä puutakaan kukaan paljoa osta.

Toivottavasti tuo skenaario ei tapahdu, mutta järkevää olisi varautua. Jos Suomessakin olisi kuunneltu Uusipaavalniemen kaltaisia pahanilmanlintuja, niin olisi edes keskusteltu siitä mitä olisi tehtävä ja valmistauduttu pahimman varalle. Jos nyt vaikka euro pelastuisikin, niin tavallisen kansan persnahasta ne luottotappiot maksetaan ja hyvin vaikeat ajat ovat edessä kuitenkin.


Kansanedustaja Markku Uusipaavalniemen puheenvuoro Suomen eduskunnassa 11.5.2010

“Markku Uusipaavalniemi /kesk:

Arvoisa puhemies!
Kuten on tullut mainittua aikaisemminkin, niin romahdus on väistämätön. Me pitkitämme vain sitä ja pahennamme kuplaa. Kaikki on mennyt niiden nuottien mukaan, millä tästä saadaan mahdollisimman suuri tuho aikaiseksi.

Tuho saadaan aikaiseksi sillä, että velkaannutetaan rahajärjestelmä mahdollisimman pahoin. Lisääntyneellä velanotolla tuodaan talouteen ylimääräistä rahaa, joka kuitenkin tulevina vuosina pitäisi siis maksaa pois. Kun tämä velan lisääntyvä määrä ja sitä kautta ostovoiman suurentuminen tulee tiensä päähän, silloin joko talousmahdit voivat herätä, valtiot voivat herätä, että jotain tuli tehtyä väärin, tai sitten ei herätä ja tehdään se, mitä ei pitäisi tehdä.

Seuraava vaihe on, kun valtiot velkaantuvat. Valtiot, kunnat ovat näinä nousuvuosina laittaneet budjettinsa noin nollatasolle, jolloin siinä vaiheessa, kun ylimääräiset verotulot siitä luottokuplan syntymästä poistuvat, valtiot aloittavat velkaantumisensa.

Suurin virhe, mitä tämän jälkeen voi tehdä, ovat kiristystoimenpiteet. Nyt me olemme EU-alueella tekemässä kollektiivisesti tätä. Olemme kiristämässä toisiamme kurkusta, että nyt pitää kiristää. Mitä tämä tarkoittaa? Se tarkoittaa edelleenkin pienevää ostovoimaa, likviditeetin pienenemistä raha-alueella. Entä jos tämä käy koko raha-alueelle, ja näinhän se on käymässä.

Tällä vakautuspaketilla, joka on nyt tulossa, me sidomme yhä suuremman ristikon valtioiden välille. Myöskin valtioiden välinen painostus toisiaan kohtaan tulee tässä lisääntymään. Tätä harjoitusta on tehty Latvian, Islannin ja Viron kanssa. Mitä me tiedämme näistä maista? Me tiedämme, että Latviassa palkkasumma on tippunut 40 prosenttia. Miettikää omalta kohdaltanne, mitä se tarkoittaa, kun tämä saavuttaa Suomen. Islannissa tämän vuoden arvio menee yli 50 prosentin pudotukseen kahden vuoden sisällä. Irlannissa on tipahtanut 10 prosenttia. Irlanti on hieman samassa veneessä Suomen kanssa, eli siellä erittäin ankaralla valtion velkaantumisella on pidennetty ja pahennettu kuplaa. Kahdessa vuodessa Irlannin valtionvelka suhteessa bruttokansantuotteeseen on noussut 25:stä 64:ään. Irlannin kupla on mitä suuremmalti juuri puhkeamassa.

Maat yksitellen tulevat tippumaan tähän samaan kuoppaan, mihin jo moni maa on tippunut. Tässä annetaan viimeisiä tekohengityksiä. Kun nämä kiristystoimet isommassa mittakaavassa alkavat koskea, kun tähän tulee isompia maita mukaan, palkkasumma tulee tipahtamaan erittäin rankasti koko euroalueella. Tällä hetkellä mennään lievää pudotusta. Sen jälkeen alkaa todellinen deflaatio. Omaisuusarvot alkavat tipahtaa. Valtioiden ja kuntien velkaantuminen ei pysty pitämään niitä kovin pitkään yllä. Kun omaisuusarvot tipahtavat, alkaa moral hazardin viimeinen vaihe. Siinä vaiheessa raha ottaa haltuunsa kaiken, minkä järkeväksi katsoo.

Jos mietitään esimerkiksi Suomen valtion velkaantumistahtia, Suomen valtio ottaa vuositasolla velkaa kutakuinkin lähestulkoon koko pörssiomistuksensa. Yhden vuoden velkaantumisella meiltä viedään Fortumit, Finnairit ja kaikki muutkin. Ihmettelen suuresti, että kukaan ei mieti näiden lukujen todellisia mittasuhteita.
Miten te kuvittelette, että Eurooppa selviää siitä yli 2 000 miljardin vuositason velkaantumistahdista? Sillä ylläpidettiin viimeiset kaksi vuotta taloutta. Kun se on poistunut, niin käytännössä 2 000 miljardia ostovoimasta on poissa euroalueella. Tämä siis vuositasolla.

Ensimmäisenä vuonna tämän tapahtuman jälkeen velkakupla käytännössä puhkesi lokakuussa 2008. Ei se ollut Lehman Brothersin aikaansaannoksia, ei se ollut epäluottamusta rahamarkkinoilla, vaan velanoton maksimit alkoivat tulla vastaan. Silloin hävisi 2 000 miljardia vuositasolla ostovoimasta euroalueella. Jotta saatte hieman mittasuhdetta, niin mietitään euroalueen öljyostoja. Euroalueelle ostetaan öljyä parillasadalla miljardilla vuodessa. Sillä summalla olisi siis voinut rahoittaa öljyostot kymmeneksi vuodeksi.

Puhutaan, että Aasiasta olisi pitänyt tulla uusi veturi talouteen. Eihän se ollut näissä olosuhteissa missään tapauksessa mahdollista.
Aasian-vienti euroalueilta on 60 miljardia, tuonti reilut 100 miljardia isompi. Ne eivät ole missään mittasuhteessa tähän 2 000 miljardiin.
Kun tämä kupla puhkesi, silloin vuoden 2008 lopussa siis, siitä lähti seuraava vyörytys elikkä valtioiden velkaantuminen käyntiin ja sen vuositahti on ollut 1 000 miljardia. Nyt ollaan siirtymässä siihen vaiheeseen, että saatamme euroalueen maat toistensa kurkkuun, olemme toistemme velkojen takaajina. Tämä peli loppuu erittäin pian. Ei kestä kahta vuotta, ennen kuin euro romahtaa.

Ed. Jaskari sanoi täällä, että pitäisi olla vaihtoehtoja. Silloin, kun ed. Jaskari vielä väitti kivenkovaan muutama vuosi sitten, että ei Suomea kohtaa mikään lama, minä kerroin jo, mitä pitää tehdä, ja se on juuri se setelirahoitus. Sen on tehnyt USA kautta aikojen. USA on omaa kuplaansa kasvattanut 1930-luvulta asti. Siitä lähtien velkasummat ovat nousseet. USA on osannut käyttää kaikkia mahdollisia keinoja, jotta tämä ei olisi niin ilmiselvää muille maille, jolloin USA kuplaluototuksellaan on luonut valuuttaa. Sen oma valuutta on silloin ollut vahvana, ennen kuin muut mitään huomasivat. Ja kun kupla on mennyt tarpeeksi pitkälle, dollarin arvo on tipahtanut, mutta siinä vaiheessa on dollaria jo pystytty siirtämään muualle ja näin tämä jatkuva kuplatalous on USA:sta onnistunut.

Arvoisa puhemies! Saksa on tehnyt tätä samaa meille.
Meitä on petetty vähintäänkin kahteen kertaan. Saksa oli oman luottokuplansa päässä jo 1900-luvun loppupuolella. Jos katsotte sieltä, millaisia velkamääriä saksalaisilla oli, siellä oli toista tuhatta miljardia velkaa. Saksa olisi romahtanut, jollei olisi yllytetty muuta euroaluetta ja Eurooppaa kulutusjuhliin.
Saksan kotitalousluotot eivät ole lisääntyneet koko kuplan aikana. Ne olivat jo tapissa. He ovat pystyneet häivyttämään omat velkansa tässä myllerryksessä. Tälläkin hetkellä Saksan vaihtotase on plus 5 miljardia kuukausitasolla. Saksa on hoitanut leiviskänsä hyvin. Saksan suurin riski toki piilee siinä, että Saksalla on paljon saatavia sieltä sun täältä, joita se nyt yrittää sitten paikata myöskin muiden takauksilla.

Jos tätä peliä ei vihelletä poikki tai erittäin tuntuvaa setelirahoitusta aloiteta, niin valtiot tulevat ajautumaan konkurssiin. Setelirahoitus on yksinkertaisesti ainoa keino. Se olisi vaan pitänyt aloittaa paljon aikaisemmin, jolloinka inflaation kautta olisi pystytty tätä kuplaa jatkamaan eikä se olisi karahtanut niin pahasti käsille, valtioille ja yksityishenkilöille.

Sen vuoksi en voi missään tapauksessa tätä hullunmyllyä olla omalta osaltani jatkamassa. Äänestän ehdottomasti vastaan tässä Kreikka-paketissa. Jostain kautta se herätys on tultava, ja täälläkin on järkeviä puheita siitä, että vastuu pitäisi saada sinne pankeille siirrettyä, näille rahoittajille.
Täällä, kun joku vielä kysyi, onko lainanottaja syypää vai lainanantaja, niin kyllä lainanantajalla on vastuu myöskin. (Ed. Kallis: Lainanantajalla on moraalinen vastuu!)
Lainanottajalla on oma vastuunsa, mutta jos meillä Suomessa sanotaan, että meidän taloutemme jatkaa nousuaan, rakettimaista nousua koko ajan ja asuntojen hinnat nousevat koko ajan ja jos tätä toitotetaan valtion toimesta, kaikkien ekonomistien, niin onko se yksittäinen asunnonostaja, onko hän se suurin paha vai onko kenties jotain muutakin vialla?”

_________________________