Traagisia ihmiskohtaloita

Anoreksian uhrit

Anoreksia tarkoittaa pakonomaista laihduttamista. Anoreksiaa sairastava on omasta mielestään liian lihava, vaikka muiden silmissä hän on vakavasti alipainoinen. Tauti alkaa usein laihduttamisena, joka ryöstäytyy käsistä. Ellei anoreksiaa hoideta, se voi pahimmillaan johtaa kuolemaan. Tautia esiintyy eniten nuorilla tytöillä, mutta myös pojilla ja aikuisilla.
Minuun eniten anoreksiaan kuolleita julkisuuden henkilöitä ovat Karen Carpenter ja Lena Zavaroni

Karen Carpenter

Karen Anne Carpenter syntyi 1950 ja kuoli 32 -vuotiaana 1983. Hän oli yhdysvaltalainen laulaja, joka yhdessä veljensä Richardin kanssa muodosti The Carpenters -yhtyeen.
Karen, jolla oli todella upea ääni, lauloi useimmat Carpentersin kappaleet. Yhtyeen menestyksekäs ura päättyi vasta Karenin kuolemaan anoreksiaan. Hän kuoli sydänpysähdykseen ja painoi kuollessaan vain 36 kg.



Muutos...

https://www.youtube.com/watch?v=QUDshT19j8Q

Lena Zavaroni

Lena Zavaroni (4. marraskuuta 1963 - 1. lokakuuta 1999) oli skottilainen lapsitähti ja aikuisiällä TV-juontaja. Hänen kappaleensa Ma, He's Making Eyes At Me teki hänestä kymmenvuotiaana nuorimman brittilistan kymmenen kärkeen yltäneen artistin. Suomen listoilla hän oli korkeimmillaan seitsemäntenä. Hän kuoli 35 vuoden iässä vaikeaan anorexia nervosa -syömishäiriöön.



Hiukan ennen...

https://www.youtube.com/watch?v=M0DQB1DHH8w&feature=related

Minusta tämä on todella traaginen ihmiskohtalo. Omaiset näyttävät kuvitelleen olleensa epäitsekkäitä ja uhrautuvia, mutta itse asiassa he ovat olleet itsekkäitä, kun ovat keinotekoisesti pitäneet koomassa olevaa kehoa hengissä vuosikymmeniä, vaikka tämän tietoisuus ei ole enää ainakaan kehossa ollut. Nämä ihmiset ovat halunneet itää kiinni sukulaisestaan ja elätellä toivoa, että koomapotilas joskus palaisi tajuininsa ja kiittäisi heitä sinnikkyydestä. Mistä sitä tietää, vaikka tuon potilaan tietoisuus olisi vain odottanut, että keho päästetään kuolemaan ja taju siitä, että nyt se tapahtuu, sai hyvmyn kuolevan ruumiin kasvoille.

Toisaalta taas onhan niitä koomasta heränneitäkin. Ei tule koskaan pistettyä merkille kuinka kauan nämä tapaukset ovat olleet koomassa, mutta eräskin taisi herätä lähes 20 vuoden jälkeen.
On varmaankin se tietoisuus kyllä tässä tapauksessa huidellut ihan muualla ja se mitä ylipäätään on ollut tässä tapauksessa järkeä niin on ehkä ollut opetusta niille omaisille. Tuskinpa kukaan kuitenkaan toivoisi omalla kohdallaan että omaiset sidottaisiin tuollaiseen työhön vuosikymmeniksi ihan turhaan, koska se on niin keinotekoista hengissä pitämistä ja siitä tietoisuudestakin varmaan monta kertaa tuntunut että on vähän kuin vankilassa olla kuitenkin osittain sidottuna siihen kehoonsa.