Hyönteiset

Suomealaista Lauri Kailaa pidetään eräiden pienten perhosten, heinäkoiden, maailman parhaana tuntijana. Kyllä hän taitaa ainakin noita ötököitä paremmin tuntea kuin yksikään australialainen. Joitakin ihmisiä hyönteiset kiinnostavat. Ihmettelin hiukan aikanani, mikä niissä nyt sitten niin viehättää, mutta eräs ystäväni, Jani Kaaro, opasti minua Saarenmaalla ötököiden saloihin. Hän napsi käteensä ilmasta hyönteisiä, jotka Jani tunnisti jo lennosta, ja varmistui sitten kannastaan, kun tutki pyydystämänsä hyönteisen ja laski sen jälleen lentoon. Hän on kirjoittanut muutaman ötökkäkirjankin http://www.otava.fi/kirjat/tieto/2008/fi_FI/otokoita/ .

Täytyypä kutsua hänet jälleen tutkailemaan ötököitä Saarenmaalle perheineen. Voi olla, että heidät on jo kutsuttukin. Puolisoni ei aina muista minulle kertoa kaikkea tai pikemminkin taitaa olla niin, etten muista kaikkea, mitä hän on kertonut.Tässä voisi vähän sivuta tuolla toisessa ketjussa aihetta, joka käsitteli opiskelumotivaatiota. Jani jätti lukion kesken ja alkoi puuhailla omiaan. Aika hyvin on puuhaillutkin http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Maallikko+sai+tiedelehteen+hypoteesinsa+migreenin+syyst%C3%A4/1135238947320 .

Erilaiset muurahais-, ampias- ja mehiläisyhdyskunnat ovat äärimmäisen mielenkiintoisia. Niillä on ihmisyhteiskuntia muistuttavia hierarkkisia rakenteita ja erikoisia tiedotusmenetelmiä. Ei millään uskoisi, että kyseessä ovat hyönteiset. Täysin käsittämätöntä on sekin, että nuo ötökät pystyvät käyttäytymään niin johdonmukaisesti sekä yksilöinä että ryhminä uusissakin yllättävissä tilanteissa. Nyt tutkijat ovat todenneet, että ahdistellut mehiläiset odottavat pessimistisesti tulevia tapahtumia samaan tapaan kuin ihmisetkin http://www.tiede.fi/uutiset/4335/mieli_mustuu_mehilaisellakin .

Tutkijat eivät ole pystyneet selittämään, miksi mehiläisten ja muurahaisten toiminta vaikuttaa älylliseltä. Useimmiten selitykseksi tarjotaan käsitystä, että nuo hyönteiset toimivat vaistojensa varassa. Mistä nuo vaistot sitten tulevat ja mikä on mekanismi, jolla ne vaistoavat tehtävänsä ja olot niin hyvin. Mystikot tarjoavat selitykseksi sitä, että noilla hyönteisillä on jonkinlainen älyllinen ryhmähenki- tai sielu, joka ohjaa yhdyskuntahyönteisten käyttäytymistä.

Aiemmin mainitsemani ampiaiset taisivat hävitä sen siliän tien, ei ole sen koommin näkynyt mitään elämää. Mahtoivatko hylätä pesänsä? Tosiaalta nyt on ollut hyvin huonot ilmat ja kylmääkin, muta niinä kauniina päivinä joita on ollut kirjoitustemme jälkeen ei ole sen kummempaa eloa havaittu. Jospa joku Kuningattaren vakooja kävi lukemassa foorumia, ja huomasi että suunnittelemme joukkomurhaa? Ampiaisia oli nimittäin sisällä muutama ja ikkuna, jonka alla pesä oli, on aivan sekäni takana jonne tämä näyttöpääte näkyy, joku saattoi lukea selkäni takana...

Ei niitä täälläkään ole nyt näkynyt tukittuani parvekepalkkien reiät yhtä lukuunottamatta. Ajatus oli suhauttaa siitä reiästä myrkky sisälle, kun joku uskaltautuu paikalle. No, taidan suhauttaa sitä vain ilmaan, tuonne yläsuuntaan tietysti.

Kuka tietää, mikä herhiläinen on ruotsiksi ja mahtaako niitä ylipäätään esiintyä siellä. Se on suurin ampiaislaji ja viroksi se on vapsik. Saarenmaalaiset kutsuvat sitä myös vaablaseksi. Aika tiukat pistokset kavereilla.

Jotkut hyönteiset pystyvät uskomattomalta tuntuvaan yhteistyöhön. Esimerkkeinä voisi mainita muurahaiset, ampiaiset ja mehiläiset. Kukaan ei pysty varmuudella kertomaan, miksi hyönteiset kykenevät esimerkiksi tähän .

Hyönteisillä ei ole aivoja, joilla ne pystyisivät suoriutumaan moisista tehtävistä. En oikein usko vaistoihinkaan. Jonkilaisesta geenimuistista saattaa olla kyse, mutta sekin epäilyttää. En voi muuta kuin hämmästellä asiaa.

Nyt metsissä saattaa taas törmätä kiusallisiin hirvikärpäsiin. Niitä saattaa olla pahimmillaan yhdessä hirvessä yli 10 000 yksilöä. Hirvikärpänen tuli Suomeen noin 50 vuotta sitten kaakosta. Niistä on monenlaisia uskomuksia, mutta hirvikärpänen ei muni sen enempää hirvessä kuin ihmisessäkään. Tosin kummastakin se imee verta. Tämä loinen erehtyy luulemaan ihmistä isäntäeläimekseen siksi, että se suunnistaa eläimeen lämpöaistinsa avulla. Hirvikärpänen kantaa munia sisällään, joista kuoriutuu toukkia ja kun ne ovat koteloituneet, ne putoavat hirven selästä maahan ja kestävät jopa kolmenkymmenen asteen pakkasia. Syy siihen, miksi hirvikärpäsiä alkaa ilmestyä elokuun lopulla on se, että noista syksyllä pudonneista koteloista kuorituu kärpäsiä vasta loppukesästä.

Toinen vähän samannäköinen hyönteinen on nautakiiliäinen, kansankielellä häntä- tai persekärpänen. Nautakiiliäisten luultiin kuolleen sukupuuttoon, mutta tänä vuonna niitä on löytynyt Skånesta. Persekärpäset ovat olleet kyllä voimissaan, sillä osa ihmisistä on muuttunut persekärpäsiksi. Ne tunistaa siitä, että he eivät itse tiedä olevansa persekärpäsiä, mutta kuvittelevat niitä näkevänsä muualla. Esimerkiksi keskustelufoorumeilla.

Näin pikkupoikana nautakiiliäisiä hevosen hännän alla, mutta sen jälkeen en ole noita iljettäviä otuksia nähnyt. Nautakiiliäinen poikkeaa hirvikärpäsestä siinä, että se liimaa munansa joko isäntäeläimensä peräaukon ympärille tai reisiin, missä on ohut karvakerros. Munista kuoriutuu toukkia, jotka kaivautuvat isännän nahan alle ja ajautuvat myöhemmin selkänahan alle lihasten väliin ja aiheuttavat suuria tuskia lehmille ja hevosille. Onneksi niitä ei ole havaittu enää täällä periferiassa muualla kuin Skånessa ja toivotaan, että ne häviävärt sieltäkin ja kuolevat lopullisesti sukupuuttoon. Sukupuuttoon kuoleminen tosin on luonnon monimuotuisuuden kannalta ikävää, mutta nautakiiliäiset aiheuttavat isäntäeläimilleen suuria tuskia.

Hieno selvitys Urpo. Täällä Skånessa kävelee kaksijalkaisia ihmisen kokosia hyönteisiä
ja viiltelevät eläinten sukuelimiä. Monta tapausta on ollut lehdessä mutta syyllistä
ei ole vielä tavoitettu.

Klassmormor kirjoitti:

Hieno selvitys Urpo. Täällä Skånessa kävelee kaksijalkaisia ihmisen kokosia hyönteisiä
ja viiltelevät eläinten sukuelimiä. Monta tapausta on ollut lehdessä mutta syyllistä
ei ole vielä tavoitettu.

Kiitos kehuista Klassmormor! Mahtaisiko tuollaisille < ahref="http://fi.wikipedia.org/wiki/Nilvi%C3%A4iset">nilviäisille sopiva rangaistus olla sterilisaatio ellei suorastaan kastroiminen? Aasiassa monet miehet luulevat, että joidenkin eläinten sukupuolieölimistä tehdyt jauheet kohottavat potenssia.