Uskontojen uhrit

Leevi Laitinen- lapsisaarnaaja

Leevi Laitisesta on ollut parina viime viikkona paljon kirjoituksia lehdissä. Syynä on vasta tällä viikolla julkaistu omaelämänkertateos, joka kertoo Leevin elämästä. "Lapsuus lahkon vankina"- teoksen on kirjoittanut Ulla Appelsin.

Oli vuosi 1933, kun Leevin vanhemmat antoivat 4- vuotiaan poikansa ja hieman vanhemman tyttärensä kartanolaislahkon kasvateiksi. Lahko sai nimensä sen karismaattisesta johtajasta, Alma Kartanosta.
Kasvatus oli ankaraa, leikkiä ei saanut, ei iloita, ei koristautua.. lapsia piestiin systemaattisesti, sillä oppien mukaan ihmisen huoruuden himot alkoivat herätä viimeistään 3-4 -vuotiaana. Lapset joutuivat tekemään ankarasti töitä nukkuen vain muutamia tunteja vuorokaudessa. Katumusharjoituksissa lapsetkin joutuivat vähintään kolmen päivän paastolle.

Avioseksi oli aikuisilta ankarasti kielletty, ja sitä varten oli oikein kyttääjätkin tarvittaessa paikalla. Radio, kiharat, hampaiden hoito ja lihansyönti olivat kiellettyjä syntejä myös.

Mutta lapsiin.. Leevi täytti viimein 18 ja karkasi siskonsa kanssa. He pakenivat Kangasniemeltä ensin Joroisiin mistä lähti virallinen poliisitutkinta julmuuksia koskien liikkeelle. Syytteitä ei kuitenkaan koskaan lahkoa vastaan nostettu.
Vankeutensa aikana lapset eivät saaneet olla yhteydessä vanhempiinsa kuin erityisluvalla, vanhemmat itsekin sen kielsivät vaikka lapset kotiin kaipasivatkin. Laitisen perheessä oli seitsemän lasta ja vanhemmat tosissaan uskoivat lasten saavat ankarissa oloissa "taivaspaikat" itsellensä.

Leevi Laitinen on tänä päivänä miljonääri ja lentokentän omistaja.

Ehkä tästä lisää, kunhan saan kirjan käsiini.

Markkinoille on vasta ilmestynyt toinenkin kirja, joka kertoo lahkolaisen tarinan.

Seija Vilén vietti 17 vuotta Krishnan palvelijana. Noihin vuosiin mahtuu monenmoista kokemusta, -jopa niin että hän käytti myöhemmin kaksi vuotta elämästään terapiaan selvitäkseen lahkolaiselämän aiheuttamista vaurioista. Seija aloitti 14-vuotiaana lukemalla sisarensa Krishna- kirjoja ja 17- vuotiaana hän alkoi käymään sunnuntaisin Helsingin Krishna- temppelissä. Saavutettuaan täysi- ikäisyyden hän muutti Krishna- yhteisöön asumaan.

Yhteisössä vallitsivat tiukat säännöt ja tapakulttuuri, ja johtajana oli karismaattinen "Pamppu". Sääntöjen mukaan Krishnaa ylistävää mantraa piti toistaa 1728 kertaa päivässä, ja 16 rukousnauhakierrokseen kului päivittäin kaksi tuntia aikaa. Aineellinen elämä piti unohtaa ja totutella elämään naisena alisteisessa asemassa. Nainen oli yhteisössä "tahra", vähempiarvoinen ja miestä tyhmempi, jonka piti palvella miestä ja totella miehiä kaikessa.
Kiellettyjen asioiden listalla olivat mm. liha, kala, sienet, sipulit, huumaavat -ja nautintoaineet, uhkapelit ja avioliiton ulkopuolinen sukupuolielämä.
Seija kohtasi Intiassa miehensä, jonka kanssa hän sai kaksi lasta. Liitto oli väkivaltainen ja Seija uskookin uskonnon mahdollistaneen väkivallan, koska naista pidetään vähempiarvoisena. Perhe eli Kanadassa ja Tanskassa, mutta yhdessä he päättivät muuttaa lopulta suomeen "juurtumaan". Seija alkoi valmistella avioeroa, ja sen tultua voimaan hän irtautui hiljalleen myös Krishna- liikkeestä.

Krishna- liike antaa itsestään vapaamielisen kuvan (Almallakin se on ollut), mutta todellisuus yhteisöissä on toista.

Tuo epäilyttävä uushindulainen (Hare) Krishna-uskonto tuotiin Suomeen Ruotsista 1980-luvulla, johon se puolestaan kierrätettiin intialaisen A. C. Bhaktivedanta Swami Prabhupadan 1960-luvulla USA:n viemän opin kautta. Kyllähän tuohon oppiin pitäisi suhtautua samalla vakavuudella kuin muihinkin uskontoihin, joiden jumala, tässä tapauksessa Krishna, on ilmoittanut olevansa ylin jumaluus. . Tuo Krishna- jumala on sitten ainakin kerran inkarnoitunut Sri Caitanya Mahaprabhuna Intiaan 1400-luvun lopulla. Hän toi jumalan (Krishnan eli itsensä) antaumuksellisen palvelun nykyihmiselle.

Olen nähnyt Tallinnassakin noita kaljupäisiä Krishna-nuoria helistelemässä tiukuja ja hokemassa mantraa: Hare Krishna Hare Krishna Krishna Krishna Hare Hare Hare Rama Hare Rama Rama Rama Hare Hare. Tuon mantran lähes kaksi tuhatta kertaa päivässä toistamisen tarkoitus on kohottaa hokijansa tältä aineelliselta tasolta henkiselle taholle.

Hare Krishna-liike alistaa jäsenensä luovuttamaan vapaan tahtonsa ja pyrkii muuttamaan jäsenen ajattelun ja identiteetin tuon lahkon tarkoituksiin sopivaksi. Krishna-liike on yksi uskonto tai lahko muiden joukossa, joka vetää puoleensa etsijöitä ja sellaisia ihmisiä, jotka kaipaavat omaan elämäänsä tiukkoja rajoja. Naisten tasa-arvo ei toteudu tuossa liikkeessä sillä, että liikkeen johto ilmoittaa pyrkivänsä ottamaan naiset paremmin huomioon ja pyytävänsä heiltä anteeksi. Tasa-arvo ei ole ilmoitusasia.

http://www.uskontojenuhrientuki.fi/uskonyhteisot/krishna-liike/

Tämän aiheen alle voisi väljästi tulkiten sijoittaa myös islamilaiset itsemurhapommittajat ja heidän surmaamansa viattomat uhritkin. Tänäänhän kaukasialaisten islamistiterroristien tekemisissä itsemurhaiskuissa Moskovan metroasemilla kuoli ainakin 38 ihmistä. Olen monta kertaa ajatellut, mikä saa ihmisen ryhtymään tuollaisiin tekoihin ja mitä hän viime töikseen ajattelee, ennen kuin räjäyttää itsensä ja vie mukanaan täysin satunnaisia viattomia ihmisiä, jotka ovat syystä tai toisesta paikalla.
Nythän myös naiset ovat jo jonkin aikaa toimineet itsemurhapommittajina.

Nuo terroristit ovat mitä suuremmassa määrin myös uskonnon uhreja. Heidät manipuloidaan uskomaan, että kyseessä on jihad, pyhä sota, jossa marttyyrikuoleman kärsinyt lunastaa saman tien taivasosuutensa, josta edes harras muslimi ei voi olla varma. Nuo manipuloidut itsemurhapommittajat olivat aikaisemmin syrjäytyneitä, toivottomia, narkomaaneja, työttömiä jne nuoria miehiä ja poikia ilman tulevaisuudennäkymiä. Ja marttyyriys pyhässä sodassa takasi heille taivasosuuden, jossa tummasilmäiset neitsyet ovat vain heitä varten luotuja:
”Siellä on avaria varjopaikkoja, vuolaasti virtaavaa vesiä ja runsaasti hedelmiä, jotka eivät vähene ja joita ei heiltä evätä. Siellä on neitoja ylväillä lepovuoteillaan. Totisesti olemme luonut heidät omin käsin sallien heidän pysyä neitseinä hellinä ja samanikäisinä, niitä varten, jotka ovat oikealla puolella, joista lukuisat kuuluivat aikaisimpiin profeetan kannattajiin, ja myöhemmin liittyneitä suuri joukko.” (Suura Al-Waqiah 56:30 – 40).

Koraanissa ei taida olla tarjolla samanlaisia sukupuolielämän riemuja nuorille itsemurhapommittajanaisille, mutta varma välittömästi kuoleman jälkeen lunastettu taivasosuus saattaa hyvinkin riittää kurjista oloista kotoisin olevalle näköalattomalle nuorelle naiselle, jotka on manipuloitu ja koulutettu ääri-islamistien leireillä.

Eniten minua ajatteluttaa se, millä tavoin he perustelevat itselleen viattomien ihmisten tappamisen. Uskonnostahan siinäkin on kyse, sillä Koraani oikeuttaa vääräuskoisen tappamisen, mutta siinä sivussahan saattaa mennä jokunen oikeauskoinenkin. Uskonnollisten manipuloijien motiivit ovat myös poliittisia ja niitä ruokkii silmitön viha , joka sitten istutetaan noihin onnettomiin aivopestyihin raukkoihin. Saattaa olla, että itsemurhapommittajien yleisin viimeinen ajatus on se, että kohta olen taivaassa ja tekoni on täysin oikeutettu ja jalo, koska uskottomat joutavat helvettiin. Nuo räjäytyksissä kuolleet viattomat sivulliset ovat mitä suurimmassa määrin turhia uskontojen uhreja, joiden omaisia, ystäviä ja sukulaisia käy sääliksi. Sääli myöskin suurinta osaa muslimeista, joita nämä käsittämättömät teot järkyttävät yhtälailla.

Uusin "villitys" on lehtitietojen mukaan asentaa räjähteet itsemurhapommittajien rintoihin samalla tavoin kuin silikonikapselit laitetaan. Ne eivät kuulemma erotu räjähteinä. Pitääkö suurilla kansainvälisillä areenoilla ja lentokentillä nyt alkaa tutkimaan naisten rintoja?

Muslimiäiti antoi silpoa pikkuisen, puolivuotiaan poikavauvansa kodin olohuoneessa niin, että pojan elimen alapuolelta puuttui operaation jälkeen iho melkein kokonaan. Poika sai komplikaatioita ja joutui sairaalahoitoon. Nyt tuo äiti syyttää neuvolaa:

Lainaus :

Ympärileikkauksesta syytetty äiti: Neuvola antoi vääriä ohjeita
30.3.2010 10:46 | Päivitetty: 30.3.2010 16:07
A A STT

Rikossyytteen poikavauvansa ympärileikkauttamisesta saanut muslimiäiti väittää saaneensa huonoja ohjeita neuvolasta. Tapausta puitiin Helsingin käräjäoikeudessa tiistaina.

"Kysyin leikkausta, ja neuvolassa sanottiin, että tehän niitä järjestätte ja että voit järjestää. Jos olisin tiennyt, että ympärileikkaus on kielletty Suomessa, en olisi varmasti tehnyt sitä", nainen sanoi.

Helsingin terveyskeskuksen hallintoylihoitaja Marketta Kupiainen kummastelee naisen väitettä.

"Vanhemmat hyvin harvoin kysyvät tällaisia asioita. Mutta, jos kysyvät, sanomme, että se on laitonta", Kupiainen totesi STT:lle.

Hänen mukaansa terveyskeskuksissa ei oteta kantaa poikien ympärileikkauksiin, ellei kyse ole lääketieteellisistä seikoista.


Neuvolakäynnin jälkeen äiti otti yhteyttä ilmeisesti Ruotsista olevaan mieheen. Tämä leikkasi kuusikuisen pojan kotiolohuoneessa äidin muistin mukaan sadalla eurolla.

Haava alkoi vuotaa verta, ja poika joutui seuraavana päivänä sairaalaan. Tapauksesta tehtiin lastensuojeluilmoitus. Leikkauksen tehnyttä miestä ei saatu selville poliisitutkinnassa.

Äiti kiistää hänelle luetun syytteen törkeästä pahoinpitelystä tai siihen yllyttämisestä. Hänen mielestään leikkaukselle oli lääketieteellinen syy: pahasti kutiseva atooppinen ihottuma vaippa-alueella.


Syyttäjä Eija Velitskin mukaan asia olisi edennyt julkisella puolella, jos leikkaukselle olisi ollut lääketieteellistä tarvetta. Hän lähtee siitä, että äiti ympärileikkautti poikansa uskonnollisista syistä.

Korkeimman oikeuden mukaan asiassa ei ole rikosta, jos leikkaaja on lääkäri, pojalle annetaan puudutus ja olosuhteet ovat asianmukaiset. Tyttöjen ympärileikkaukseksi kutsuttu sukuelinten silpominen on aina kiellettyä.

Osapuolet olivat oikeudessa yhtä mieltä siitä, että puudutusta todennäköisesti käytettiin. Leikkauksen tehnyt mies ei kuitenkaan välttämättä ollut lääkäri.

"Hän näytti minulle todistuksen, jossa sanottiin, että hän on yleiskirurgi", nainen kertoi oikeudessa.

Hän ei kuitenkaan osannut sanoa, oliko todistus aito tai kuka sen oli myöntänyt.

Velitski vaatii äidille puolentoista vuoden ehdollista vankeusrangaistusta. Oikeus antaa ratkaisunsa kahden viikon päästä.

http://uutiset.msn.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Ymp%C3%A4rileikkauksesta+syytetty+%C3%A4iti+Neuvola+antoi+v%C3%A4%C3%A4ri%C3%A4+ohjeita/1135255759699

Jo 20 000 kirkosta eronnutta yhden ainoan viikon aikana KD:n puheenjohtaja Päivi Räsäsen puheiden takia. Suuri osa eronneista varmaankin oli sitä jo aiemmin harkinnut, mutta TV:n "homoilta" antoi sille loppusysäyksen. Toisille taas herätys siitä miten ahdasmieliseen kirkkoon sitä oikein kuulutaankaan.
Aika nurinkurista se kyllä mielestäni onkin jos ei toiselle kirkollisveroa maksavalle suo samoja oikeuksia kuin mitä itsellä on, vain siksi että tämä kuuluu seksuaaliseen vähemmistöön.

Tämä voi kehittyä vielä kirkon lopullisesti valtiosta erottamiseen ja myös kirkon kahtia jakautumiseen. Viimesyksyisissä arkkipiispaehdokkaissa oli vain yksi ainoa joka oli myönteinen homoseksuaalisten avioliittojen kirkossa siunaamiseen, ja hän sai viran.

Toisaalta on sitten pakko käsittää että on niitäkin jotka tulkkaavat raamatun kirjaimellisesti eivätkä kykene muuta hyväksymään. Jos se on heille se suuri ehdoton vakaumus niin tarvitsevat tosiaan sen oman kirkkonsa sellaiset.

Kalliiksi käy kirkolle tuo TV:n homoilta. Jos jokainen noista eronneista maksaisi vaikka vain 150 euroa kirkollisveroa niin tappio olisi 3 miljoonaa euroa. Jossain väläytellään että keskimääräinen kirkollisvero olisi jopa yli 400 euroa vuodessa mutta siihen en oikein usko.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010101812541543_uu.shtml

Homoillasta saadaan nyt kuulla vielä jonkin aikaa. Ja eronneita piisaa.
Tämä nyt on vaan niitä asioita, joita ei tahdo millään ymmärtää. Kun ei jaksa kiinnostaa se seksuaalinen suuntautuminen noin yleensäkään. Eiköhän me kaikki olla jollain tavalla suuntautuneita. Tuo seksuaalisuus on ilmeisesti ollut kautta aikain sellainen tabu, että siihen tarvitaan jo guruja selittämään ja hyväksymään kuten meidän kirkossa. Sinänsä ymmärrän Päivi Räsästä. Hänhän näköjään lukee raamattua sanasta sanaan ja täytenä totena. Ei ole tulkinnalle sijaa. Onneksi hänellä ei ole vieraisiin suuntautunut mies ja lapsetkin on ilmeisesti saanut pidettyä kirkon helmassa. Ei siis ole sellaista omakohtaista kokemusta erilaisuudesta.

Tiedä sitten miltä Päivi Räsäsestä tuntuisi joku korkeampi taho kieltäisi häneltä parisuhteen tai seksin harrastamisen. Nämä asiat hän ainakin itse tuntuu olevan valmis kieltämään muilta.

Minä kuulun luterilaiseen kirkkoon yhä homoillan jälkeenkin. Millään lailla en ole uskonnollinen ihminen ja hyväksyn mielelläni ihmisten suhteet olkoot sitten eri tai saman sukupuolen kanssa. Suoraan sanoen en katso että muiden ihmisten seksuaaliset tai perhesuhteet kuuluisivat minulle. Maksan kirkolle veroa vuodessa noin 300 euroa ja kirpaiseehan se tuollainekin summa jonkin verran. Olen kuitenkin laiska ihminen laittamaan rahaa erilaisiin hyväntekeväisyys keräyksiin yms. Katson että maksamalla kirkollisveron voin osallistua hyväntekeväisyyteenkin helpolla tavalla. Seurakunnathan kuitenkin tekevät aika paljon työtä vähäosaisten hyväksi ja antavat apua myös ulkomaille. Eroamalla kirkosta olisivat nekin ropset pois tästä kassasta.

Eipä silti saatan joskus erotakin kirkosta. En kuitenkaan yleensä tee päätöksiä jonkin televisio ohjelman tai yksittäisen poliitikon älyvapaiden mielipiteiden perusteella. Yritän ajatella itse. Joskus onnistun paremmin joskus huonommin.

En kyllä ikinä halua torpata, jos haluat vaan olla kirkon helmassa, Ramo.
Löydät sieltä varmaan kavereita itsellesi.
Mutta tiedän jo tässä kettuillessani, että sinä ajattelet kuitenkin toisella tavalla.

En nähnyt ohjelmaa kuin hiukan alusta, mutta heti nähttyäni Päivi Räsäsen siellä ajattelin että aijai, tästä keskustelusta ei hyvää seuraa. Hänen ajatuksensa ovat kuuluisia vanhanaikaisesta tiukan raamatullisesta puritaanisuudesta. Ääntenkalastuskeinona omalle rajatulle kannattajajoukolleen tilaisuus oli hänelle varmaan mannaa, vaan tuskinpa hän hurskaana ihmisenä arvasikaan minkä karhunpalveluksen kirkolleen teki. Siinä menivät hänen omat mielipiteensä täydestä kirkon kantana kuulijoille.

Minä politiikasta kiinnostumattomana ajattelisin ihan samalla tavalla noitten eronneitten kanssa, että täytyyhän kristillisdemokraatin olla samoilla linjoilla kirkon kanssa....Vaan eipä näämmä sitten näin olekaan asia. Itse olen miettinyt monet kerrat kirkosta eroamista, koska henkisyys ei mielestäni tarvitse mitään rakennuksia eikä instituutiota ympärilleen. Mutta en ole ihan perinteen takia saanut sitä tehdyksi. On jotenkin mukavaa istua häissä ja käydä vaikkapa joulukirkossa ihan vaan sen takia että se kuuluu traditioon ja on osa kulttuuriamme. Kirkossa on lämmin tunnelma ja voin hyvn kuvitella sinne muuutamia enkeleitä istuksimaan saarnastuolin reunalle... Ja kun minusta aika jättää, niin vähemmällä täällä pääsevät kun tuhkani kätketään kirkon nurkalle hautausmaalle... eikä minun mielipiteistäni tarvitse tehdä sen isompaa numeroa jätäessäni tämänkertaisen kehoni.

aliel kirjoitti:

Löydät sieltä varmaan kavereita itsellesi.

Mitä vatun kavereita? En ole millään lailla seurakunnan toiminnassa mukana enkä tunne kirkon piiristä ketään. Mitä nyt pari paikallista pitkäaikaista pappia tai kirkkoherraa nimeltä. Seurakunnan jäsen olen syystä että minut on sinne lapsena kastettu. Kuten suurin osa muistakin suomalaisista.

Usein ajattelen siltä suunnalta että jos johonkin ei pysty uskomaan, niin minkä se ihminen sille itse voi. Siksi jos joku ei usko ja jonkinlainen taivas/paratiisi on olemassa, niin kyllä se uskomatonkin sinne pääsee ihan samalla tavalla kuin se uskovakin.
Nyt mietin että niinhän se on sieltä toiselta suunnaltakin. Jos joku vuorenvarmasti uskoo että raamattu on kirjaimellisesti väärentämätöntä jumalan sanaa, niin ei kai hänkään sille mitään voi. Jos hän ajattelee että ne muut ovat saastaisia ja jumalalle kauhistus niin sen mukaan lienee elettävä.

Löysin naamakirjasta eilen erään ystävän sopivasti sinne asettaman alunperin lehteen lukijan kynästä kirjoitetun kirjoituksen joka käsittelee tuota kirjaimellisesti uskomista. Käännän sen tähän suomeksi. Niin hurja kuin se onkin, niin osoittaa silti ettei sitä raamattua taida kukaan pystyä eikä halutakaan kirjaimellisesti noudattaa, ja herää kysymys miksi juuri seksuaalisesti poikkeavat olisivat se asia mihin erikoisesti takerrutaan.


Haluan myydä tyttäreni orjaksi - mitä mieltä papisto on siitä

Avoin kirje kaikille homoseksuaalisten vihkimistä vastustaville.

Hei!

Kuuntelen ja noudatan viisaita sanojanne, mutta minulla on vielä joitain epäselvyyksiä joissa uskon teidän pystyvän minua opastamaan.

Ajattelen myydä tyttäreni orjaksi (2:n Mooseksen kirja 21:7). Mikä hinta olisi kohtuullinen?
Kolmannessa Mooseksen kirjassa 25:44 sanotaan selvästi että saan omistaa sekä mies- että naispuolisia naapurimaista hankittuja orjia. Eräs ystäväni väittää kuitenkin että se koskee vain EU:n ulkopuolelta tulevia orjia - kumpi meistä on oikeassa?

Eräs toinen ystäväni on työssä Lidlin kassalla ja itsepäisesti julkeaa istua siellä sunnuntaisinkin. Olen täysin selvillä siitä että hänet on päästettävä päiviltä (2:n Mooseksen kirja 35:2) mutta olenko moraalisesti velvollinen tekemään sen itse?

Joka kerran kun poltan härän uhriksi tiedän että siitä syntyy tuoksu joka miellyttää Herraa (3:s Mooseksen kirja 1:9). Ongelmanani on kuitenkin siitä valittavat naapurini, jotta kävisiköhän se yhtä hyvin vain grillata iso pihvi?

Koska olen likinäköinen en tietenkään käy kirkossa koska huononäköisethän eivät saa lähestyä Jumalan alttaria (3:s Mooseksenkirja 21:20-23). Kun minut on nyt kutsuttu eräisiin häihin niin mahtaisikohan olla ok jos seison uloimmassa nurkassa?

Monet tuttavistani käyvät parturissa ja antavat leikata hiuksensa sivuilta ja ajavat partansakin reunoilta. Sehän on selvä synti (3:s Mooseksen kirja 19:27). Kuinka heitä tulee rangaista?

Nuorimmat lapseni ovat alkaneet treenata jalkapalloa Turun PS:ssa. Koska 3:ssa Mooseksen kirjassa 11:7-8 sanotaan ettei saa koskea kuolleen sian jäännöksiin, niin tulisiko minun vaatia että Turun PS alkaa käyttämään muovista jalkapalloa?
Vanhemmat lapseni ovat uppiniskaisia, väittävät minua vastaan ja ovat tottelemattomia puheistani huolimatta. Nyt kysyisin että onko todellakin välttämätöntä antaa kivittää heidät kuoliaiksi kaupungin portilla (5:s Mooseksen kirja 21:18-21) vai eikö se kävisi yhtä hyvin suorittaa itse omalla tontilla täällä kotona?

Enoni Paimiossa viljelee itsepäisesti perunoita ja vehnää samalla pellolla syyllistyen syntiin (3:s Mooseksen kirja 19:19). Lisäksi hänellä on ruma tapa kiroilla vuolaasti. Vaimonsa ei ole juurikaan miestään parempi. Pukeutuu vaatteisiin joissa on useampaa kuin yhtä kangaslaatua, tavallisesti pumpulin ja polyesterin sekoitusta.
Onko se nyt ihan välttämätöntä koota KAIKKI paimiolaiset kivittämään heidät kun olisi paljon yksinkertaqisempaa polttaa heidät perheroviolla kuten meillä on tapana tehdä niille jotka nukkuvat samassa sängyssä sukulaistensa kanssa?

Tiedän että olette syvällisesti paneutuneet kaikkiin näihin kysymyksiin ja että voin odottaa teiltä selkeitä vastauksia opastuksekseni.
Suuret kiitokseni teille vilpittömille seurakunnan paimenille siitä että osoitatte Raamatun sanojen väärentämättömyyden.

Kuuliainen seurakuntalaisenne
NN

Juuri noin Sadeca. Että tulkintaa tarvitaan ja paljon.
Ramo ihmetteli, että mitä kavereita sieltä kirkon piiristä nyt löytyisi. Monelle, ei varmaankaan sinulle Ramo, sieltä löytyy ihmisiä. Oikeastaan rinnastan nyt seurakunnan sellaisiin yhdistyksiin kuin esim. Golf-kerhot tai vastaavat.
Sama yhteinen intohimon kohde. Kaverit ovat varmasti samalla lailla suuntautuneita. Jos ristiriitoja tulee, ovat kuin myrskyjä vesilasissa. Hoidetaan hissukseen ihan omissa piireissä. Siinä mielessä ne seurakunnan riennot kyllä ovat paikallaan. Olen läheltä joutunut seuraamaan myös eräiden lahkojen toimintaa. Sitoutuminen on aika voimakasta ja ainoat kaverit löytyvät sieltä seurakunnasta. Muut, ulkopuoliset, ovat jumalattomia ja siis pitää pysyä moisista olioista kaukana.
Mutta onhan meillä melkein kaikilla joitain viiteryhmiä, joihin samaistumme. Yleensä ne eivät vain herätä pahempia intohimoja.

Sadeca kirjoitti:

Enoni Paimiossa viljelee itsepäisesti perunoita ja vehnää samalla pellolla syyllistyen syntiin (3:s Mooseksen kirja 19:19). Lisäksi hänellä on ruma tapa kiroilla vuolaasti. Vaimonsa ei ole juurikaan miestään parempi. Pukeutuu vaatteisiin joissa on useampaa kuin yhtä kangaslaatua, tavallisesti pumpulin ja polyesterin sekoitusta.
Onko se nyt ihan välttämätöntä koota KAIKKI paimiolaiset kivittämään heidät kun olisi paljon yksinkertaqisempaa polttaa heidät perheroviolla kuten meillä on tapana tehdä niille jotka nukkuvat samassa sängyssä sukulaistensa kanssa?

[/i]

Tämä oli hykerryttävää luettavaa, kiitos Sadeca! Juuri näin, joku asia nostetaan framille ja muita katsotaan sormien läpi vähän naureskellen, että tuohan on ihan naurettavaa puppua. Kyllä Raamatun päivittäminen nykyaikaan olisi ajankohtainen asia ja fundis-uskovaisten raahaaminen vaikka tukasta ulos luolastaan kirkkaaseen päivänvaloon olisi ihmiskunnalle suunnaton helpotus.

Voisitko Sadeca laittaa sen alkuperäisen linkin myös. Täytyyhän minun hurskaana miehenä levittää sanaa ruotslaisillekin tovereilleni etteivät joudu kadotukseen.

Tosi hyvin käännetty Sadeca! Jatka samaan tyyliin!

En millään pysty laittamaan sitä ruotsalaisversiota kun se on erään naamakirjalaisen logikuvissa (skannattuna saksilla leikattuna lehtileikkeenä). Olisin mielelläni säilönyt sen itsekin koneelleni mutta en pystynyt sitä millään keinolla kopioimaan, vaan jouduin kääntämään sen kynällä koneelta lehtiöön.
Ihan alunperin se on jonkun kanadalaisen kirjoittama ja sen lehteen kääntänyt ruotsalainen hieman tietysti omalta osaltaan höystänyt.
-- eikä se tietenkään ihan varmaa ole etteikö Sadecakin olisi pikkuriikkisiä käännösongelmia ratkaissut mielensä mukaan, mutta tunnusta syntinen en.

Tässä se ihan alkuperäinen: http://www.humanistsofutah.org/2002/WhyCantIOwnACanadian_10-02.html

Hienoa näinkin! Kiitos Sadeca!

Kyllä tuo aika paljon mietityttää tuo uskontojen ylivalta tässä nykymaailmassa eritenkin.
Jotkut muslimimaat ovat ihan omaa luokkaansa tässä aivopesuasiassa. Kun ei anneta tietoa mistään muusta kuin koraanista ja siitäkin ammattiselittäjien pään kautta, niin oudoksihan kaikkia asiat muuttuvat. Meidän vääräuskoisten mielestä ainakin. Itse ovat niin omahyväisiä ja tyytyväisiä itseensä, että aika paljon pelottaa.
Me elämme nyt jotain kummallista murrosaikaa. Ennen vanhaan ei raamatun, koraanin jne. oppeja mitenkään kyseenalaistettu. Jos joku niin teki, niin pää poikki tai roviolle eikä kukaan pitänyt sitä epäoikeudenmukaisena.
Joskus hamassa tulevaisuudessa uskon, että ihmiset lukevat näistä entisajan kummallisuuksista epäuskoisina päätään puistellen. Ei tuollainen ajattelu voi jatkua, kun tietoa elämästä ja kaikesta muustakin tulvii joka tuutista.
Kuuntelin muuten pari päivää sitten jonkun viisaan miehen ajatuksia tästä kaikesta. Hän sanoi, että yhtä loogisesti ajattelivat entisaikojen ajattelijatkin. Taustatiedot vain olivat himpun verra vähäisemmät. Mutta niillä eväillä kuin oli, ajatusrakennelmat olivat ihan sen aikaisten ihmisten järkeen käyviä

Suomen evankelis lutherilaisessa kirkossa tulee olemaan vaikeat ajat edessä. Aivan kuin täällä on todettu (esim. Ramo) tekee kirkko myös paljon hyvää työtä ja siellä on paljon vilpittömästi hyväsydämisiä lämpimiä ihmisiä. Kuitenkin kirkko on kovin hierarkinen instituutio missä katto on hyvin matalalla. Epäilen että Suomessakin juuri kirkon piirissä (Ruotsissa tiedän että näin on koska kirkon virkailijat kuuluvat samaan ammattiliittoon kuin minä) on sitä työpaikkasortoa enemmän kuin missään muualla ja tasa-arvoa ei toteuteta.

Niin kauan kun kirkolla on verotusoikeus suoraan valtion toimesta ja jäsenistön liittäminen siihen sylivauvoina, ei sitä voi verrata mihinkään muihin esimerkiksi yhdistyksiin. Jo naispappeuskysymys sai osan papeista siirtymään Luther-säätiöön.
Nyt homoavioliittokysymyksen myötä on vaarassa että suuri joukko kirkon jäseniä loikkaa sinne myös. Teki kirkko sitten miten hyvänsä niin jäsenkato on varmaa.

Vaikka en itse ole kirkon jäsen, niin joku lämmin pohjatunne minulla on kirkkoa kohtaan kuitenkin ja arvelen että niin on valtaosalla suomalaisista. Naapurin hartaat herännäissetä ja -täti olivat kummejani. Aivan ihania ihmisiä kumpikin. Muistan vieläkin keskusteluni 8-vuotiaana kummitätini kanssa hänen maatessaan 32-vuotiaana kuolinvuoteellaan kotona.
Hän keräsi sekä omat lapsensa että minut ympärilleen sängyn viereen ja hyvin lempeästi ja taitavasti kertoi siirtyvänsä aivan pian Jeesuksen luo. Hän valmisteli ne lapsistaan jotka olivat tarpeeksi vanhoja ymmärtääkseen siihen että hän ei kohta enää olisi läsnä näkyvänä äitinä, mutta kuvaili taivaan niin hienoksi paikaksi että lastenkin tulisi olla vain iloisia äitinsä puolesta.
Hän kykeni välittämään rakkauden sanomaa kaksi viikkoa ennen kuolemaansa paremmin kuin yksikään pappi jota olen sattunut kuulemaan.

Näitä tällaisia ihmisiä on kirkon aktiiveissa jäsenissä paljonkin ja monet heistä varmasti niin jumalaansa rakastavia että mieluummin jättäisivät taivaan kuin kirkon päätettäväksi sen homoseksuaalisten synninkin, hyväksyen homoavioliitot.
Aivan omana mielipiteenäni on että jos ahdasmielisimmät siirtyisivät Luther-säätiöön niin kirkolla olisi mahdollisuus olla se lämmin kansankirkko mistä ihmiset löytäisivät lohtua, ymmärrystä, opastusta ja rakkaudellisen hyväksyvän ilmapiirin. Tapakristityille se tuntuisi silloin myös mielekkäältä ja omalta. Pääperustana sille voisi olla Uusi Testamentti ja tärkeänä ohjenuorana: "Älkää tuomitko ettei teitä tuomittaisi. Se joka on synnitön heittäköön ensimmäisen kiven."

Sadeca kirjoitti:

jos ahdasmielisimmät siirtyisivät Luther-säätiöön niin kirkolla olisi mahdollisuus olla se lämmin kansankirkko mistä ihmiset löytäisivät lohtua, ymmärrystä, opastusta ja rakkaudellisen hyväksyvän ilmapiirin. Tapakristityille se tuntuisi silloin myös mielekkäältä ja omalta. Pääperustana sille voisi olla Uusi Testamentti ja tärkeänä ohjenuorana: "Älkää tuomitko ettei teitä tuomittaisi. Se joka on synnitön heittäköön ensimmäisen kiven."

Uskon että juuri näin se on. Noista raamatun ohjenuorista tuli mieleen vielä yksi muistaakseni Jessen itsensä sanonta: "helpompi on kamelin kulkea neulansilmän läpi kuin rikkaan päästä taivasten valtakuntaan". Kuinka moni noista raamatun tulkitsijoista, jotka kaiken lisäksi lukevat sitä "kuin piru raamattua" muistaa tämän. Kuinka moni heistä on jättänyt omaisuutensa ja seurannut Jeesusta? Ei yksikään. Olisi kiinnostavaa nähdä joskus ihminen joka aikuisten oikeasti ottaa todesta Jeesuksen opit jos niitä kerran julkisesti kannattaa.

Olet Sadeca selvästi ihmisen asialla ja niinkuin pitääkin ymmärryksen linjalla. Eihän me kukaan varmaan haluta tosiuskovilta viedä heidän kivijalkaansa. Jokainen uskokoon tavallaan ja mihin haluaa. Kunhan ei vahingoita muita ihmisiä.
Jos minun lapseni vaimoineen ei osaa ottaa pikku Emilian katsomuselämää omiin käsiinsä, niin minä teen sen sitten. En ihan luota koululaitokseen, vaikka itse siellä työskentelenkin. Sieltäkin löytyy jos jonkin sortin uskovaa.
Rupean ihan itse kertomaan meidän väikele elämän tosiasioista. Siitä sitten luokoon oman maailmansa.

Ensinnäkin Ramolle. En henkilökohtaisesti ketään tuollaista joka luopuisi omaisuudestaan Jeesusta seuraten tunne, mutta olen lukenut yhteisöistä joissa sitä toteutetaan joten sellaisiakin on. Omakohtaisesti on myönnettävä että en todellakaan usko mihinkään tarpeeksi vahvasti pystyäkseni moiseen henkiseen mittelöön itseni kanssa.

Alielille toteaisin että siinä toimit aivan oikein. Mummuilla saa ja pitääkin olla se yhteys lapsenlapsiinsa että voi oman osansa jakaa mielipiteistään vaikkapa ne poikkeaisi omien vanhempien ajatuksista. Voi olla aivan hyvin ettei sen enempää miniäsi kuin poikasikaan pidä asiaa edes suuremman keskustelun arvoisena. Lopputuloksena on kuitenkin että se oma totuutensa kaikilla muodostuu eri virikkeistä joihin saa kosketuksen. Lapset myös oitis tajuavat oletko itse vakuuttunut siitä mitä puhut. Heille voi olla myös suuri helpotus jos on joku aikuinen jonka kanssa voi omista mietteistään vapaasti keskustella.
Muistikuvia ja ajatuksia heillä piisaa, siitä voit olla aivan varma.

Suomessa vuonna 2010:

Lainaus :

Ankarassa suomalaisessa uskonlahkossa alistetaan naisia ja tehdään rahaa
4.12.2010 2:45
Anu Nousiainen

Kirjoittaja on Kuukausiliitteen toimittaja.


Anu Nousiainen
Helsingin Sanomat

Otaniemen teekkarikylässä syntyi 1980-luvun lopussa raamattupiiri, josta on vuosien mittaan kehittynyt yhä suljetumpi uskonnollinen lahko ja myös menestyvä liikeyritys.

Lahkoa johtava diplomi-insinööri Tapani Koivuniemi ei esimerkiksi salli lahkoon kuuluvien lasten käydä peruskoulua, joten lapsia opetetaan kotona.

Helsingin Sanomien joulukuun Kuukausiliitteessä julkaistaan laaja kirjoitus lahkon synnystä ja yli 20 vuotta jatkuneesta kehityksestä yhä eristyneemmäksi "Jumalan valittujen" seurakunnaksi.

Kirjoitusta varten haastatellut entiset lahkolaiset arvioivat, että mukana on edelleen viitisenkymmentä aikuista ja toistasataa lasta. Kirjoitusta varten Kuukausiliite sai tutustua Tapani Koivuniemen jäsenille pitämiin ennen julkaisemattomiin opetuksiin, joita oli kymmeniä tunteja.

Lahkon johtaja Tapani Koivuniemi on kuvannut itseään paimeneksi ja jäseniä lampaiksi. Jäseniltä hän vaatii ehdotonta kuuliaisuutta.


Viime vuosina Koivuniemi on määrännyt seuraajansa muun muassa pudottamaan painoa selvästi alle normaalipainon. Tämän seurauksena varsinkin lahkon naisia on sairastunut anoreksiaan.
"Söin vain tuhat kilokaloria päivässä, vaikka olin raskaana", eräs lahkosta irti päässyt nainen kertoo.

"Punnitsin ruokani, ja kävin pahimmillaan useita kertoja päivässä vaa'alla. Neuvolassa valehtelin, etten laihduttanut. Kun menin synnyttämään, painoin vähemmän kuin ennen raskautta", hän sanoo.


Lahkosta lähteminen on tehty erittäin vaikeaksi eristämällä lahkolaiset yhteiskunnasta. Jos joku lähtee, häneen ei enää saa pitää yhteyttä.
Tapani Koivuniemi ei esiinny julkisuudessa eikä anna haastatteluja. Hän johtaa menestyksekästä Kustannusosakeyhtiö Koivuniemeä, jonka työntekijät ovat lahkoon kuuluvia diplomi-insinöörimiehiä.

Muun muassa it-palveluja markkinoivan yhtiön asiakkaina on keskeisiä julkishallinnon laitoksia sekä tunnettuja yksityisiä yrityksiä.

Talouselämä-lehti arvioi Kustannusosakeyhtiö Koivuniemen vuonna 2009 Suomen kahdeksanneksi kannattavimmaksi yritykseksi. Sen liikevoittoprosentti oli poikkeuksellisen korkea eli 67.
"Yrityksen menestyksen salaisuus on lahjakkaiden ja koulutettujen jäsenten vaatimaton palkkaus ja valtava työpanos. Mitään Jumalan ihmettä siihen ei tarvittu", sanoo entinen lahkolainen.

Työntekijät tekevät jopa yli 70 tunnin kuusipäiväisiä työviikkoja. "Samaa firmaa takovat vaimotkin, koko perhe, kaiken liikenevän ajan. Kun on tekemässä hengellistä työtä, ei silloin kysellä eikä kyseenalaisteta", lahkosta lähtenyt mies sanoo.

http://uutiset.msn.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Ankarassa+suomalaisessa+uskonlahkossa+alistetaan+naisia+ja+tehd%C3%A4%C3%A4n+rahaa/1135262126771

Tuossa kultissa varmaankin myös "koivunimen herra" (vitsa, piiska) viuhuu. Käsittämätöntä on myös se, kuinka valtionhallinto ja kunnat voivat ostaa Koivunimen herralta konsultointia ja muita palveluita. Toivottavasti tuon Kuukausiliitteen artikkelin jälkeen päättäjät etsivät itselleen muita palveluiden toimittajia.

Tästä linkistä http://www.maanantaipiiri.info/keskustelu/index.php/topic,161.0.html pääsee suoraan foorumille, jota ylläpitää ja jonne kirjoittaa osa kultista eronneista jäsenistä. Tuossa linkittämässäni postauksessa itse Jumalasta seuraava herra ripittää laiskoja laihduttajia.