Tipaton tammikuu.

ei ainakaan vielä ole tullut mieleen. Enpä muista milloin viimeksi olisin ollut juovuksissa, joskin pari kertaa kuluvan vuoden aikana on tullut juotua 1/2 l viiniä jaissakin juhlissa.

Tipaton Tammikuu on minusta aika kiva keksintö sinällään, että nyt on "lupa" koittaa rajoittaa alkoholinkäyttöä huumorin varjolla, nimenomaan sellaisten, joille alkoholi jo on ongelmaksi muodostunut. Kukaan ei tunne olevansa silmätikku mahdollisen ongelmansakaan kanssa, koska puheenaihe on nyt framilla ja smalltalkin tasolla. Tipaton Tammikuu on minusta hyvä esimerkki hyvistä asioista, vaikka haiskahtaahan se nokkaan hiukan jeesustelulta. Mutta hyvä alku se voi olla paremmalle elämänlaadulle. Olen kaikkien asioitten puolella, jotka edes herättävät ihmiset huomaamaan asioita, vaikkeivat itse aktiivisesti osallistuisikaan. Lämpimästi kannattaisin kuukautta ilman lihaa. Ihmiset voisivat huomata etteivät kuolekaan, elleivät saa päivittäistä jauhelihakastikettansa.

En minä vietä tipatonta tammikuuta. Tosin nyt jouluntienoolla on tullut ryystettyä punaviini jos toinenkin, mutta pitkällä juoksulla jään hyvinkin alle keskikulutuksen. Suon itselleni lasillisen viiniä silloin kun tykkään tai oluen saunassa. Mutta tunnen jo perintötekijäni, joten tiedän ettei näillä geeneillä kannata enemmin lasia kallistella.

Ylipäätään teemakuukaudet ovat hyviä ajatuksia. Niitä voimme keksiä itse itsellemme niistä sen suuremmin metelöimättä. Voisimme keskittyä niihin osa-alueisin elämässämme, joihin toivoisimme saavamme kohennusta.
Minun teemani tammikuussa on oleva Pois Sohvalta.

Itselläni on meneillään neljäs tipaton vuosi, joten eiköhän se tammikuukin mene siinä ihan niin kuin ohimennen, menihän ne edellisetkin.

Kokemuksesta voin sanoa että jos alkoholi on ongelma, ei yksi kuukausi auta mitään. Henkilö kävelee rystyset valkoisina ja laskee päiviä. Kenties kunto voi hieman nousta ja myrkyt lähteä mutta sen jälkeen alkaa meno useimmiten vielä railakkaampana kun on onnistunut syöttämään itselleen yhden valheen lisää. "Ei mulla oo mitää onkelmia, mä voin lopettaa KOSKA VAAN MÄ HALUAN! Kato mä olin tammikuunkin juomatta eikä tuntunu missää, ei tehny ees miäli!"

Ihmiselle jolla ei ole tätä ongelmaa, on yksi ja sama ottaako sen lonkeron tai keskikaljan tammi- vai heinäkuussa. Jos kuluttaa hieman enemmän voi ehkä lompakon kannalta olla hyvä pitää tammikuu tipattomana ja maksaa vaikka jouluvelkoja. Ei muuten.

Osa meistä on allergisia kananmunille, heinälle, koirille ja kissoille. Jotkut ovat sitä alkoholille. Minä kuulun tuohon allergiaryhmään joka poikkeaa muista allergioista siinä mielessä että muna-allergikko ei voi sietää munia, meidän tapauksessamme emme voi olla ilman tuota kohtauksia tuottavaa myrkkyä.

Kirjoitin tämän kun nyt tuli asiasta puhetta. Muuten en pahemmin saarnaile alkoholismista, en tahdo olla se sormi pystyssä oleva papin sijainen. Sen sijaan en myöskään aio peitellä mitään mitä en häpeä. Voin jutella silloin tällöin kun tulee puhetta asiasta ja vastailen tietenkin mielelläni kaikkiin kysymyksiin jos sellaisia ilmaantuisi. Myös yksityisesti...

En nykyään kärsi mitenkään jos muut juovat, soittelen kapakoissa ja jos meillä vietetään vaikka juhannusta ottaa suku mukanaan sen verran juotavaa kuin jaksavat kantaa. Olen vain hyväksynyt sen tosiasian että alkoholi sopii joillekin, minulle ei. Mutta aika monta tipatonta viikkoa, päivää ja puolituntista piti testata ennen kuin itse sen uskoin.

Alman muisti on mitä on.. mutta se kertoo etten ole koskaan pitänyt varsinaista tipatonta koskaan. Siis tammikuussa. Tipatonta on tullut pidettyä joskus vuosi, kaksi, kolmekin sellaisina aikoina kun yleensä jollakin tavalla joskus alkoholia käytin. Nyt en usko alkavani alkoholin ottoon enää edes sellaisina pieninä, harvoin nautittuina annoksina. Minä kun en ole koskaan osannut juoda alkoholijuomia ruokienkaan kanssa.
Nuoruusvuosina ja erityisesti opiskeluaikoina tuli käytettyä viinaksia ja kännättyä joskus jopa useampaan kertaan viikossa, joten sitä iloittelua on riittävästi koettu Alman elämässä. Ottakoon ken tykkää ja osaa, seuraani sopii ottaja samalla tavalla kuin sellainenkin, joka ei juo ollenkaan Toki sen verran sanoisin, ettei mitään perskänniläisten toilauksia jaksa seurata selvinpäin.

Kuten Taunokin tuossa kirjoitti, on mielestäni sääli jos jonkun viinankäyttö on niin runsasta, että tipaton kuukausi on pakko pitää ja myöhemmin tuo tauko vain pistää ottamaan entistä reippaammin.

Hahhah, just niin Ramo ! Mutta se ei silti tarkoita, etteikö olisi kokemusta tai henkilökohtasta historiaa alkoholista liikaa tykänneiden perheenjäseninä. Oppia voi kolmella tavalla: neuvon mukaan, muitten virheistä tai kantapään kautta. Tuo kolmas vaihtoehto alkoholin suhteen on valtavan raskas tie. Siinä menee helposti yksi elämä hukkaan, eikä välttämättä silti opi mitään. Taunolle kiitos suorasta puheesta oman kokemuksensa suhteen.

Usein minäkin leikin mieluummin "vampyyria"
Tänään ei tarvitse ajaa, joten voinee sen pakollisen kuohujuomalasillisen kipata

Minä en kyllä sylje lasiin silloin, kun alkoholin nauttiminen liittyy johonkin juhlaan tai vapaa-aikaan. Olen jopa niin rapajuoppo, että pidän tipattoman helmikuun tammikuuta mieluummin, koska helmikuu on lyhyempi . Toinen syy tuohon helmikuiseen täysraittiuteen liittyy siihen, että en yleensäkään kulje laumojen mukana. Sitten syksyllä, kun on synkempää, niin raitistelen joko lokakuussa tai marraskuussa.