Suurin osa ihmisistä kaipaa perusturvaa ja jonkinlaista varmuutta siitä, että tulevaisuudessakin turva on taattu. Pätkätyö eli määräaikaiset työsuhteet ei takaa turvan jatkuvuutta. Tilastojen mukaan 25–44-vuotiaat naiset tekevät määräaikaista työtä vähintään kaksi kertaa yleisemmin kuin kuin miehet. Nuorilla 25–34-vuotiailla naisilla määräaikaisten työuhteitten osuus on vähän alle 30 prosenttia. Tämä viittaisi siihen, että kaikki työnantajat eivät halua palkata täysiaikaisiksi työntekijöiksi parhaassa hedelmällisessä iässä olevia naisia.
Pätkätyön teettäminen on muutamana viime vuonna yleistynyt erityisesti julkisella sektorilla. Valtionkaan tai kunnan leipä ei enää nykyisin ole välttämättä pitkä vaikkakin kapea se on edelleenkin. Valtion ja kuntien johto mieltää nykyisin julkisen sektorinkin liikeyritykseksi ja oman asemansa liikeyrityksen johtoon kuuluvaksi. Monesta asiasta kuntien ja valtioiden on tingittävä, kun poliitikot ovat ostaneet suosiota veronalennuksilla. Helpointa näyttäisi olevan karsia vähäosaisimpien osuutta yleisestä hyvästä. Vanhukset, lapset, sairaat, opiskelijat, työttömät, nuoret ja lapsiperheet ovat heikommissa asemissa. Pätkätyöt lisäävät monien näihin ryhmiin kuuluvien turvattomuuden tunnetta.
Tietysti on niitäkin, joille pätkätyö sopii. Määräaikaiset työsuhteet, lyhennetyt työviikot, "ekstratyöt" eli sellaiset työt, joihin työntekijää pyydetään tai työntekijä ottaa vastaan töitä ovat ihan hyvä vaihtoehto niille, joille tuollainen tapa työskennellä sopii. Läheskään kaikille se ei sovi. Minulle se on sopinut lähes koko työhistoriani ajan, sillä tällä tavoin olen säilyttänyt ainakin osittaisen vapauteni työnantajieni mielivallasta. Minä olen saanut ilokseni ajoittaa töitteni tekemisen enimmäkseen oman tarpeeni ja aikatauluni mukaan. En kylläkään suosittele heikkohermoisille.