Elokuvat/Filmid

Ihan ensimmäiseksi haluan sanoa, että elokuvat ovat ihania. Mikä voisi olla parempaa ajanviihdettä (kahdelle ihmiselle) kuin väsyttävän päivän jälkeen käpertyä rakkaansa kainaloon ja tuijottaa muiden ihan siihen tarkoitukseen luomaa utopiaa. Katsomme elokuvia lisää ja lisää ja minä aina uudestaan ja uudestaan lemmikkejäni.
Mieheni väittää,että olen nähnyt jo tulevan Bondinkin. Johtuu varmaan siitä, että tarjoaa mitä tahansa katsottavaksi, niin totean jo nähneeni sen.
Mutta tämän syksyn kohokohta oli Rembrandin elämästä (osasta sitä) kertova elokuva. Ehkä te Suomessa elävät näittekin.
Elokuvan nimi oli YÖVARTIO. Nimi on taiteilijan ehkä kuuluisimman taulun nimi. Tarinasta kehkeytyi lopulta ihan salapoliisikertomus. Mutta huikaisevat värit ja lavasteet tekivät elokuvasta jotain muuta kuin pelkän dekkarin.
Oli runollinen, haikea, hauska piinaava ja kaikkea mitä elokuvalta voi toivoa. Ennenkaikkea kaunis. Näin kunnioitti taiteilijan suuruutta kauneuden luojana.

Vielä tuosta Krobben listasta; Aika laidasta laitaan näköjään tykkäät. Minä katselin nuorena Sound of Musicia niin, että osasin laulut ulkoa. Seitsemän oli niin karmaiseva, että vieläkin nousee karvat pystyyn. Hyvä elokuvahan se oli, mutta vaatii teräshermoja. Minun top ten-listalla on myös kummisetä trilogia. Sen ylemmäs harvoin pääsee näyttelijäsuorituksissa tuon alan elokuvissa. Kakkososa oli lisäksi melkein runollinen. Ehkä jotenkin täytyy tuntea ja tykätä Italiaa varsinkin Sisiliaa, jotta täysin avautuu.
Ainoa epäonnistunut roolivalinta oli Michaelin tyttären Maryn rooliin laitettu Sofia Coppola. Ei istunut sitten millään. Rooliin oltiin pyydelty erästä toista sen ajan huippunäyttelijää. Ei sitten tullut. Kaipa isä Coppola oli vähän sokea tyttärensä suhteen.
Tytär on kyllä sittemmin kunnostautunut ohjaajana.

Katsoin minäkin juuri eilen tuota krobben listaa, hyviä elokuvia. "Seitsemän" on edelleen näkemättä. Oikeastaan en pysty nykyisellä aivokapasiteetillani keskittymään kovin vaativiin katseluihin, viimeisin elokuva jonka olen katsonut, on Autot 2. Toki se on hyvin tehty elokuva humoristisinen kohtauksineen ja jännittävine juonineen, mutta silti normaaliin elokuvamakuuni aivan liian lapsellinen

Niin, ja noita kaurismäkeläisiä pitää katsoa täysissä sielun ja ruumiin voimissa, virkeänä.

Alma hyvä, kyllä sinullekin vielä aika koittaa, jolloin voit uppoutua elokuvien ihmeelliseen maailmaan.
Lapset kasvavat ja poistuvat siitä turvaetäisyydeltä ennenkuin huomaatkaan.

Tuo Urpon mainitsema Miesten vuoro on näytetty sekä elokuvateatterissa täällä, mutta myös Ruotsin televisiossa. Todella hieno elokuva!

Mannerheimista on nyt tehty elokuva lähinnä Keniassa, jossa ohjaaja, kuvaajat, miltei kaikki näyttelijät ja pääroolin esittäjä ovat kenialaisia. Elokuvan ensi-ilta esitetään Rakkautta ja Anarkiaa elokuvafestivaaleilla 28.9. , mutta jo nyt tietyt suomalaiset tahot ovat lentäneet perseelleen ja raivostuneet siitä, että musta mies esittää Mannerheimia. Elokuva nähdään vähän myöhemmin televisioista Teema-kanavalla. Elokuvan teosta on tehty myös kuusiosainen dokumentti, joka myöskin näytetään syksyllä Teemalla.

Mannerheim on monelle suomalaiselle pyhä ikoni, koskematon tabu, myytti ja kansakuntamme pelastaja. Joillekin hän on verinen lahtari. Olkoon, mikä on, mutta hän oli kosmopoliitti, joka asui monessa maassa, puhui useita kieliä ja opetteli vanhoilla päivillään myös suomen kielen ja palveli esimerkiksi Venäjän armeijassa noin 30 vuotta ja loi siellä näyttävän sotilasuran.

En oikein ymmärrä, mihin suomalaisten Mannerheimin lähes pyhimykseksi julistaminen perustuu. Ihminenhän hänkin oli. Söi, joi, kävi paskalla ja naikin joskus. Milloin naisia, milloin miehiä. Mustan miehen valitseminen näyttelemään Mannerheimia on monen suomalaisen mielestä jumalanpilkkaan rinnastettava törkeys. Minusta on oikein hyvä, että välillä kirjahyllyn päällä olevasta kipsisestä rintakuvasta tai kipsipäästä ravistetaan ylimääräiset pölyt pois. Elokuva ja sen motiivit on ammuttu alas ja upotettu suohon jo ennen kuin elokuva on nähty. Varsin erikoista. Kyse on ennakkoluuloista ja vähintäänkin tunnistamatomasta piilorasismista. Kyllähän meilläkin joka joulu tuhannet tiernapojat esiintyvät ja yksi kolmesta tietäjästä on hoo, jos minä olen musta, eikä kukaan ajattele, että on sopimatonta, että valkoinen poika esittää mustaa tietäjää. Kyse on siitä, että Mannerheimia pidetään edelleen niin suuressa arvossa, että hänen koskemattomuutensa pitäisi olla taattu ja on törkeätä, että marsalkkaa esittää musta mies.

Media, sosiaalinen media ja kansa käy kiivasta keskustelua elokuvasta, mutta aika moni suomalainen unohtaa tai ei tiedä, että koko projektin onnistumisen kannalta on merkittävää toinen tuottaja, virolainen Ken Saan. Ilman hänen suhteitaan Kenian elokuvamaailmaan koko touhu olisi saattanut tyssätä heti alkuunsa. Ken Saan on tehnyt ennenikin elokuvaa Keniassa ja Suomen Marsalkka -elokuvan musiikinkin on säveltänyt virolainen säveltäjä Sten Šeripov. Elokuva on Ylen tuotantoa, mutta voimme täydellä syyllä puhua suomalis-kenialais-virolaisesta yhteityöprojektista. Aika näyttää, kuinka suomalaiset suhtautuvat elokuvaan sitten, kun he sen näkevät. Ennakkoluulot filmiä kohtaan ovat kyllä rankat. Elokuva keskittynee lähinnä Mannerheimin henkilöön ja hänen rakkaussuhteisinsa ja lopulta ilman rakkautta jäämiseen. Toivottavasti kansa elokuvan nähtyään ajattelee Mannerheimiä ihmisenä, eikä sotilaana ja toivottavasti elokuva hälventää myös rotuennakkoluuloja.

Edit.

Löysin vähän lisätietoa tuosta elokuvasta. Kas tässä

Nyt olisi ainutlaatuinen tilaisuus päästä katselemaan Viron Sosialisteisen Neuvostotasavallan kansalaisten ohjaamia neuvostopropagandaelokuvia Helsingissä.

Elokuva valjastettiin Neuvostoliitossa aika tiukasti ärjestelmän ja valtion palvelukseen ja monet ohjaajat ja muutkin taiteilijat syystä tai toisesta alistuivat koneiston palvelukseen. Sama tapahtui Natsi-Saksassa. Monet taiteilijat ajattelivat sisimmässään kaikkea muuta kuin he tuottivat.

Terve vaan pitkästä aikaa! Täällä meni TV-sarja "Kansankodin kuokkavieraat" sehän oli meistä jotka
jätimme isänmaan 50-60-70- luvuilla. Oli tosi hyvä sarja ja täyttä totta.
Toivottavasti tulee vielä uusintana että saan sen nauhalle tai jos sais sen DVD:lle.

No voi voi, ihan on mennyt meikältä sivu suun tuo sarja, en ole edes tiennyt että sellainen on ollut. Ei aina tule katsottua edes mitä siellä tv:ssä on menossa ja jos on aikaisin illalla mennyt niin varmasti jää katsomatta. Ilman muuta olisimme katsoneet joten toivottavasti tulee uusintana, vaikka ei ne yleensä sellaisia uusintana lähetä.

Heipä hei, Klassmormor! Dokumentit isompien ihmisryhmien muutoista muille maille sopeutumisineen ovat varmasti mielenkiintoista katsottavaa. Minusta olisi kiva nähdä vaikkapa NL:n kaatumisen jälkeistä virolaisten muuttoliikettä Suomeen. Onhan kai jonkinlaista sarjaa Kalevipojista tehty, mutta onko täällä näytetty, niin sitä en tiedä. Sekin kiinnostaisi nähdä, kuinka suomalaissiirtolaiset sopeutuivat tuon isomman rapakon toiselle puolen, siis Amerikkaan.. mutta autenttista filmimateriaalia muuton jälkeisine seurantoineen ei taida olla olemassa.

Yksi sarja, jota tykkään katsoa on "Kadonneen jäljillä", jossa ihmiset etsivät kauan sitten kadonneita rakkaitaan..

Ruotsissa kyllä näytettiin taannoin joku dokumentti amerikansuomalaisten jälkeläisistä joista osa puhui suomeakin vielä.

Tässä muuten 17 minuutin kiva filmi Tornionjokilaaksosta vuodelta 1943. On vain 17 minuuttia mutta siitä käy hyvin selville se millaista elämä siihen aikaan oli ja työt jotka olivat tärkeitä. Ei tarvitse osata ruotsiakaan kun filmi kertoo tavallaan ihan itse ilman selostustakin. Ehkä se näkyy vain facebookilla kun tuossa osoitteessa on se, mutta katsokaa sitten siellä.

http://www.filmarkivet.se/sv/Film/?movieid=601#.UEfM7SV3Hcx.facebook

Näkyy oikein hyvin. Yle on tehnyt paljon hyviä ja kattavia dokumentteja siirtolaisuudesta ja osa löytyy Ylen Elävästä arkistosta. Esimerkiksi tämä dokumentti kertoo ruotsinsuomalaisesta siirtolaisuudesta. Tuosta linkistä avautuvasta dokumenttisarjan esittelystä löytyy useita hyviä linkkejä. Ainakin yhdestä linkistä avautuu ohjelma, joka kertoo Göteborgin suomalaisista siirtolaisista. Kas tässä.Toivottavasti Ylen Elävä arkisto näkyy myös Ruotsissa.

Kiitos Urpo! Ne 1972 vuonna tehdyt dokarit ahmin illalla yhteen syssyyn kaikki neljä. Nehän on tehty 2 vuotta sen jälkeen kun minäkin tänne änkesin.
Kuvastivat hyvin ajan henkeä ja vasta tulleiden asenteita. Mielenkiintoista nähdä esimerkiksi se että opettajakin sortui uskomaan että suomalaislapset olisivat kovakalloisempia oppimaan kuin muut kansalaisuudet.

Olihan ne monelle tärkeitä ne suomi-seura yhdistykset, mutta väittää että ne nopeuttivat integroitumista yhteiskuntaan oli kyllä mielestäni emävale. Ei nyt sentään humpan ja tangon tanssiminen ja karjalanpiirakoiden ja muiden suomalaisherkkujen valmistaminen nopeuta sopeutumista.
Siihen aikaan alkoi kyllä tosiaan työpaikat vähentymään täälläkin ja ehkäpä haluttiinkin sitä maastamuuttoaaltoa jo vähän hillitä Suomen taholta. Aivan liian monilla niissä filmeissä oli kyllä selvästikin asenne ettei sitä ruotsia tarvitse opetella ollenkaan.
Kaikki tyynni, mielenkiintoisia olivat katsella.

Olisi kyllä mielenkiintoista jos tekisivät nyt uuden tuollaisen sarjan meistä ruotsinsuomalaisista, vai liekö se Klassmormorin näkemä sarja ollut juuri sellainen mutta ruotsinsuomalaisten itsensä tekemä? Tosi harmi etten sitä nähnyt.

Hei Sadeca. Sen sarjan on tehnyt Yle ja sen nimi oli täällä "Snyltgäster i folkhemmet" ja meni monena päivänä
kakkosella kl 18. ja sitten myös uusintoina. Toivottavasti tulee vielä joskus uusintana minäkin missasin ekaosan.
Ehkä se tulee tuonne elävään arkistoon siinä on 8 osaa. Yritin katsella jos olis ollut TV play mutta ei siellä ollut.

Odotellaan!

Heh Klassmormor! Tottavie niiden on Ylearkistoon päästävä kun ovat suomalaisen ison kansanosan seurantaa. Toiveeni siitä että vielä joskus näen ne, syttyi jo kunnolla. Jos olisivat meidän ruotsinsuomalaisten tekemiä niin eivät sinne päätyisi.

Vai että snyltgäster on nimikin, sehän on jo lupaavaa.

Uhratkaa toki 50 minuuttia tähän, saatte monta hyvää naurua. Valitettavasti on kuulemma tämä nuori lahjakas Taivalkoskelta kotoisin oleva koomikko kuollut joskus tämän vuoden alkupuolella.

Paljon kohua herättänyt elokuva Suomen marsalkka on katsottavissa Ylen Areenalta osoitteessa http://areena.yle.fi/tv/1689942 .

Elokuva tehtiin Keniassa. Marsalkka, lähes kaikki näyttelijät ja ohjaaja olivat kenialaisia. Osa suomalaisista raivostui pelkästään sen takia, että pääosan esittäjä on musta. Minusttuo syy raivoon on kovin lapsellista ajateltakoon Mannerheimist mitä tahansa.