Sanonnat ja sananlaskut

Minua on aina kiinnostanut suomen- ja eestinkielissä esiintyvät hyvin samankaltaiset sanonnat. Esim. "Vahinko ei tule kello kaulassa - Onnettomuus ei huuda tullessaan.." = "Õnnetus ei hüüa tulles"
Korjaatteko ystävällisesti, jos meni väärin.. mutta idea oli juuri samankaltaisuus.

Sanonnat ja sananlaskut ovat muutenkin kiinnostavia. Eilen tiskasin pikaisesti ennen ruokaa enimmät astiat ja sanoin tuosta äidilleni. Hän katsoi minuun veikeästi hymyillen ja totesi: "Taisit tiskata ryssiksi." En ymmärtänyt joten hän selitti sen tarkoittavan tuossa tapauksessa juoksevalla vedellä huuhtelua, nopeaa sellaista. Mistä lienee tuokin juttu alkunsa saanut, mutta olipa vain kummallisen kiinnostava sanonta.

Tuolla virolaisessa päiväkirjassahan tuli juuri viikko sitten esiin sananlasku "Happamia, sanoin kettu pihlajanmarjoista", joka kai viroksi on "Viinamarjad on hapud, ütles rebane".

Eli pihlajanmarjat on virossa korvattu viinimarjoilla. Vaiko ihan viinirypäleillä? Omistamani sanakirjat +netin Ilmainensanakirja sekoittaa nämä käsitteet täydellisesti.

Eli mitä marjoja ovat
- viinamari?
- sõstar?

Tai suomenkielen marjat
- viinimarja?
- viinirypäle?

Sinä Tauno jo taisit itse listata vastineet molemmille, eli viinamari= viinirypäle ja sõstar= viinimarja/ herukka. Itse hämmennyin kerran chatissa, kun meinasi mennä kaikki marjaherkut sekaisin
Agnesilla ja Helekenella on tietoa siitä, millaisia marjaherkkuja Virossa tyypillisesti viljellään puutarhamarjoina.

"Viinamari" on viinirypäle, jota viljeltään eteläisissa maissa ja sõstar on meidän oma herukka. On punased, mustad ja valged sõstrad. Aga pihlakas on ikka pihlakas ja marjad sellel mõrud ilma rebasetagi

Need vanad ütlemised, sõnamängud ja vanasõnad on ühed toredad asjad! Joskus kuin keskustelet jotain aihetta toisen ihmisen kanssa ja lopulta et löydä enää hyvää kommenttia, niin sano joku sanonta ja see paneb kogu jutu i-le täpi peale.
Panen siia mõned ütlemised eesti keeles, kas saate aru, millest jutt ja kuidas need on soome keeles?

Kingitud hobuse suhu ei vaadata!
Pill tuleb pika ilu peale!
Meest sõnast, härga sarvist!
Mida külvad, seda lõikad!

Agnes kirjoitti:

Need vanad ütlemised, sõnamängud ja vanasõnad on ühed toredad asjad! Joskus kuin keskustelet jotain aihetta toisen ihmisen kanssa ja lopulta et löydä enää hyvää kommenttia, niin sano joku sanonta ja see paneb kogu jutu i-le täpi peale.
Panen siia mõned ütlemised eesti keeles, kas saate aru, millest jutt ja kuidas need on soome keeles?

Kingitud hobuse suhu ei vaadata!
Pill tuleb pika ilu peale!
Meest sõnast, härga sarvist!
Mida külvad, seda lõikad!

Meil Soomes on täpselt samad ütlemised:

Lahjahevosen suuhun ei saa katsoa (tai ei ole katsominen)
Itku pitkästä ilosta
Sanasta miestä, sarvista härkää
Sitä niität, mitä kylvät

Kas nendele vanadele ütlemistele leidub eestikeelseid vasteid?

"Jonka nuorena oppii, sen vanhana taitaa."

"Alku aina hankala, ahkera se voiton saa."

"Tyytyväinen kiittää vähästäkin."

"Nälkä on huonon leivän särvin."

"Totuus ei pala tulessakaan."

"Hyvä on lapsen lasna olla hyvän vanhemman varassa."

"Vahingosta viisaaksi tullaan, ei rikkaaksi."

"Ylpeys käy lankeemuksen edellä."

"Joka kuuseen kurottaa, se katajaan kapsahtaa."

"Rehellisyys maan perii"

"Älä suulla suurentele, ellet kunnossa kykene."

"Ei suuret sanat suuta halkaise."

Jonka nuorena oppii, sen vanhana taitaa." - Mida Juku ei õpi, seda Juhan ei tea.
"Alku aina hankala, ahkera se voiton saa." - sobib vist: "Julge hundi rind on rasvane" või "Õppustel raske, lahingus kerge"
"Joka kuuseen kurottaa, se katajaan kapsahtaa." - Suur tükk ajab suu lõhki"
"Ylpeys käy lankeemuksen edellä." - "Uhkus ajab upakile."
"Älä suulla suurentele, ellet kunnossa kykene." - "Suuga teeb suure linna, käega ei kärbsepesagi."

Siin veel:

Kes teisele auku kaevab, see ise sinna kukub.
Kus viga näed laita, seal tule ja aita.
Loll saab kirikuski peksa.
Kus hunti mainid, seal hunt on kohal.
Hirmul on suured silmad.