Henkinen hyvinvointi

Joo tiedän, että sieltä tulee kyynisiä vastauksia. Mutta miksi en voisi kokeilla myös vanhuksille sitä samaa mitä pienille lapsille. Nyt vaan mietin, että menenkö töihin vai teenkö näitä juttuja ihan huvikseni.
Jooga on kuitenkin se asia minkä avulla voin seikkailla tuolla ihmismaailmassa.
Urpo on jo sanonut miehelleni, että olen outo. Mutta te muut ehkä voitte päättää ihan itse mikä olen.

Siellä saaren leirikoulussa oli tyttö, joka oli aina aikaisemmin tosi hankala.
Nyt kun tultiin saareen, niin meni enimmäiseksi uimaan - sinne kymmenasteiseen veteen.
Sitten vaan oli olemassa. Ui jatkuvasti siinä jääkylmässä vedessä. Koska kaikki oli niin hektistä, niin en oikeasti tiedä mitä tyttelin päässä liikkui. Ui vaan, koko ajan siinä jäisessä vedessä.
Kun olimme lähdössä pois, niin yksin istui. Kukaan enää niistä ehkä kavereista ei enää paljon välittänyt.
[justify]Tämä on näitä asioita miksi en ehkä enää haluaisi olla ope.
Vaikka niin paljon rakastan lapsia, niin elän heidän kauheutensa tässä ja nyt.
Kaikki kaunis ja kaikki kauhea on tarjolla opettajille. Ja vielä se, että eihän minun sulotarta ihanampaa ei ole päällä maan. tuonkin asian kanssa jokainen opettaja joutuu elämään.

Laitoin tuollaisen viestin, joka oli niin henkilökohtainen. En halunnut sitä kuitenkaan poistaa, koska toivon, että teistä jotkut myös ajattelevat asiaa.

Ja vielä haluaisin lisätä, että minun tapani noin niinkuin yleensä on puhua näin. Jotkut eivät pidä siitä, että kissa nostetaan pöydälle. Joillekin on helpompaa puhua säistä tai jostain.
Voihan se oikeasti olla mielenkiintoista miltä sää näyttää esim. Helsingissä.
Tiedän, että olen juuri sillä hilkulla tehdäkseni Ramot. Eli en enää jaksa, kun minua tullaan mollaamaan ihan asiallisistakin jutuista.
Muistakaa nyt rakkaat siskot, että teitä en tarkoita.

Lase käia Aliel edasi, niin sitä pitää!!! Kuigi palju ei oska kaasa rääkida, aga mõtlema paned alati.
Olgu vaikselt öeldud - tykkään sinusta!

Aika puhuvaa tuon leirikoulun tytön uiskentelu ja sitten se yksin istuskelu. Varma voi olla, ettei se tyttö voi hyvin. Käy mielessä myös että onko se leirikouluun osallistuminen pakollista. Jos ei ole, niin kumma että tyttö sinne tuli. Kerroit että tyttö oli aiemmin tosi hankala, väkisinkin käy mielessä että kotona voisi olla jotain ihan täysin hullusti.

Ymmärrettävää että pitkään opettajana oltuasi ei se mikään herkkuammatti enää ole. Ainakaan Ruotsissa ei ole opettajilla helppoa. Tällä viikolla eräässä oikeudenkäynnissä koskien sitä että oppilas oli pahoinpidellyt opettajaa, verrattiin opettajan virkaa poliisin virkaan ja sanottiin että opettajan virassa pitää vähän sietääkin eikä edes minkäänlaiset korvausvaatimukset menneet läpi.
Meneehän se juttu korkeampaan oikeuteen mutta aika tyrmistyneitä täällä ihmiset ovat moisesta lausunnosta, opettajainliitto kuohuksissaan ja opetusministeri sanoi että jos laki antaa mahdollisuuden oikeudelle antaa moista päätöstä, niin sitten laki on uusittava, että opettajan virassa ei tarvitse ottaa vastaan mustelmia.

Aliel. Vanhusten hoidossa on aivan liian vähän rahaa, ja sen vuoksi tuskin kukaan mitään maksaa siitä että verryttelisit vanhusten raajoja. Satavarmasti sinut kyllä toivoteltaisiin tervetulleeksi jos vapaaehtoisesti jotain haluaisit vaikka ulkoiluttaa jotain vanhusta. Itsekin olen ajatellut että jos esimerkiksi lähimmässä vanhainkodissa, minne on 7 km, tietäisin että olisi joku suomenkielinen vanhus ilman omaisia, niin tietäisin varmasti että suomenkielistä seuraa hänellä ei ole ja voisimme ajatella tuollaista ulkoilutusjuttua vaikka kerran viikossa ja ehkä hakea hänet kauniina kesäpäivinä silloin tällöin kotiinkin syömään ja seurustelemaan että pysyisi mieleltään pirteämpänä.

Eräs göteborgilaisista asiakkaistani, noin 35-vuotias vuorotyössä käyvä mies jolta kruununvouti vei kaikki ylimääräiset tulot velkoihin, oli onnistunut saamaan itselleen sivubisneksen "pimeänä tulona." Jonkun vanhuksen ainoa poika, rikas, mutta kovin kiireinen ja perheellinen, ei katsonut ehtivänsä käydä isänsä luona vanhainkodissa 2 kertaa viikossa ja noin usein hän halusi isänsä saavan vierailun. Niinpä tämä asiakkaani vastasi tuon miehen ilmoitukseen ja hän kävi vanhuksen kanssa ulkona, ja hänellä oli sama innostus jalkapalloon kuin vanhuksellakin, joten heillä oli oikein hauskaakin keskenään. Tuo mies ansaitsi noin 25€ viikko kun kävi 2 kertaa viikossa noin 2 tuntia kerrallaan. Hänellä oli vain 500 metriä kävellä sinne ja se 100 € lisätulo oikein tervetullutta rahaa. Vaikka kuinka olen verofuskareita vastaan, niin tuossa tilanteessa mielestäni peräti kolme ihmistä tuli autetuksi yhden rikkaan rahoilla, eikä käynyt mielessäkään muu kuin iloita asiakkaani puolesta.

Tulee vain vielä mieleen että haluan kertoa sen, että tuon edellisen viestini kruununvoudin ahdistelema mies oli pelimaaninen, ja siksi hänen luottonsa ja elämänsä oli pilalla.
Kun tämä on henkistä hyvinvointia käsittelevä ketju, niin on oikein puhua täällä pelihelvettiin joutuneistakin.

Viisi henkilöä joiden suurin ongelma ja elämän pilaaja on ollut pelaaminen, ja minkä he itsekin ovat myöntäneet, olen tuntenut. Sen lisäksi kolme joiden epäilin olevan pelihelvetissä, mutta jotka eivät sitä myöntäneet.
Tuokin vanhuksen seuraksi päässyt kaveri oli koko ikänsä tehnyt työtä ja ollut viimeiset yli 10 vuotta samassa tunnetussa hotellissa ollut töissä suorassa asiakaspalvelussa. Ei mitään päihdeongelmia, ja erittäin pidetty työtovereiden puoleltakin.

Pelaaminen ja muu väärinkäyttö seuraavat usein käsi kädessä, mutta eivät todenteolla edes puolissakaan tapauksista. Se on jotain aivan erityislaatuista kiihkoa mihin ei ole mitään muuta kuin psykologin apua saatavissa ja vain pieni murto-osa psykologeistakaan ymmärtää mitään pelihimoisuuden päälle, koska pelimaaniset valtaosin ovat sekä älykkäitä, valveutuneita, että fiksuja kaikin tavoin. Pelihelvetti on hyvin suuri itsemurhien aihe.

Toivoisin jokaisen vanhemman kontrolloivan sen mitä pelejä lapset pelaavat, pelaavan niitä vaikka itse, että pääsisivät käsitykseen siitä millaisista peleistä on kyse. Jos nuori on liian pitkiä aikoja pelien maailmoissa, niin on täysi syy puuttua siihen.
Itse olen pelannut korttia perheen kesken, niin kauan kuin jaksan muistaa. Joku naapurin setäkin hiihteli talvi-iltaisin ihan asioikseen pelaamaan meidän lasten kanssa korttia. Meillä oli hauskoja kortti-iltoja ja siirryttiin myöhemmin vaikeampiin peleihin.
Kun kaikki me lapset oltiin jo hajaannuttu maailmalle, niin naapureiden meitäkin nuoremmat jatkoivat vuosikausia isäni ja Ainon (äitipuoleni) luona käymistä kortin pelaamisen merkeissä, ihan viikottain. Iltalypsyn jälkeen laittautuivat suksien päälle tai nyhtäisivät venemoottorin käyntiin saarellemme päästäkseen.
Isä ja Aino pysyivät pirteinä ja leikkimielisinä eikä meidän nuorten muualle muuttaminen ollut samalla tavalla katastrofi kuin se muuten olisi voinut olla. Kaikki tuo jatkui kunnes isäni kuoli sydänkohtaukseen 57-vuotiaana. Yksikään noista naapureistakaan ei ole joutunut pelihimoihin, rahasta kun ei koskaan pelattu, mutta varmasti sopivan tilaisuuden tullen jokainen noista naapureistamme ilmaantuisi vieläkin esimerkiksi pohjoisen peliä, tuppea pelaamaan.

Perhepelit ovat hauskoja, edistävät huumorintjaua, aivojen käyttöä ja yhteenkuuluvaisuutta, ne eivät tee ketään peliriippuvaisiksi. Yksin tietokoneella istuminen ja pelaaminen voi olla arvaamattoman vaarallista hupia, mistä yksi jännitys johtaa toiseen.

Agnes, aitäh.
Siin Eestis olen rahul. Seda aeda ainult hoolitsen.
Sellel suvel on nii palju huvitavaid jutte siin Haapsalus. Mulle meeldivaid,
Vana muusika päevad ja Jooga festival!!!
Kui sa tahat siia tulla. Tule minuga kuulama muusikat või jooga tegema.
Minu juures on küll ruumi sinu magada.

Sadecalle; Koulun johtaja soitti ja kysyi mitä ehkä haluan tehdä ensi vuonna. Luokkaa en enää ota. Olen jo päässyt irti siitä oravanpyörästä. Mutta haluaisinko olla taas se resurssiope?! Hän nyt odottelee saako koulu rahaa palkata tällaisen resurssin. Sekin merkitsee jotain vapauden menetystä. Mutta resurssiopeksi rupean, jos rahaa löytyy.
Kerroin jo, että joogaopettajakoulutukseni kyllä vaatii poissaoloja. Sekin kuulemma sopii.
Mutta syksyn sato täällä sitten jää poimimatta. Vaikeaa tämä opettajana oleminen. Milloin pääsee eläkkeelle?

Varsinkin nyt, kun on vielä vähän aikaa sinne jaaniin. Nyt on mies siinä kyljellä.
Juhannuksena olen ihan yksin. Mutta ainahan viihdyn yksin.
Ei kai se juhannus nyt niin suuri asia ole.

Tuo resurssiopen vakanssi saattaa tyssätä nimenomaan varojen puutteeseen. Eilen luin jostain että Vantaalla ehdotetaan olikohan peräti 30 resurssiopettajan vähentämistä, nimenomaan säästötoimenpiteenä.
Sama hommahan se varmaan on Helsingissäkin.
Kun kerroit tuosta mahdollisuudesta aiemmin, niin kävi mielessäni että mahtaakohan rehtorilla olla määrärahoja mistä ovelasti palkata sinut ennenkuin säästövaatimukset kouluun kohdistuvat.

Lukemisia lapsenmielisille ja ennakkoluullottomille voi löytyä osoitteesta http://www.via.fi/index.php?sivusto=uusi_safiiri&luokka=numerot&sivu=2012.1 .

https://2img.net/h/oi48.tinypic.com/295y42r.jpg

Tuossa ystäväni yrittää saada edes hiukan laajempaa kosmista otetta elämäänsä.
Tarina ei kerro miten hänelle kävi. Olen kuullut, että vieläkin soittaa urkuja Etelä-Helsingissä.
.

https://2img.net/h/oi45.tinypic.com/kcgaq.jpg

No, ehkä tämä selittääkin kaiken.

No ei kyllä kuule selittänyt, ei kumpikaan kuva ainakaan minulle valaissut mitään.
Joku energiansiirto kai tuossa on kyseessä kuitenkin, siltä näyttäisi.

No voi olla, että ei selittänyt. Mutta kun sydän on täys, ja vieraat (külalised) siinä vielä haluavat huomiotani.
Tästä taas lähden vääntämään heille ruokaa ja muutenkin kysymään mitä kuuluu.
Ovat kuitenkin ihan rakkaita ihmisiä sieltä Kruununhaasta.

Mitäs muuta heille tarjota. Joogan hyvää tekevää voimaa. Noh naurattaa itseänikin. Pakotan ihmiset kummiin asentoihin ja sanon, että tämä tekee hyvää. Voi olla, että enää ei tule vieraita.

Voi tuota elämän ihanuutta. Edellisissä kuvissa oudot kuviot ihmisillä, mutta aurinko paistoi ja nurmi tuoksui. Vieläkin aurinko paistaa. Mutta kuten Klassmormor oli havainnut, niin linnut lähtevät. Mistä me taas löydämme sen potkun elämään. Kun valo häipyy. Pitääkö odottaa joulua, että valo taas palaa. Tässä monta kuukautta sitten kärvistellään, niinkö. Luulisi melkein kuuskyt täyttäneen ihmisen jo tottuneen syksyyn. Mutta aina vaan tulee raskas kuorma syksyn tullen. Siksi suosittelenkin, että nautimme vielä niin ihanasta kesästä. Pannaanpas joku reipas biisi soimaan.