Kirjoittaminen harrastuksena

Että minkäs verran sitä on foorumilaisilla tullut kirjoiteltua elämänsä aikana ja mitä? Onko ne piirongin laatikossa piilossa?

Meikäläinen saa todeta että vaikka olen paljon työssäni joutunut kirjoittamaankin, niin ne ovat usein vaatineet argumentointia, järjestelmällistä etenemistä, sanojen huolellista valikointia, oleellisen erottamista omista mielikuvistaan, siis sellaista virkatekstiä mikä on kovin rajoitettua. Se tuppaa jäämään päälle ja tarttumaan muihinkin kirjoituksiin.....

Luin että ammattiliiton kautta olisi pari mielenkiintoista luentoa systeemistä mikä auttaisi kirjoittamaan spontaanimmin ja löytämään sisimmästään ne alueet ja ideat mistä sellainen teksti alkaisi virtaamaan esille . Etsin netiltä tuon systeemin ja tilasin. Uusiutuminen kun ei pahitteeksi olisi.

Eilen sain sen. Paketissa on ohjeet, cd-levy, kynä, timer, korttipakka ja kirja. Kirja on 7 portaan harjoituskirja ja siinä riittäisi työtä kokonaiseksi vuodeksi.

Korttipakassa on 52 korttia joita ei saa etukäteen lukea. Rentoudutaan kirjoitusvihko edessä pöydällä, vedetään yksi kortti pakasta ja asetetaan se selkäpuoli ylöspäin. Asetetaan timer kolmelle minuutille, käännetään kortin teksti esille ja kirjoitetaan "mahatunteella" ei järkeillen, mitä vain ikinä mieleen tulee kunnes timer ilmoittaa kolmen minuutin menneen ja silloin on lopetettava vaikka lause olisi kesken.

Kortteja saisi käyttää korkeintaan 3 päivässä muttei samalla kirjoitusrupeamalla kuin yhden. Kun koko korttipakka on käytetty pitäisi niistä kerääntyneistä kolmen minuutin teksteistään löytää sekä kirjoittamisen aiheita että pystyä lukemaan jotain oleellista itsestään. Sitten pakka aloitetaan taas alusta eikä kuulemma ole pelkoa ettei samoista korteista löytyisi aivan uusia ihmetekstejä. Se kirja on sitten tavallaan jatkokurssi ja perustuu siinä annettuihin ohjeisiin eri portaissa, missä korttipakkaa kuitenkin käytetään apuna.

Että jos minua ei täällä ajoittain näy niin olen syvällä spontaaniuden syövereitä kaivelemassa, etsimässä itseäni ja ehkä unohtunut sinne.

P.S Eilisessä kortissa luki: Han med sidentyget. Suomeksi: Hän (miespuolinen) silkkikankaineen. Enkä taatusti kerro mitä kolmessa minuutissa paperille ilmaantui, hih.

Sadeca kirjoitti:

Että jos minua ei täällä ajoittain näy niin olen syvällä spontaaniuden syövereitä kaivelemassa, etsimässä itseäni ja ehkä unohtunut sinne.

Hieno homma että joku näin huolellisesti harkiten uppoaa spontaaniuden syövereihin.

Ramo ei ole oikeastaan kirjoittanut mitään koskaan milloinkaan. Paitsi lukukelvotonta nimmaria kauppojen kassakuitteihin. No, aivan täsmällisesti ottaen tämä ei ole totta. Foorumikirjoittelun aloitin vuosi sitten fg:llä ja sitä olen ajoittain jatkanut täällä. Tälläisiä hyvin lyhyitä tektsin pätkiä enimmäkseen. Yleensä jokin lyhyt ajatus mikä on tullut jostain asiasta mieleen. Olen myös kirjoittanut muutamia runoja, jopa toistenkin iloksi. Tosiaankin vain muutamia. Tässä olikin suunnilleen kaikki mitä olen ihan harrastuspohjalta kirjoittanut. Työssäni en joudu paljonkaan kirjoittamaan, lähinnä jotain muistilappu tyyppistä kirjoittamista korkeintaan. Syy siihen että olen edes tällä tasolla kirjoittajana, johtuu luullakseni siitä että olen lukenut määrättömät määrät tekstiä elämässäni. Varmaan sekin vähän auttaa.

Mina olen kirjutanud kunagi päevikut. Kunagi koolieas, keskkooli päevil kirjutasin iga päev. Siis tuli vahe sisse, vahepeal palju vett merre voolanud ja jätkasin siis, kui algasid mehega kurj(v)ad ajad. Kellegiga polnud õieti mõtteid vahetada, nii kirjutasin päevikusse, õigemini oli see tavaline paks päevakalender, kuhu lihtsalt panin alguses kirja päeva tegemised ja hiljem juba mõtted ja elamused nendega seoses.. Neid mõtteid aga tuli mõne päeva peale liiga palju, nii et vahest tuli kirjutamisse paus sisse. Siis jätkasin jälle mingi kuu aja pärast. Nüüd olen vahest oma kappe koristades need avastanud ja leidnud end keset kiiret koristusaega kuskil põrandal lugemas ja mälestusi heietamas, teises silmas pisar.. No see selleks. Elu läheb edasi ja mõtlen, et ehk sügisest peaks jälle alustama, tegelikult on väga kosutav kirjutada ja samas ka kindlasti kunagi lugeda ja mäletada.
Ramo, kas tohiks paluda, kui avaldad need luuletused siin foorumis meie väikse seltskonna sees. Olen väga huvitatud, sest luules peitub ka inimese hing.

Tästä et selviä pelkällä puolihuolimattomalla maininnalla, Ramo. Kun kerroit runoilijan sielustasi, niin toki meidän täytyy saada joku niistä tuotoksistasi tänne luettavaksi!

Sadecan uusi menetelmä kuulostaa hauskalta, ehkä saamme hänenkin tarinoitaan lukea vielä lisää.

Minä en kirjoittele enää oikeastaan ollenkaan, vaikka se on aina ollut tärkeä asia minulle. Kirjoittelin ennen kirjeissä äidilleni ja ystävilleni kertomuksia. Sittemmin nettiin. Joskus entiselle miesystävällekin. Eipä niistä kukaan ole pahastunut.

Kaksi vanhaa päiväkirjaa on tallessa. Niihin kirjoittaminen pysähtyi kuin seinään, mutten enää muista mikä dramaattinen tapahtuma sen aiheutti.

Nyt on tylsä mieli, väsymys ja aikakin menee muuhun kuin kirjoittamiseen.

Ai että onko kirjoitukset jääneet pöytälaatikkoon, no joo aina jotakin.
Silloin kun muutin tänne rapakon taakse niin kirjoittelin pitkiä kirjeitä ystäville sinne Suomeen, mutta
sitten vuosien varella ovat yhteydet katkenneet monenkin kanssa syystä että ei ole enää samanlaisia
yhteyksiä. Niin ja tietenkin tuo mejli on siivuuttanut kirjeet eikä postiinkaan ole luottamista.

Kun asuin eräällä pienellä paikkakunnalla 80-luvulla kirjoitin siellä paikalliseen lehteen enimmäkseen
kuitenkin käännöksiä, mutta lipsahti sinne joku omakin juttu mukaan.

Tänne takaisin tultuani sai eräs tuttavani houkuteltua minut mukaan kirjoittjakerhoon. Heillä oli oma
lehti jonne jokainen sai laittaa kirjoituksiaan, sinne kirjoitin muutaman jutun. Nyt lehti on lopetettu,
mutta kerho on vielä toiminnassa.

Toinen harrastukseni joka on jäissä juuri nyt on öljymaalaus. Tuo samainen tuttava sai minut mukaan
myös maalauskurssille. Tuttavani on sellainen joka paikan höylä aina jossakin mukana.

[/quote]
Olen myös kirjoittanut muutamia runoja, jopa toistenkin iloksi. Tosiaankin vain muutamia.[/quote]

No voi sentään Ramo, jos olet vain muutamia kirjoittanut niin sittenhän kuulun niihin onnellisiin (harvoihin?) jotka ovat päässeet yhden lukemaankin.... naapurin chatillä, muistatko?

Ja sen kyllä sanon Alma että niitä Ramon runoja pitäisi tosiaan saada tännekin.
Se runo chatillä ei kyllä ollut järin pitkä mutta sitäkin puhuttelevampi. Minultakin meinasi mennä yöunet kun junttaannuin silloin miettimään tämän ilmiselvästi hyvin nuoren kirjailijan persoonaakin, hänen mahdollisesti äskettäin kärsimäänsä elämänsä ensimmäistä suurta menetystä, sielunsa herkkyyttä ja nyyh, jopa hänen mahdollisia surullisia suunnitelmiaan..... Arvaat Alma että se ei ollut ihan mikä tahansa runo.

Minä en kyllä saa minkäänlaista runoa aikaiseksi vaikka monta kertaa olen yrittänyt. Jos sen kirjoituskorttipakan avulla mahatunne antaisi minulle edes yhden ainukaisen, niin heti sen tänne tuon. Ihan varmasti .

Tässäpä mukava aihe ja mielenkiintoisia kirjoituksia kaikilta ketjuun osallistuneilta.

Itse olen aina tuntenut palavaa halua kirjoittaa. Kruununa harrastuksesta on se, että viime keväänä esikoiskirjani julkaistiin, ei omakustanteena, vaan ihan "virallista tietä" kustantamon toimesta. Tunne silloin kun sain kustantajan yhteydenoton siitä, että haluavat kirjan julkaista oli taivaallinen!

Mikäli arvon palstatovereilla on mielenkiintoa asiaan, olen valmis julkaisemaan kirjan täällä esimerkiksi luku kerrallaan. Miten on löytyykö lukijoita?

Tottakai löytyy kiinnostusta kirjaasi kohtaan, krobbe! Mikähän se sopiva tahti olisi, luku/viikko, päivä, vai muuta?

Kroben ajatus kirjan osina julkaisemisesta täällä on loistava. Sille täytyy vain avata oma aihe ja tutkia, onnistuuko avata krobelle mahdollisuus lukita ketju, jossa kirja osina julkaistaisiin. Tuollainen aihe tulisi pitää puhtaana kommentoinnista, etteivät kommentit pilaisi kirjan lukemista pitemmissäkin pätkissä. Kirjaahan voisi arvioida jossakin toisessa ketjussa.

Kiva, että kiinnostusta löytyy ainakin jonkun verran! Tahti voisi olla vaikka kolmen neljän päivän välein? Avaan suljetulle puolelle ketjut (varsinainen ja komentoiti), vaikkapa tänään.

Tämäpäs mielenkiintoista! Tosiaan kommenttiketju viereen vain, niin krobbe voi kirjaketjuun lisätä lukemista siihen tahtiin kuin haluaa. Pesen jo silmälaseja lukuinnossani.

Olen joskus jostain lukenut jotain aloittelevien kirjailijoiden foorumia, missä jo kirjansa julkaistuksi saaneetkin kommentoivat. Monet kertoivat tuntevansa näitä jotka käsikirjoituksia työkseen lukevat, ja päivittelivät sitä että täytyy olla myös hiukkasen tuuria eikä kannata lannistua. Sillä foorumilla nuo osallistujat myös rehellisesti arvostelivat toistensa kirjoitusten pätkiä joita siellä julkaisivat. Eipä se ihan helppoa kuulostanut olevan se kirjansa julkaisu kustantajan maksamana.
Jouduitko krobbe mitään muuttamaan, vai ihan kerrallako meni läpi?

Sadeca kirjoitti:

Jouduitko krobbe mitään muuttamaan, vai ihan kerrallako meni läpi?

Kävin kässärin läpi ainakin kolme neljä kertaa ja joka kerralla löysin jotain korjattavaa, lisättävää ja poistettavaa. Kustannustoimittajalta sain joitakin rakentavia muutosehdotuksia, tosin melko vähällä siinä säästyin.