Viro-Suomi yhteistoimintaa

15.11.2012

Vironruotsalainen kulttuuri parrasvaloissa


Tänä syksynä käynnistyi Turun Luostarinmäen käsityöläismuseon ja Haapsalun Aibolandin museon välinen yhteistyöprojekti. Projektissa vahvistetaan kontakteja Turunmaan ja Viron vanhojen ruotsalaisalueiden välillä.

Luostarinmäen joulu 14.12.2012 - 13.1.2013


Tänä vuonna Luostarinmäellä esitellään perinteisiä joulupöytiä sekä Viron Aibolandin että Turunmaan alueelta. Noarootsissa jouluherkkuihin kuuluivat graavattu siika, ryynimakkara ja hapankaali. Turun saariston perinteisiin jouluruokiin kuuluu esimerkiksi hauki. Leipominen jouluksi on ollut tärkeää kummallakin rannikolla. Turun saaristossa musta setsuurileipä kuului monissa paikoissa juhlapöytään. Rannikon ruotsalaisten joululeipiä jäämme odottamaan kunnes Anu, Ene ja heidän apulaisensa tulevat joulukuussa.

Aiboland-Åboland. Hieno yhteistyöprojekti "lähikaupunkien" välillä. Haapsalussa, Noarootsissa ja lähisaarilla aistii hyvin entisen ruotsalaisasutuksen. Esim paikannimet ovat ruotsinkielisiä. Tosin myös viroksi käännettyjä. Minusta aika hauska on entinen Dernhamn, jossa satama. Virolaiset ovat nimenneet sen noin niinkuin suorana käännöksenä Dirhamiksi.

No ehkä tämä paikka oli vähän kaukaa haettu. Mutta aika jännä kielijuttu kuitenkin.

Koulussamme siis on tällainen luokka, johon tullaan, kun Suomeen muutetaan. Kaikki alunperin ummikkoja. Valmistavaksi luokaksi sitä kutsutaan. Nyt siellä on tytär nimeltään Mariandra, ja sukunimi Virolainen! Aloitin juuri kevään kestävän opintojakson noiden mamu(maahanmuuttaja)lasten kanssa. Tarkoitus on oppia luonnontietoon liittyvää sanastoa. Heille se on erityisen vaikeaa normaaliluokkaan siirtyessä.

Mutta kaikkein hassuinta on, että Mariandran sukunimi on Virolainen. Ihmettelin hänen kanssaan, että miten virolaisella (eestiläisellä) tytöllä voi olla moinen sukunimi. M. vähän selvensi. Isoäitinsä, jota ei sitten ikinä ehtinyt tapaamaan, oli suomalainen, nimeltään Virolainen. En sitten sen tarkemmin kysellyt - esim. että miten nimi oli siirtynyt naisen kautta hänellekin.

Mutta tyttö on hyvin fiksu ja jo oppinut suomenkielenkin, oltuaan täällä noin puoli vuotta. Haasteita luo minulle. Hän ja pari muuta hallitsevat kielen pääpiirtettäin. Sitten on muutama, joille suomen kielen salat ovat vielä vähän hakusessa.