Naisten ja miesten tasa-arvo / Naiste ja meeste võrdõiguslikkus

Naisten ja miesten välinen tasa-arvo ei ole toteutunut täysin sen enempää Suomessa kuin Ruotsissakaan, mutta naisten ja miesten oikeudet ovat Pohjoismaissa lähempänä toisiaan kuin useimmissa muissa maailman maissa. Maailmassa on ollut poikkeuksellisia matriarkaalisiakin yhteiskuntia, mutta lähinnä miehet hallitsevat edelleen tätä maailmaa. Minusta pääasiallisin syy tähän on se, että suurin osa maailman varallisuudesta on miesten käsissä.

Suomen naiset saivat kolmansina maailmassa ääinoikeuden 1906 Uuden Seelannin ja Australian jälkeen. Tosin Uudessa Seelannissa äänioikutta ei myönnetty mustaihoisille, joten osa naisista jäi siellä äänioikuden ulkopuolelle. Merkittävää on se, että Suomen naiset saivat ensimmäisinä maailmassa vaalikelpoisuuden ja maailman ensimmäset naispuoliset 19 kansanedustajaa valittiin Suomen eduskuntaan vuoden 1917 vaaleissa. Virossa naiset saivat äänioikeuden 1918 ja Ruotsissa vuotta myöhemmin.

Pohjoismaissa naisia on perinteisesti valittu eduskuntaan paljon ja heitä on toiminut suhteelisen paljon myös ministereinä, pääminiserinä ja jopa presidentteinäkin. Pohjoismaissa naisia on paljon yritysten johtokunnissa ja johtajina. Viro on kulkenut toista tietä. Vaikuttaisi vähän siltä, että naisten arvostus ei siellä ole ihan huipussaan. Riigikogussa on tällä hetkellä 20 naiskansanedustajaa ja Virossa on peräti yksi naisministeri. 500:n suurimman virolaisyrityksen johdosta ja johtokunnan jäsenistä 15 % on naisia ja pörssiyhriöiden johdossa naisten osuus on vain 7 %. Viron puolueista esimerkiksi IRL:n kapupugin tai kunnanvaltuuston 152:sta puheenjohtajasta vain 11 on naisia. Virossa naisten ja miesten välinen palkkaerokin on Euroopan suurin: 30 %.

Syitä virolaisten naisten tasa-arvon surkeaan tilaan voitaisiin hakea neuvostoaikaisesta historiasta ja yleisestä asenteesta. Virossa tätä tilannetta pidetään usein aivan normaalina ja useimmat naisetkin taitavat olla tottuneet asemaansa. Viron naiset ovat vahvoja. Väittäisin, että vahvempia kuin miehet, joten tämä tasa-arvon puute on minusta hämmästyttävä. Tyytyvätkö virolaiset naiset asemaansa siksi, että he pitävät miehiään heikkoina ja antavat heidän johtaa siitä syystä? Virolaiskodeissa minun käsitykseni mukaan naiset pitävät taloutta yllä, kasvattavat lapset ja siivoavat kodit. Miehet sortuvat usein alkoholismiin, etenkin maaseudulla, ja kuolevat naisia selvästi nuorempina. Säälistäkö naiset antavat miesten vedättää itseään?

Toki Virossa on myös koteja ja yrityksiä, joissa naisella on heille kuuluva asema, mutta miesten asenteita on hyvin vaikea muuttaa ja vielä pahempaa on se, että naiset näyttäisivät tyytyvän heikomman asemaansa.

Näiliselt EU-n suurimast palgavahest naiste ja meeste vahel Eestis väga palju ei teata, sest enamasti eestlased oma palgasuurust ei ütle ja seda ei peeta sündsaks küsida.
Urpol on õigus. Eestis on tavaks öelda, et naine peab üleval mehe ja oma seitse last
Tegelikult elab igaüks nohisedes oma elu ja lõppvaatus on see, et Eestis ei elagi enam eestlasi, mehed on koolnud ja naised välismaalastega abielus. Nii öelda "vabatahtlik genotsiid".

Suomessa naisten saama äänioikeus ei tarkoittanut vielä likimainkaan tasa-arvoa sukupuolten välillä. Tosin pitkä matka on kuljettu sadassa vuodessa kuten tästä artikkelista ilmenee. Kaupugeissa ja maalla sukupuolilla oli erilaiset asemat, mutta olisi luullut naisten vaikutusvallan lisääntyneet, koska naisten töihin kuului myöskin oluen pano .

Ei mitään voi yleistää. Mielestäni naiset ovat pääsääntöisesti vahvoja kaikkialla siinä kuin miehetkin. Ja myös Virossa on naisia, joilta ei onnistu äitiys sen paremmin kuin kumppanuuskaan. Toisille rimpsalla juoksu on elämän tärkein asia, vaikka lapsiakin olisi. Täällä Suomessa taas minua ällöttää naiset, jotka kohtelevat miehiään kuin idiootteja. Ja miehet, jotka antavat kohdella itseään niin.

Yleisemmin, vaikka yhteiskuntamme mahdollistaa tasa-arvon aika hyvin, niin on meidän kaikkien asenteissa varmaan parantamista. Työelämässä, kodeissa, harrastuksissa, opinahjoissa jne.