Kielen kanssa kompurointia

Tuolla muualla olin yrittämässä kielikuvan kääntämistä suomesta viroon ihan noin suoraan. Sitten onneksi muistin, että ei se ihan niin mene. Voi olla, että tuleekin ymmärretyksi. Mutta kielissämme sama asia voidaan esittää myös ihan erilaisella metafooralla.
Yksi esimerkki. Suomessa asuva unkarilainen ymmärsi ja puhui ihan hyvin suomea, mutta seuraavanlaisia ongelmia tuli kuitenkin. Joku puhui ihmisen joutuneen ojasta allikkoon jossain tilanteessa. Unkarilainen oli vähän kauhuissaan. Kysyi oliko tyyppi niin humalassa, ettei tiellä pysynyt vaan nuohosi niitä ojan pohjia.
Tässä muutama esimerkki virolaisista kielikuvista:
- Nagu viies ratas vankri all.
- Parem pool muna kui tühi koor.
- Nad on sarnased nagu kaks tilka vett.
- Ta on nagu kits kahe heinakuhja vahel.

Suomalaiset vastikkeethan näillekin on.

Vastaan tässä itselleni.
Viime viron tunnilla tietenkin tuli vähän puheeksi mitä tein kolme viikkoa Virossa. Kerroin rakennusprojektista ja miten taitavat ja kivat miehet siellä ovatkaan töissä.
Viroa kun puhuttiin, niin Liisi (ope) kysyi sanoinko tosiaan miehille, että ovat kenad. Myönsin sanoneeni, jolloin Liisi oli vähän nolona puolestani. Olen sanonut kavereille, että ovat kauniita ( siitä heitä ei kyllä voi syyttää).
Meikäläinen siis hehkutti miten kauniita herrat ovat. Heh heh.

Aliel, jos vieläkin haluat kehua ketään virolaista miestä, niin sano hänelle, et "vot sa oled üks kihvt mees!". Sana "kihvt" tarkoittaa kivaa, hienoa, ahkeraa ja miehen kohdalla jopa kaunistakin.

Noh Agnes, nüüd Eestis käies kasutin seda sinu heat lauset. Ja ma usun et see selgusele jõudis. Meeste nägu oli nii punane ja õnnelik.

Tore Aliel, nii peabki!!! Nii vähe siinpool kedagi kiidetakse. Mehed olid väga meelitatud ilmselt.

Agnes kirjoitti:

Aliel, jos vieläkin haluat kehua ketään virolaista miestä, niin sano hänelle, et "vot sa oled üks kihvt mees!". Sana "kihvt" tarkoittaa kivaa, hienoa, ahkeraa ja miehen kohdalla jopa kaunistakin.

No tuon verran saatan minäkin helposti opetella eestiä kun on jopa kaveri mille tuo lausua. Pari kuukautta sitten meille tuli eestiläinen keski-ikäinen mies asiakkaaksemme. Sekä minä että suomalainen työtoverini olisimme mielellään ryhtyneet hänen yhteyshenkilökseen, mutta kummallakin oli liikaa asiakkaita ennestään. No hyvää hänelle tekee harjoitella sitä ruotsinkieltä mikä hänellä on heikompaa kuin esimerkiksi suomen puhuminen.

Mies aina konttorilla käydessään kyllä mielellään puhelee meille suomalaisille ja hän on aina niin iloinen ja veikeäkin. Nyt kun opettelen tuon "vot sa oled üks kihvt mees" niin sillähän on varmasti hieno vaikutus tähän kaveriin.

Että sitä ihminen osaakin väännellä tätä vierasta kieltä.
Viikonvaihteessa kysyin meidän remonttimiehen kolmevuotiaalta pojalta että: Kas sa oskad juba suitsetada?
Isällään nousi tukka pystyyn. Onneksi pikkumies katsoi vain ihmeissään. Ei tajunnut ollenkaan mitä tarkoitin.
Löytyihän se oikea sana hetken mietittyä. Kas sa siis oskad suusatada (hiihtää)? No nyt jo pojan kasvot kirkastuivat.
Osasi kuulemma ja suksetkin olivat.
Kuinkahan paljon sitä tulee puhuttua läpiä päähänsä. Tämän nyt onneksi huomasin ja korjasin, mutta varmaan suuri osa menee sellaisenaan eteenpäin. Ehkä on parempikin, ettei aina tiedä mitä puhuu. Voisi mennä pupu pöksyyn ja rupeaisi vallan mykäksi. Silloin ei ainakaan puhuisi ihan pehmeitä.

Eipä ihme, että kysymyksesi herätti kummeksuntaa

Hih Aliel!
Pole hullu, olen mina ka pidanud palju punastama soome keelega jänni jäädes, aga hiljem on hea tagantjärgi naerda..
Üritus aga, on alati hea!

Kun tuolla sota ja rauha sivulla meni kielikeskusteluksi niin katsoin että sopii tänne paremmin.

60-luvun lopulla asuin Boråsissa ja olin ompelijana eräässä tehtaassa missä valmistettiin
naisten alusvaatteita. Minulla oli eestiläinen pomo, joka osasi suomea.
Hän kiusasi minua jatkuvasti puhumaan ruotsia, mutta vastasin aina ettei tarvi kun hän osasi suomea.
Kunpa olisin silloin tajunnut opetella eestiä.
Göteborgiin muutettuani oli pakko alkaa puhua ruotsia kun oli sellainen työ. Sielläkin oli työkaverina eestiläinen.
Tulihan sitä käytyä jotain kielikurssiakin, kun se laki tuli voimaan että sai 240 tuntia työajalla.

Tänäkään päivänä en ole saanut vastausta että miksi ruotsalaiset ajavat junan katolla (på tåget) kun Suomessa
ajetaan junan sisällä (i tåget). Siis nuo prepositiot ova aina tuottaneet hankaluuksia.
Olen miettinyt suomenkieltäkin usein miten vaikeaa sen täytyy olla vierasmaalaisille kun ei oikein enää
toimi meilläkään täällä Ruotsissa. Paljon in sinnekin tullut "svengelskaa" vai liekö "fingelskaa".
Olen katsonut joitakin uusia elokuvia Suomesta, mutta kielenkäyttö on karmeaa, varsinkin kun on paljon nuorisoa.

En muista tehneeni pahempia kompurointeja tai sitten ei kukaan ole oikaissut. On vain myhäillyt mielessään
kömmähdyksille.

Vieraan kielen opiskelu on paitsi kivaa niin myös aika työlästä vanhemmalla iällä. Minun pitää nähdä ja
kuulla sana ainakin kymmenen kertaa ennenkuin tarttuu puheeseesn mukaan. Tässä opintojen edetessä
tulee usein turhautunut olo, kun tuntuu, että kieli ei vaan tartu tuonne peakupli alle.
Välillä tulee hyppäyksiä ja saavuttaa uuden tason. Siihen jää sitten taas junnaamaan.
Puhuin syksyllä tutun kanssa, joka etenee kieliopinnoissa suunnilleen samalla aikataululla kanssani.
Hän on kuitenkin kielenkääntämisen ammattilainen ja oppii varmasti helpommin kuin minä.
Tuli vaan puheeksi se tilanne, kun osaa sen verran, että pärjää. Sitten asettuu siihen mukavuustilaan
ja kielitaidon kehittämiseen tarvitaan oikein kunnon motivaatio.
Ei ole kiva puhua vain jonkinlaista ei - joo -kieltä vaan haluaa ilmaista itseään rikkaasti ja vaikka hauskastikin.
Ilman, että se hauskuus tulee niistä hauskoista mokista.
No tämä halu on varmaan hyvä motivaatio jatkaa tätä kielen oppimisen ohdakkeista polkua.
Meidän maahanmuuttajaluokassa olen päässyt seuraamaan lasten ilmiömäistä kykyä omaksua uusi kieli.
Oltuaan kuukauden uudessa kulttuurissa osaavat jo enemmän kuin meikäläinen vuodessa.
Hauskoja mokia heillekin tulee.
Kysyin iranilaistytöltä (ollut kuukauden Suomessa) minkä värinen eräs esine oli.
SE ON HERNE! kiljaisi tyttö. Eipä paljon noloillut. Harmaa se kylläkin oli, mutta alkukirjain oli kuitenkin oikea.

aliel kirjoitti:

se tilanne, kun osaa sen verran, että pärjää. Sitten asettuu siihen mukavuustilaan
ja kielitaidon kehittämiseen tarvitaan oikein kunnon motivaatio.

Asia on juurikin näin. Minä olen päässyt vironkielen kanssa juuri ja juuri tälle tasolle. Siitä korkeammalle tasolle pääseminen tuntuu toivottomalta kun motiivia oikeasti opiskella kieltä ei ole riittävästi. Eikä kansalaisopiston kielikurssien typerät aikataulut sitä ainakaan helpota. Kotikaupunkini kansalaisopisto järjestää joka vuosi vironkielen opetusta. En pääse koskaan osallistumaan koska vuodesta toiseen kurssien ajankohdat ovat samat. Eli silloin kun olen ehdottomasti aina töissä.

Klassmormor kirjoitti tänään toppatakin oston yhteydessä kiukutteluketjuun lauseen joka toi mieleen erään toisen tapahtuman joka ei liity siihen millään lailla mutta kielen kansa kompurointiin kyllä.

Klassmormor kirjoitti: "...ostin vuoden ensimmäiset laskiaispullat (semlor) ja sitten kiireellä kotiin kahvin keittoon..."

Ruotsin sana semla tarkoittaa nimittäin täällä Ruotsissa juuri laskiaispullaa, eli pyöreää vehnästä jossa on runsaasti kermaa ja mantelimassaa, Suomessa taas hilloa. Itse kannatan tätä suomalaisvaihtoehtoa siinä määrin että tyttäreni kun leipovat tällaisia, tekevät minulle ihan oman jossa on mansikkahilloa runsaanpuoleisesti, he itse taas puolestaan syövat pullansa mantelimassan kanssa, sietämättömän mönjän, jonka itse katson paholaisen keksinnöksi.

Suomenruotsissa tämä semla tarkoittaa puolestaan sämpylää, siis ruokaleipää.

Ystäväni urheilutoimittaja kertoi kun Suomen jääkiekkomaajoukkue oli jonain vuonna ollut Ruotsissa pelaamassa ja suomenruotsalainen tulkki tilasi heille aamiaiseksi "semloja", noin kolme kappaletta per pelaaja. Ihmetys oli suuri molemmin puolin, hotellin puolelta ällisteltiin huippu-urheilijoita jotka aloittavat aamunsa kermalla, pelaajien puolelta taas ruotsalaisten kummallisia aamiaistottumuksia.

Kyllä sen yhden semlan vuodessa syön ihan sellaisena kuin se täällä myydään, mutta jos valita saisin niin mieluummin ottaisin sellaisen mansikkahilloisen kuin Taunokin. En muista että olisin kertaakaan vielä ikinä ostanut mantelimassaa vaikka se siellä semlassa menetteleekin. En leivo mitään mihin sitä tarvittaisiin. Muutenkin täällä on niin mantelit kuin kaiken maailman muutkin pähkinät kovin suosittuja leivoksissa. Kyllähän niitä syö mutta kun muistaa että niihin entisaikaisiin suomalaisiin kahvileipiin ei ollut mitään linnunruokaa sekoitettu niin niitä muistelee kaiholla.

Sitäkin ihmettelen että miten ihmeessä se Prinsessatorttu voi olla täällä suosiossa vuosikymmen toisensa jälkeen ja on varmaan eniten myyty torttu. Ihan kamala se vihreä marsipaanikuorrutus eikä sisuksessakaan mitään kehumista ole.

Minulle se suomalainen laskiaispulla on ollut vain äidin leipoma ihan tavallinen
pieni pyöreä, joka laitettiin lautaselle lämpimään maitoon.
En muista että hän olisi mitään hilloa käyttänyt. Vatsa pysyy hyvin kunnossa kun syö
niitä linnun ruokia, Sadeca. Jos leivon leipää niin taikinaan sekoittuu kaikenlaisia siemeniä.
Niissä on niitä hivenaineita roppa kaupalla ja näin pimeänä aikanahan niitä tarvitaan.

Semla kuulostikin ensilukemalla minusta hieman hassulta, joten ehkä olen nähnyt sen jonkun suomalaisleipomon sämpyläpussissa, täällä kun on melkein kaikissa tuotteissa se ruotsinkielinen vastine. Ilahdutti tuossa vajaa kolme vuotta sitten, kun Meiran maustepusseihin ilmestyi vironkieliset tekstit. Nyt niitä on melkein kaikissa päivittäistavaroissa, eli kuka tahansa voi opiskella kieliä niinkin helposti

Niin Alma Suomessa on oltava ruotsinkieliset selostukset, koska Suomi on
virallisesti kaksikielinen maa.
On tosi hienoa että vironkin kieltä arvostetaan. Nyt on Göteborgikin liittynyt
kielialueisiin missä voi vaatia omankielisiä palveluja suomeksi.
Kaikki kunnat eivät vielä ole siinä mukana.

Oli huvittava juttu kun tämän alueeen lehdessä oli ilmoitus kunnan uusista
aluehallinnoista monella eri kielellä mutta suomi puuttui.
Siis meidät taas kerran unohdettiin.

Ei taideta olla muuten mitenkään poikkeavia tällä foorumilla jos joskus vähän kompastellaan kielen kanssa, ei vaikuta olevan Suomen Poliisilaitos meitä paljon parempia. Vai mitä sanotte, eikös ole hyvä että poliisien päihteiden käyttöä valvotaan?
(Linkin ensimmäinen lause)

http://www.poliisi.fi/poliisi/home.nsf/pages/A3F4F45BF9B26AB5C2256BC7002DF2D5?opendocument

Tauno Taunola kirjoitti:

Ei taideta olla muuten mitenkään poikkeavia tällä foorumilla jos joskus vähän kompastellaan kielen kanssa, ei vaikuta olevan Suomen Poliisilaitos meitä paljon parempia. Vai mitä sanotte, eikös ole hyvä että poliisien päihteiden käyttöä valvotaan?
(Linkin ensimmäinen lause)

http://www.poliisi.fi/poliisi/home.nsf/pages/A3F4F45BF9B26AB5C2256BC7002DF2D5?opendocument

"Tieliikenteessä poliisin päihteiden käytön valvonnan tavoitteena on vähentää päihtyneenä ajamista ja saada kiinni mahdollisimman moni päihtynyt kuljettaja."

Hieno lause. Kyseessä lienee nykyisin niin muodissa oleva sisäinen tutkinta. Olisiko tuo sisäinen tutkinta sitten sitä, että vatsan sisältä otettaisiin näytteet ja tutkittaisiin, mitä päihtyneet poliisit ovat juoneet.

Tässä sitä kielen kanssa kompurointia on kanssa mukana. Se pakkoruotsikeskustelu Suomessa ei minun mielestäni ikävä kyllä lähestulkoonkaan aina käsitä vain sitä ruotsinkielen pakollisuutta vaan usein suoranaista estotonta solvausten syytämistä suomenruotsalaisia kohtaan. Näyttää tässä saaneen riikinruotsalainenkin oman annoksensa siitä.

http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Kun+ruotsalainen+puolusti+ruotsia/1135264548671

Olen Sadecan kanssa samalla aaltopituudella tuossa pakkoruotsikeskustelussa. Kun katselee suomalaista suonuijavääntöä asiasta ei voi muuta kuin ihmetellä kansalaisten tyhmyyttä. En tarkoita tällä ollaanko puolesta tai vastaan, sillä en usko että pakolla opitaan yhtään mitään, mutta tuo tapa ja uhoaminen panee usein miettimään ovatko Suomen koulut todella niin tehokkaita kun uskotaan, ei sieltä ainakaan kovin sivistyneitä apinoita maailmalle lähetetä.

Lainaus :

Vuodesta 2000 ruotsinsuomalaiset ovat olleet virallisesti kansallinen vähemmistö ja suomi virallinen vähemmistökieli.

Tuo HS- linkistä. Asian voisi kääntään näin: "Suomenruotsalaiset ovat virallisesti kansallinen vähemmistö ja ruotsi virallinen vähemmistökieli Suomessa." Siinä se idea on, eli olkoon vähemmistöllä, joka on niinkin suuri kuin suomenruotsalaiset, oikeus oppia omaa äidinkieltään/ omalla äidinkielellään koululaitoksessa. Suomenkielisillä ja kaikilla muillakin Suomessa asuvilla suomenruotsalaiset mukaanlukien, tulisi kuitenkin olla mahdollisuus valita itseään tulevaisuudessa eniten hyödyttävä vieras kieli omaan oppisuunnitelmaansa. Pakkoruotsin takia tuota mahdollisuutta ei ole, ja esim. itärajalla koululaiset hyötyisivät eniten venäjän kieliopinnoista. Sen voi kuitenkin pääsääntöisesti valita vasta yläkoulussa, joka on kolmivuotinen, eikä niinollen anna mielestäni heikommille oppilaille (ei-niin-helposti oppiville) vankkaa kielipohjaa.

Tauno Taunola kirjoitti:

Olen Sadecan kanssa samalla aaltopituudella tuossa pakkoruotsikeskustelussa. Kun katselee suomalaista suonuijavääntöä asiasta ei voi muuta kuin ihmetellä kansalaisten tyhmyyttä. En tarkoita tällä ollaanko puolesta tai vastaan, sillä en usko että pakolla opitaan yhtään mitään, mutta tuo tapa ja uhoaminen panee usein miettimään ovatko Suomen koulut todella niin tehokkaita kun uskotaan, ei sieltä ainakaan kovin sivistyneitä apinoita maailmalle lähetetä.

Kyse ei ole koululaitoksen puutteista koskien asioiden epäasiallista käsittelyä.. ei yksikään koulu tai yksittäinen opettaja voi paikata jokaista puutetta, jota asenteellinen tai välinpitämätön kotikasvatus aiheuttaa. Hassua, mutta juttelimme tuosta asiasta koululaisten kanssa juuri eilen. Kummankin koulutovereista kun löytyy niitä, jotka vain eivät sopeudu ryhmään tai eivät huolehdi omasta oppivelvollisuudestaan kuten kuuluu jne., ja kyllä niiden tietämieni tapausten syyt ovat kotona.

Tuo möläytykseni nyt vei keskustelun vähän toiselle raiteelle kun olin ajatellut, en niinkään aikonut keskustella koulusta, vaan ihmisten tyhmyydestä yleensä. Siitä että ei voida puhua esimerkiksi ruotsinkielen pakollisuudesta ja keskittyyä siihen ilman että pitää koko arsenaali ampua kaikkia suomenruotsalaisia päin?

Muuten olen Alman kanssa täysin samaa mieltä siitä että koululla ei ole juurikaan sanomista jos kotoa lähetetään mukaan toisenainen arvomaailma.

Eilen kismitti. Suomessa oli ollut mielenosoitus pakkoruotsin poistamiseksi kouluopetuksesta. Se huomioitiin Ruotsin TV;n uutisissa (hyvin harvoin Suomesta mitään koskaan). Uutisoinnista sai lähinnä kuvan että nimenomaan Ruotsin kieltä vihattiin oikein erikoisesti Suomessa ja että persujen ennustettu runsas äänimäärä johtuisi juuri tuosta kieliasiasta. Natsikorttiakin väläytettiin. Hasse Svens, joka on Ruotsin tv;n Helsingissä asuva riikinruotsalaistoimittaja sekä Suomen että Baltian maiden uutisten osalta, oli näköjään onnistunut suomenruotsalaistenkohan? avulla löytämään mielenosoittajien joukosta oikein kiihkofennomaaninaisen, arviolta noin 70 vuotiaan typykän joka karjui miten me olemme SUOOOMALAAAISIAAA ja TÄÄÄÄLLÄ PUHUTAAN SUOOOOOOMEAAAA !

Uutispätkä antoi kuvan että viidesosa suomalaisista on äärettömän vihamielisiä ja rasistisia nimenomaan ruotsalaisia kohtaan, koska ei siinä vaivauduttu selittämään että kysymys on kielivalinnasta koulussa eikä mistään muusta. Tosin siinä kyllä mainittiin tuosta opiskelupakosta mutta ei kyllä mitenkään oikeudenmukaisella tavalla.
Olen jo aiemmin lähes täysin lopettanut uskomasta valtamedian uutisointiin koska siellä esitetään ja hämätäkseen todistetaankin mitä halutaan, mutta tämän jälkeen tulen olemaan vieläkin skeptisempi. Se vain ei voi olla mahdollista että yksi viidesosa suomalaisista vihaa kaikkea mikä on ruotsalaista, kielestä lähtien? Ei minkään maan naapurivaltio tule koskaan muuttamaan siitä naapurista minnekään. Tuskinpa Ruotsi on niitä pahimpia mahdollisia naapureita edes suomalaisen kannalta katsoen. Valitettavaa ja ikävää tällainen uutisointi ainakin minun mielestäni oli, ei siksi että uutisoitiin, vaan siksi että tosiasiat eivät käyneet selville ja kovin yksipuolisen värittynyt mielikuva katsojalle jäi.