No mutta nythän sinä aiheen keksit KaidePuu
Minulle ei yöpuulta ylös nousu ole lähestulkoonkaan sama asia kuin herääminen.
Normaaliaikoina töihin lähtiessä olen kuin robotti pystyssä kelloradion soidessa, ja vaikka koskaan en myöhästy töistä niin siltikin se kelloradio on varmuuden vuoksi kolme metriä sängystä että on pakko nousta sitä nappia painamaan. Jollain opilla pääsen sinne keittiöön hakemaan mukillisen oululaisen keittämää kahvia ja painelen kellariin missä suihku on.
Jo edellisenä päivänä olen kirjoittanut työkalenteriin puhelut mitkä pitäisi aamusta soittaa kun tiedän että aamupäivän aikana en millään voi niitä muuten muistaa. En ole vielä tarpeeksi hereillä vaikka ne 70 km olen jo töihin ajanut.
Joskus puolen päivän aikoihin alkaa jo kaikki sujumaan ihan leikiten ja kun on kotiin lähdön aika niin olen jo täysin energinen ja pirteä.
Oululainen olisi oikeastaan samanlainen aamuvirkku kuin tiedän muidenkin foorumilaisten täällä olevan (mahdollisesti yhtä muutakin jäsentä lukuunottamatta
hej på dig kompis) mutta on joutunut näiden 19 vuoden aikana mukautumaan hieman minun rytmiini. Hän menee nukkumaan 22.30-23.00 aikoihin mutta kun keittiön lattialankut narisevat tämän yökyöpelikeijukaisen ylipainon alla niin herkkäunisena hänellä on toisinaan vaikeuksia heräilemisen takia. Niin tai väittää että on, kuulenhan minä ihan selvästi sen nukkuvan äänen siitä oven takaa vessassa käydessäni. Muistaa kylläkin yskäistä vaisusti ikäänkuin tiedotukseksi minulle jos on sattunut heräämään joten yritän liidellä vienon liukkaasti keittiössä ja veeseessä.
Minulla alkaa jo noin yhdeksän aikaan illalla se varsinainen laatuaika ja se on todella poikaa se. Kukaan ei kysele mitään, ei tarvitse seurustella ja tuntuu siltä että elämä on elämisen arvoista. Työpäivää vasten minunkin on nukahdettava jo 23.00 paikkeilla ja siihen tarvitsen nukahtamispillerin puolikkaan mutta senkin ottamista yritän vetkutella niin pitkään kuin suinkin.
Jos on vapaa päivä edessä niin ehdottomasti haluan olla siinä normaaliajassani mikä minulla olisi että mennä nukkumaan noin 1.30-2.00 välillä. Usein valvon vieläkin myöhäisempään mutta sitä minun ei pitäisi tehdä, se ei ole hyväksi.
Aikuisiässä en tätä pahemmin ole sadatellutkaan kun on kirjat, valot ja nettikin, mutta kyllä ne lapsena oli pitkiä ja tympeitä ne yöt. Meillä ei ollut sähköjä ja valotkin toimi kaasulla joten ei puhettakaan että olisi sitä kaasua tuhlattu ja olisi saanut vaikka lukea kirjoja öisin.
Ihan vauvasta asti olen ollut samanlainen joten tuhahtelen vain iltapäivälehtien ohjeille miten muka tasoitetaan nukahtamisvaikeuksia ja mennään ihmisten aikoihin nukkumaan. Univaikeuksia minulla ei olekaan koska minähän nukun täyttä päätä heräilemättä sitten kun nukun.
6½ tuntia nukkumista riittää minulle mainiosti koska nukun sikeästi mutta pystyn nukkumaan 8-9 tuntiakin ilman mitään vaikeuksia.
Eräs kolmikymppinen työtoverini on aivan samanlainen. Hän on ollut jopa unilaboratoriossa tutkittavana mittarit päässä nukkumassa useita vuorokausia ja siellä on todettu että mitään ei ole tehtävissä koska hänen normaali yörytminsä on juuri tuo sama kuin minulla t s 3-4 tuntia myöhäisempi kuin muilla. Arvatkaapa pidämmekö kesäaikaan siirtymisestä....
Olemme tuon Carinin kanssa samaa mieltä siitä että yöt ovat aivan ihania ja hauskojakin - jos ei ole pakko niitä väkisin nukkua.
Pääsivu 
Galleria 
