Eläinmaailman ihmeitä.

Eläinmaailmassa se sentäs hoidetaan aika suoraan ilman turhaa kieroilua. Muistan miten minua pari vuotta vanhempi sisareni yritti opettaa olemaan se viehkeä ja tavoittelemisen arvoinen silloin kun olin vielä ihan noviisi ja varhaisessa teini-iässä. Ei kuulemma saanut olla liian helppo vaan tehdä itsensä kanamaiseksi (tavoiteltavaksi) kaikenlaisilla oudoilla konsteilla. Minua moinen kieroilun tarve kummastutti suuresti enkä kyllä koskaan oppinutkaan vaikka kuinka hartaasti yritin noita neuvoja noudattaa. Aika sukkelaan vaihdoin sen päinvastaiseen strategiaan missä katsoin omaksi oikeudekseni itse valita kenet huvittaisi yrittää iskeä. Löytyihän noita ihan tarpeeksi silläkin tavalla ja arvelen että lopputulos on aivan yhtä hyvä.

Näissä nykyisissä nuorissa taitaa ollakin enemmän näitä minun strategiani seuraajia että ehkä olin vain hiukkasen aikaani edellä .

Keskustelimme tänään erään työkaverini kanssa eläinten mahdollisesta älykkyydestä. Hän kertoi variksista, joita heillä oli lapsina ollessaan ollut elättinä ja jotkut olivat oppineet puhumaankin. Totesimme, että varislinnut ovat yleensäkin lintumaailman einsteineja. Minulle tuli mieleeni tapaus elävästä elämästä osoituksena siitä, että linnutkin osaavat tehdä yhteistyötä.

Vanhemmillani oli elintarvikeliike. Viikonloppuna oli jäänyt myymättä laatikollinen donitseja (Fazerin). Eräällä myymäläpäällikön ystävällä oli kartano, jonka pihalla oli yleensä suurikokoinen rottweiler. Tuo myymäläpäällikkö muisti, että koira oli hulluna donitseihin ja niinpä ajelimmekin sinne kartanon pihalle ja kippasimme lastimme koiran eteen. Tuo rottweilwer alkoi hotkia himokkaasti donitseja ja viereisen kuusikon kahden puun latvasta touhua tarkkaili kaksi varista. Kun koira alkoi syödä toiseksi viimeistä donitsia, niin toinen variksista pyrähti lentoon ja hetken perästä se toinen seurasi. Koira makasi vatsallaan maassa ja keskittyi lopettelemaan ateriaansa, kun ensimmäinen varis lensi sen taakse ja kiskoi sitä hännäntyngästä. Kun koira kääntyi katsomaan, että mitä pirua siellä oikein tapahtuu, niin toinen varis sieppasi viimeisen donitsin ja sitten linnut lensivät yhdessä tiehensä mitä ilmeisimmin jakamaan saalistaan.

Siinä joutui koira näppärästi höynäytetyksi No, saipa niitä donitseja kuitenkin aimo annoksen.

Harrastin nuoruudessani ystäväni kanssa joitakin kertoja poikkitieteellistä tutkimusta lintujen älykkyydestä. Tässä älykkyystutkimuksessa linnuilla oli henki pelissä eikä varaa virheisiin ollut. Olimme juuri saaneet läpäistyksi metsästäjän ja tutkinnon ja olimme molemmat kaksipiippuisen haulikon onnellisia omistajia. Kaverilla suomalainen Valmet, minulla reikärauta itäisiltä mailta, Baikal.

Maaseudulla kun elettiin niin kotitaloni ympäristön pusikot olivat väärällään harakoita ja närhiä. Muutama variskin seurasi elämää arvokkaasti isojen mäntyjen latvasta käsin. Päästyämme haulikon omistajiksi ensimmäinen ajatuksemme oli että nyt eivät enää räkättäjät tällä kartanolla juhli. Eikun jahtiin. Olivat pirut vain kovin epäluuloisia ja arkoja eikä metsästys tahtonut tuottaa tulosta. Tarvittiin siis sotajuoni. Piti ottaa selvää eikö ihmisen aivotyöllä saada typerät eläimet ansaan ja ammuttaviksi.

Pihan perällä lähellä metsän reunaa oli vanha käytöstä jo poistunut savusauna. Savusaunassa oli pieni harvoista pintalaudoista naulattu eteisen tapainen. Sahasimme yhdestä laudasta pienen palan keskeltä pois ja näin syntyi kätevä ampuma-aukko. Saunan taakse vesakon reunaan laitoimme ruoanjätteitä syötiksi. Matkaa syötiltä ampuma-aukolle oli noin 30 metriä. Ihanteellinen ampumamatka siis haulikolle.

Närhet yllätettiin täysin rysänpäältä. Närhet tulivat usein paikalle vaikka olivat varmasti nähneet kun menimme saunaan sisälle. Yksi harakkakin ammutti itsensä mutta tämä olikin jo liikaa muille harakoille. Ne alkoivat seurata tarkemmin mitä saunan liepeillä tapahtuu. Kun menimme saunalle harakat eivät tulleet. Ei vaikka olisi odottanut maailman tappiin. Varikset eivät edes yrittäneet. Huutelivat vain juuttaat varoitushuutojaan pellon takaa männyn latvasta. Ensi menestyksen jälkeen tuli siis täysin kuiva kausi. Harakat ja varikset eivät menneet lankaan. Muutama tyhmempi närhi silloin tällöin. Tarvittiin uusi suunnitelma harakoiden ja varisten pään menoksi.

Vanhemmat erämiehet olivat kertoneet että harakka ja varis osaavat laskea seitsemään. Päätimme kokeilla onko se totta. Menimme yhdessä saunalle ja istuimme siellä tunnin verran. Ketään ei tullut. Sitten minä lähdin taloon kahville ja kaverini jäi saunaan. Ehdin juuri sisälle kotiini kun haulikko pamahti. Ensimmäinen harakka oli tullut paikalle. Sille oli tullut laskuvirhe. Ei osannut laskea kuin yhteen Luuli olevansa turvassa kun näki minun poistuvan. Tämän jälkeen kokeilimme tätä kikkaa menestyksellä useitakin kertoja mutta epäluuloiseksi kyllä harakat saimme. Nyt ne eivät koskaan olleet ihan varmoja onko paikalla vaarallista vai ei. Alkoivat saapua ruokailemaan kävellen. Nokka kiinni ja puiden takaa kurkistellen. Tämä siis vain siinä tapauksessa että olivat jo nähneet ihmisen poistuvan saunalta.

Älykkyystutkimuksessa paljastui siis että närhet ovat varsin tyhmiä ja yksinkertaisia lintuja. Harakat jo huomattavasti viisaampia ja omaavat myös kyvyn oppia asioita nopeasti. Ainakin jos se niille näin karulla tavalla opetetaan. Varikset sitten. Eivät ne tulleet paikalle koskaan. Viisaina lintuina katsoivat paikan ilmeisesti aivan liian vaaralliseksi. Yksikään varis ei menettänyt päätään. Kävivät varmaan yöllä syömässä. Ne perkeleet.

P.S. Nykyisin en ole enää näin verenhimoinen. Viimeisen metsästysaseeni möin pois kolmisen vuotta sitten.

Tällainen aye-aye kaunotar elää vain Madagasgarilla:

Maailman nopein ja erittäin myrkyllinen käärme muni tuossa kivenheiton päässä Vallilassa ensimmäistä kertaa Pohjoismaissa. http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Eritt%C3%A4in+vaarallinen+mustamamba+muni+Helsingin+Tropicariossa/1135256554253

Korkeasaaren joogaavat karhut ovat herättäneet huomiota ympäri maailmaa. Karhuthan oppivat hyvin ja niitä on aikojen kuluessa viety paljon sirkuksiin ja olen minä joskus Turkissa nähnyt miehen, joka talutti ketjussa karhua. Karhu teki sitten kaikenlaisia temppuja ja mies rahasti niiltä, jotka halusivat maksaa. Nuokin karhut "venyttelevät" makupalojen toivossa, mutta saattaa olla, että äitikarhu on "joogannut" ja tekee sitä vieläkin herättyään. http://www.katsomo.fi/?progId=47095&itemId=28087 .

Tässä on otsikon mukainen Eläinmaailman ihme!

https://www.youtube.com/watch?v=He7Ge7Sogrk

Taiteilijoiden omakuvat ovat kysyttyä tavaraa, sen tietää norsukin

Lisää norsujen viisaudesta.

http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Norsut+ovat+eläinmaailman+älykköjä/1135264362271?

Ei tämä nyt varsinaisesti mikään suuri ihme ole http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/Huuhkajat%20kasvattavat%20poikasia%20Forumin%20katolla%20-%20katso%20kuva!/art-1288375737919.html , mutta kuitenkin varsin erikoista verrattuna vuosien takaiseen tilanteeseen. Helsingissä on nykyisin muitakin petolintuja ja myös kettuja ja ilveksiä. Hirvetkin törmäilevät täällä keväisin.

Noitten muita eläimiä syövien eläinten merkittävä lisääntyminen pääkaupunkiseudulla johtuu vapaaksi laskettujen lemmikkikanien voimakkaasta lisääntymisestä. Notkuva herkkupöytä uskaliaille pedoille on katettuna yötä päivää.

Mahtoikohan kyseessä olla se kuuluisa paratiisin käärme, kun oli noin kiinnostunut naisen rinnasta? http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/K%C3%A4%C3%A4rme%20puri%20mallia%20rintaan%20-%20kuoli%20silikonimyrkytykseen/art-1288376415076.html

Japanin tsunamista ihmeen kaupalla selinnyt koira suojelee loukkaantunutta ystäväänsä:

Oh jumal küll, koera truudusel ei ole piire Kõige selle mürinaga läksid ju ka loomad ja nood vaesekesed ei saa ju aru, mis tegelikult toimub. Videost ei selgu, kas keegi neid aitas ka siis lõpuks? Aga eks noh, seal ju palju suuremaid probleem, kui paar koera "nähvitsat"

Mis puutub sellesse maovideosse, mind pani rohkem imestama, et selle nõndanimetatud "maotaltsutaja" tibikese enda keel oli kahtlaselt valge, mind huvitas see isegi rohkem, on see inimene ikka terve? Mõistusest rääkimata.

Agnes kirjoitti:

Oh jumal küll, koera truudusel ei ole piire Kõige selle mürinaga läksid ju ka loomad ja nood vaesekesed ei saa ju aru, mis tegelikult toimub. Videost ei selgu, kas keegi neid aitas ka siis lõpuks? Aga eks noh, seal ju palju suuremaid probleem, kui paar koera "nähvitsat"

Mis puutub sellesse maovideosse, mind pani rohkem imestama, et selle nõndanimetatud "maotaltsutaja" tibikese enda keel oli kahtlaselt valge, mind huvitas see isegi rohkem, on see inimene ikka terve? Mõistusest rääkimata.

Küllap nad mehed päästasid koerad ka, vähemalt loodan ma. See tibi paistab vist pisut vaimuhaige olevad. Mängib oma tervisega ka, kui nii palju laseb silokooni panna, et saab megasuurde tissidega meediale ja privaatselt poseerida.

Orit Fox http://www.mizozo.com/images/item_images/18000/17608_gallery.jpg

Huh, Soomes ka ju selle teisik, mis ta nimi oligi, koera hüüdnimi tal...?

Äkki Tuksu, Johanna Tukiainen. Eks ta ju looma moodi on aga Tuksu ei ole Soomes koera hüüdnimi, vaid see tuleb ta perekonnanimest Tukiainen. http://www.perinnejousi.fi/keskustelu/files/tuksu_134.jpg

Siin üks lõbus fotolugu hülgepojast.

http://www.jarekj.com/2011/04/12/2211

Voi Agnes kuinka hurmaavia kuvia!! Hylkeenpoikanen oli melkein kuin vanha kalamies, niin näppärästi tuli saalista ja syöminenkin sujui supsakkaasti

Tõepoolest fantastilised pildid hülgepojast Agnes!

Sadeca kirjoitti:

Taas on niin söötti filmi joka suuta hymyyn vetää.

https://www.youtube.com/watch?v=rynvewVe21Y&feature=player_embedded#at=13

Tuonne en pääse minä ainakaan sisälle. Ilmoittaa, että se on yksityinen video ja pitäisi kirjautua.

http://www.stara.fi/2011/05/22/peura-loysi-yllattavan-seksikumppanin/

Mahtaako tämä sitten aueta muillekin.

En nyt tiedä, onko tämä nyt mikään ihme, mutta ennenkin on arvioitu, että simpanssit kykenevät paremmin luovaan ongelmanratkaisuun kuin 4-vuotiaat ihmislapset http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Simpanssit+p%C3%A4rj%C3%A4siv%C3%A4t+4-vuotiaita+paremmin+Aisopoksen+ongelmassa/1135266781818 .

Orangit pärjäsivät vielä paremmin tuossa testissä, mutta varsinainen yllätys on se, että mustavariksetkin olivat simpansseja ja 4-vuotiaita ihmislapsia etevämpiä ratkaisemaan Aisopoksen ongelman, vaikka on tiedetty hyvin, että varislinnut kuuluvat älykkäimpien lintujen joukkoon. Olen joskus kertonut tapauksen, jonka olen itse nuorena omin silmin nähnyt. Kerron sen kuitenkin uudestaan, koska kaikki eivät ehkä ole sitä kuulleet tai lukeneet.

Eräänä lauantai-iltana eräs elintarvike liike suljettiin ajallaan, mutta melkoinen määrä donitseja oli jäänyt myymättä. Myymäläpäällikön ystävällä oli kartano suhteellisen lähellä tuota myymälää ja kartanossa oli iso rottweiler, jolla oli pohjaton ruokahalu. Veimme ylijääneet donitsit kartanon koiralle, joka alkoi popsia noita rakastamiaan herkkuja suurella ruokahalulla. Syöntipuuhia tarkkaili kuusen latvasta kaksi varista. Melko pian koira söi toiseksi viimeistä donitsi-munkkia. Silloin varisten mitta täyttyi ja toinen variksista lennähti kuusen latvasta koiran taakse ja alkoi kiskoa nokallaan koiraa typistetystä hännästä (tuohon aikaan koirien silpominen oli vielä luvallista). Koira kiinnitti huomionsa varikseen ja sillä välin toinen variksista lensi koiran eteen ja vei sen viimeisen donitsin. Yhdessä varikset sitten lensivät tiehensä jakamaan ansaitsemansa herkkupalan. Tuollaiseen suunnitelmalliseen yhteistyöhön ihan hölmöt linnut eivät kykene.

Koira on yksi ihmeellisimmistä eläimistä, jonka tiedän. Niitä on koulutettu monenlaisiin tehtäviin, kuten opaskoiriksi, vartio-, poliisi- ja sotakoiriksi, huumekoiriksi ja herra ties miksi kaikeksi muuksi. Lääketiedekin on ruvennut käyttämään koiria erilaisten tautien diagnosoimisessa. Olen havainnut, että monet koirat nuolevat mielellään ihmisen kehossa sellaista kohtaa, jossa on vamma tai kipuja. Koirat pystyvät haistamaan erilaisia syöpiäkin, mikä on minusta erityisen ihmeellistä. Nyt on havaittu, että koirat kykenevät haistamaan keuhkosyövänkin http://www.tiede.fi/uutiset/4391/koira_haistaa_myos_keuhkosyovan .

Kyllä koira aisteineen on ihmisen paras kaveri.

Minulla on kyynärpäässä ihottuma, joka aika ajoin kutisee tosi pahasti. Ensin Tiltu-koira ja myöhemmin

vanhempien Lissu (vinttikoira, aika iso sellainen ja puhtaan valkoinen) nuolivat alvariinsa kyynärpäätäni.

Ei siinä nyt mitään syöpää ole, mutta voin hyvin kuvitella mitä heidän (koirien) nenä pystyy haistamaan.